Ihmisen perimää oltiin ensi kertaa lukemassa läpi.

”Herätys! Katso ympärillesi, lukija. Elät keskellä vallankumousta, ja tällaiselta maailma näyttää sen alussa.”

Kansainvälinen Human Genome Project oli selvittämässä ihmisen koko genomia, ja alustava luonnos oli luvassa keväällä 2000. Lehti kutsui asiantuntijoita paneeliin pohtimaan, miten biologia ja lääketiede ovat mullistumassa. Pohdinnat kirjasivat tiedetoimittajat Petri Riikonen ja Jukka Ruukki numeron 4/1999 juttuun ”Genomimme selvittyä alkaa tieteellinen vallankumous”.

”– Tunnen olevani kuin Kolumbus, joka Portugalin rannikolla katselee merelle, sanoo Pirkko Suominen. Roal-biotekniikkayrityksen tutkimusjohtaja on valmis odottamaan kärsivällisesti. Ihmisen genomi selvitetään vuoteen 2003 mennessä ja monien muiden eliöiden perimät siinä sivussa, mutta kestää aikansa, ennen kuin tutkimuksen hedelmät ovat kypsiä poimittaviksi.”

”– Yli 95 prosenttia, pamauttaa Juha Kere, molekyyligenetiikan dosentti Helsingin yliopistosta ja vastikään perustetun Suomen genomikeskuksen johtaja. – Sen verran genomin sisältämästä informaatiosta on tuntematonta. Hyvin tunnettuun biokemian osaan, solun perusaineenvaihduntaan, vaikuttaa vain pari prosenttia geeneistä.”

”– Proteiiniprojekti on jo käynnissä, huomauttaa molekyylibiologian dosentti Esa Kuismanen, Helsingin yliopistosta hänkin. Useimmat geenit vaikuttavat solussa ohjaamalla tietyn proteiinin muodostusta. On selvitettävä kunkin geenin koodaama proteiini, sen rakenne ja toimintaperiaate ja proteiiinien ja muiden suurten molekyylien yhdessä muodostama koko elävän solun toimintakoneisto. Valtava, valtava työ.”

”– Seuraavaksi sadaksi vuodeksi, Kuismanen arvioi. Mutta nyt, ensi kertaa historiassa, siihen on mahdollista ryhtyä.”

”– Nyt puhutaan data miningista. Se tarkoittaa arvokkaan tiedon kaivamista eliöiden genomeista, jotka kaikki ovat vapaasti vertailtavissa Internetissä, selittää Juha Kere. Tuijottaako 2000-luvun biologi siis tiiviisti tietokoneen näytintä?”

”Ainakaan vielä ei vaikuta siltä, että data mining korvaisi eläinkokeet. Tarja Kohila johtaa Helsingin yliopiston koe-eläinlaboratoriota, ja työ on saanut hänet miettimään, miten kunkin yksittäisen geenin vaikutus aiotaan käytännössä selvittää. – Vuonna 94 yliopistomme tutkijat käyttivät noin 3 000 hiirtä, vuonna 97 noin 20 000.

”Genomiprojektin poikimasta tiedon karttumisesta hyötyy heti koko biotekninen teollisuus. Kun ymmärrys solun toiminnasta lisääntyy, on mahdollista rakentaa yhä tehokkaampia solutehtaita erilaisten proteiinien, kuten teollisuusentsyymien ja lääkeproteiinien, tuotantoon.”

”Tulevaisuuden suurimmat taloudelliset odotukset kohdistuvat lääketeollisuuteen, joka lypsää geenitiedosta terästystä lääkekehittelyyn.”

”Täsmentyvä tieto tautigeeneistä mullistaa myös hoitorutiineja. Parinkymmenen vuoden päästä on mahdollista, että sairaalavisiitti alkaa geenitestillä. – Ensin katsotaan, mihin taudin alaryhmään kuulut, ja sitten aloitetaan täsmähoito, Kere maalailee. Yksilöllisen herkkyyden perusteella valitaan oikea lääkitys.”

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.