Ihmisen perimää oltiin ensi kertaa lukemassa läpi.

”Herätys! Katso ympärillesi, lukija. Elät keskellä vallankumousta, ja tällaiselta maailma näyttää sen alussa.”

Kansainvälinen Human Genome Project oli selvittämässä ihmisen koko genomia, ja alustava luonnos oli luvassa keväällä 2000. Lehti kutsui asiantuntijoita paneeliin pohtimaan, miten biologia ja lääketiede ovat mullistumassa. Pohdinnat kirjasivat tiedetoimittajat Petri Riikonen ja Jukka Ruukki numeron 4/1999 juttuun ”Genomimme selvittyä alkaa tieteellinen vallankumous”.

”– Tunnen olevani kuin Kolumbus, joka Portugalin rannikolla katselee merelle, sanoo Pirkko Suominen. Roal-biotekniikkayrityksen tutkimusjohtaja on valmis odottamaan kärsivällisesti. Ihmisen genomi selvitetään vuoteen 2003 mennessä ja monien muiden eliöiden perimät siinä sivussa, mutta kestää aikansa, ennen kuin tutkimuksen hedelmät ovat kypsiä poimittaviksi.”

”– Yli 95 prosenttia, pamauttaa Juha Kere, molekyyligenetiikan dosentti Helsingin yliopistosta ja vastikään perustetun Suomen genomikeskuksen johtaja. – Sen verran genomin sisältämästä informaatiosta on tuntematonta. Hyvin tunnettuun biokemian osaan, solun perusaineenvaihduntaan, vaikuttaa vain pari prosenttia geeneistä.”

”– Proteiiniprojekti on jo käynnissä, huomauttaa molekyylibiologian dosentti Esa Kuismanen, Helsingin yliopistosta hänkin. Useimmat geenit vaikuttavat solussa ohjaamalla tietyn proteiinin muodostusta. On selvitettävä kunkin geenin koodaama proteiini, sen rakenne ja toimintaperiaate ja proteiiinien ja muiden suurten molekyylien yhdessä muodostama koko elävän solun toimintakoneisto. Valtava, valtava työ.”

”– Seuraavaksi sadaksi vuodeksi, Kuismanen arvioi. Mutta nyt, ensi kertaa historiassa, siihen on mahdollista ryhtyä.”

”– Nyt puhutaan data miningista. Se tarkoittaa arvokkaan tiedon kaivamista eliöiden genomeista, jotka kaikki ovat vapaasti vertailtavissa Internetissä, selittää Juha Kere. Tuijottaako 2000-luvun biologi siis tiiviisti tietokoneen näytintä?”

”Ainakaan vielä ei vaikuta siltä, että data mining korvaisi eläinkokeet. Tarja Kohila johtaa Helsingin yliopiston koe-eläinlaboratoriota, ja työ on saanut hänet miettimään, miten kunkin yksittäisen geenin vaikutus aiotaan käytännössä selvittää. – Vuonna 94 yliopistomme tutkijat käyttivät noin 3 000 hiirtä, vuonna 97 noin 20 000.

”Genomiprojektin poikimasta tiedon karttumisesta hyötyy heti koko biotekninen teollisuus. Kun ymmärrys solun toiminnasta lisääntyy, on mahdollista rakentaa yhä tehokkaampia solutehtaita erilaisten proteiinien, kuten teollisuusentsyymien ja lääkeproteiinien, tuotantoon.”

”Tulevaisuuden suurimmat taloudelliset odotukset kohdistuvat lääketeollisuuteen, joka lypsää geenitiedosta terästystä lääkekehittelyyn.”

”Täsmentyvä tieto tautigeeneistä mullistaa myös hoitorutiineja. Parinkymmenen vuoden päästä on mahdollista, että sairaalavisiitti alkaa geenitestillä. – Ensin katsotaan, mihin taudin alaryhmään kuulut, ja sitten aloitetaan täsmähoito, Kere maalailee. Yksilöllisen herkkyyden perusteella valitaan oikea lääkitys.”

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä