Ryhdyttiin pohtimaan myös ihmisen kloonaamisen mahdollisuutta.

”Talven eittämätön mediatulokas Dolly, kloonattu lammas, herätti kauhunsekaisia kuvitelmia diktaattoritehtailusta ja elinpankeiksi monistettavista ihmisistä. Nykytekniikalla ihmisen kloonaus ei kuitenkaan onnistu, ja inhimilliset tekijät estävät täydellisen kaksoisolennon luomisen myös tulevaisuudessa. Sen sijaan hyötyeläinten jalostamiseen kloonaus olisi omiaan.”

Näin tiivisti näkymät tiedetoimittaja Petri Riikonen jutussaan ”Nyt käydään jälkipeliä: Mikä kaikki mahdollista?” numerossa 3/1997.

Dolly tehtiin siirtämällä lampaan utaresolun tuma toisen lampaan munasolun tuman paikalle ja antamalla munasolun kasvaa sijaisemolampaan kohdussa karitsaksi.

”Kloonaus tarkoittaa biologiassa dna-palasen, solun tai koko eliön monistamista. Dollyn tapauksessa on kyse koko eläimestä. Dolly on siis geeneiltään – eli kaikilta periytyviltä ominaisuuksiltaan – teoriassa identtinen sen lampaan kanssa, josta rintarauhassolu otettiin. Käytännössä identtisyys ei ole aivan sataprosenttista, koska geeneissä voi aina tapahtua satunnaisia mutaatioita.”

”Dollyn henkisenä isänä toimi skotlantilainen Ian Wilmut kollegoineen. Tutkijat työskentelevät Edinburgin Roslin-instituutissa ja PPL Therapeutics -lääkeyrityksessä.”

”Dolly on ensimmäinen aikuisesta eläimestä onnistunut kloonaus. – – Nuoren alkion soluja on sen sijaan onnistuttu kloonaamaan ja kasvattamaan aikuisiksi eläimiksi muun muassa sammakoilla ja lampailla.”

”Valmiin elimistön jokainen solu sisältää eläimen koko geneettisen perimän, mutta geeneistä toimii vain osa, koska aikuisen eläimen solut ovat erikoistuneet omiin tehtäviinsä. Ei ole tiedetty, ovatko käyttämättömät geenit ”vaienneet” lopullisesti.”

”Nature-lehdessä Wilmut ja kollegat kertovatkin, että heidän ensisijainen tavoitteensa oli selvittää, voiko erilaistuneen solun tuma muuttua kaikkeen kykeneväksi, jos se siirretään munasolun tuman tilalle.”

”Voiko ihmisen monistaa? Kukaan ei tiedä varmasti. Lammas on toistaiseksi ainoa eläin, jolla aikuisen kloonaus on onnistunut.”

”Jos ihmisen kloonaus mahdollistuu, voiko joku tehdä itselleen kaksoisolennon? Ei. Klooni ja ”emo” eroaisivat toisistaan enemmän kuin identtiset kaksoset. Kloonin sikiönkehitys ja kasvu kestää yhtä kauan kuin ihmisellä normaalisti, joten aikuisen ihmisen kloonista tulisi sukupolven verran ”emoaan” nuorempi. Kloonin kasvuympäristökin olisi tietysti erilainen kuin ”emolla”, joten käytös ja asenteet eivät hevin muokkautuisi samanlaisiksi.”

”Jotkut vaativat eläinten kloonaamiskokeiden kieltämistä peläten, että tulokset voisivat rohkaista diktaattoreita ihmiskokeisiin. Alistamiseen on kuitenkin helpompia –  ja ennen kaikkea nopeampia –  keinoja kuin kloonaaminen. Harva hirmuvaltias kai jaksaisi odottaa rotu-unelmansa toteutumista sukupolvien ajan. Sitä paitsi poliitista asennetta ei voi kloonata, joten kloonaaminen ei poista tyrannin pelkoa kapinasta.”

”Useimmat ihmiset pitävät ehdottoman moraalittomina ihmisten kloonaamista diktatuurin mallikansalaisiksi tai käveleviksi elinpankeiksi. On kuitenkin erityistilanteita, joissa ainakin jotkut saattaisivat olla valmiita harkitsemaan kloonauksen laillistamista.”

”Sallisitko esimerkiksi, että lapsettomuudesta kärsivä aviopari saisi geneettisen jälkeläisen kloonauksen avulla? Tai että nainen voisi saada kloonilapsen, jonka isä olisi solupankkiin talletuksen tehnyt, äskettäin kuollut aviomies? Vaikeita kysymyksiä. Ainakin tällaisilla klooneilla olisi kiistatta oma ihmisarvonsa.”

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä