Ryhdyttiin pohtimaan myös ihmisen kloonaamisen mahdollisuutta.

”Talven eittämätön mediatulokas Dolly, kloonattu lammas, herätti kauhunsekaisia kuvitelmia diktaattoritehtailusta ja elinpankeiksi monistettavista ihmisistä. Nykytekniikalla ihmisen kloonaus ei kuitenkaan onnistu, ja inhimilliset tekijät estävät täydellisen kaksoisolennon luomisen myös tulevaisuudessa. Sen sijaan hyötyeläinten jalostamiseen kloonaus olisi omiaan.”

Näin tiivisti näkymät tiedetoimittaja Petri Riikonen jutussaan ”Nyt käydään jälkipeliä: Mikä kaikki mahdollista?” numerossa 3/1997.

Dolly tehtiin siirtämällä lampaan utaresolun tuma toisen lampaan munasolun tuman paikalle ja antamalla munasolun kasvaa sijaisemolampaan kohdussa karitsaksi.

”Kloonaus tarkoittaa biologiassa dna-palasen, solun tai koko eliön monistamista. Dollyn tapauksessa on kyse koko eläimestä. Dolly on siis geeneiltään – eli kaikilta periytyviltä ominaisuuksiltaan – teoriassa identtinen sen lampaan kanssa, josta rintarauhassolu otettiin. Käytännössä identtisyys ei ole aivan sataprosenttista, koska geeneissä voi aina tapahtua satunnaisia mutaatioita.”

”Dollyn henkisenä isänä toimi skotlantilainen Ian Wilmut kollegoineen. Tutkijat työskentelevät Edinburgin Roslin-instituutissa ja PPL Therapeutics -lääkeyrityksessä.”

”Dolly on ensimmäinen aikuisesta eläimestä onnistunut kloonaus. – – Nuoren alkion soluja on sen sijaan onnistuttu kloonaamaan ja kasvattamaan aikuisiksi eläimiksi muun muassa sammakoilla ja lampailla.”

”Valmiin elimistön jokainen solu sisältää eläimen koko geneettisen perimän, mutta geeneistä toimii vain osa, koska aikuisen eläimen solut ovat erikoistuneet omiin tehtäviinsä. Ei ole tiedetty, ovatko käyttämättömät geenit ”vaienneet” lopullisesti.”

”Nature-lehdessä Wilmut ja kollegat kertovatkin, että heidän ensisijainen tavoitteensa oli selvittää, voiko erilaistuneen solun tuma muuttua kaikkeen kykeneväksi, jos se siirretään munasolun tuman tilalle.”

”Voiko ihmisen monistaa? Kukaan ei tiedä varmasti. Lammas on toistaiseksi ainoa eläin, jolla aikuisen kloonaus on onnistunut.”

”Jos ihmisen kloonaus mahdollistuu, voiko joku tehdä itselleen kaksoisolennon? Ei. Klooni ja ”emo” eroaisivat toisistaan enemmän kuin identtiset kaksoset. Kloonin sikiönkehitys ja kasvu kestää yhtä kauan kuin ihmisellä normaalisti, joten aikuisen ihmisen kloonista tulisi sukupolven verran ”emoaan” nuorempi. Kloonin kasvuympäristökin olisi tietysti erilainen kuin ”emolla”, joten käytös ja asenteet eivät hevin muokkautuisi samanlaisiksi.”

”Jotkut vaativat eläinten kloonaamiskokeiden kieltämistä peläten, että tulokset voisivat rohkaista diktaattoreita ihmiskokeisiin. Alistamiseen on kuitenkin helpompia –  ja ennen kaikkea nopeampia –  keinoja kuin kloonaaminen. Harva hirmuvaltias kai jaksaisi odottaa rotu-unelmansa toteutumista sukupolvien ajan. Sitä paitsi poliitista asennetta ei voi kloonata, joten kloonaaminen ei poista tyrannin pelkoa kapinasta.”

”Useimmat ihmiset pitävät ehdottoman moraalittomina ihmisten kloonaamista diktatuurin mallikansalaisiksi tai käveleviksi elinpankeiksi. On kuitenkin erityistilanteita, joissa ainakin jotkut saattaisivat olla valmiita harkitsemaan kloonauksen laillistamista.”

”Sallisitko esimerkiksi, että lapsettomuudesta kärsivä aviopari saisi geneettisen jälkeläisen kloonauksen avulla? Tai että nainen voisi saada kloonilapsen, jonka isä olisi solupankkiin talletuksen tehnyt, äskettäin kuollut aviomies? Vaikeita kysymyksiä. Ainakin tällaisilla klooneilla olisi kiistatta oma ihmisarvonsa.”

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.