Meemeillä tarkoitettiin ”kulttuurigeenejä”, aivoihin pesiytyviä merkitysten yksiköitä.

”Jos meillä olisi tilaisuus katsoa maapalloa ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta, eniten huomiotamme kiinnittäisi itseään säätelevien ja runsastuvien rakenteiden olemassaolo. Kasvit, kädelliset ja nilviäiset monistavat itseään, ja kaiken tämän runsauden lisäksi monistuu moni ihmisen valmistamista tuotteista: laulut, kuvat, ideat, vaatteiden muoti…”

”Kielen ja siihen liittyvän mielen kehittyminen merkitsi tavatonta loikkaa. Yhtäkkiä maapallolla oli kokonaan uudenlainen itsensä monistajien eli replikaattoreiden laji: meemit.”

”Meemit eli merkitykset ovat geenien kaltaisia itsensä toistajia, jotka pyrkivät runsastumaan valtaamalla itselleen asuinsijoja esimerkiksi ihmisten aivoissa ja eri medioissa.”

”Suullisella perinteellä oli hyvät puolensa, mutta seuraava varsinainen ilonaihe meemeille oli kirjoitustaidon kehittyminen, koska se varmisti niille periaatteessa ikuisen elämän – johon meemit jo omasta puolestaan olivat valmiita. Merkityksethän ovat immateriaalisia olioita, jotka toteutuvat erilaisissa kantajissa.”

”Varsinainen eat-all-you-can-juhla alkoi tietoverkkojen aikakaudella. Digitaalinen merkitysten koodaus ja tallennus saivat aikaan sen, että meemeille aukeni uusia valloitettavai alueita ja ikuisen elämän mahdollisuus aivan eri tavalla kuin aikaisemmin.”

”Uusia elatusalustoja on nyt joka paikka väärällään: autot, leivänpaahtimet, käsipuhelimet, varsinaiset tietoverkot. Merkitysten koodaus varmistaa sen, että meemien identiteetti ja elämän jatkuminen ovat entistä varmemmissa käsissä. Meemikokoelmat, kuten polkupyöräkuvastot, uusnatsien huhuilut tai tietosanakirjat, voi rekonstruoida eli herättää henkiin missä tahansa soveliaassa päätteessä, koska tavara on pakattu siten, että se on helppo purkaa.”

”Tietoverkkojen aikakaudella meemit ovatkin runsastuneet ja liikkuvat vikkelämmin paikasta toiseen kuin aikaisemmin.”

”Mitä seuraavaksi? Itseään monistavia rakenteita ei kiinnosta mikään muu kuin replikaatio eli runsastuminen. Tietoverkoissa muhiva meemikeitos ei ajattele varsinaisesti mitään, eikä varsinkaan ihmisten parasta.”

”Meemit ovat ainakin vielä vahvasti ihmisissä kiinni. Me olemme aivoinemme niiden keskeisiä elatusalustoja, ja me valmistamme niiden käyttämät tietoverkot. Mutta jos parempia elatusalustoja ilmaantuu, meemit aivan varmasti vaihtavat isäntää ja voivat siinä sivussa tuhota ihmiset, ilman tunnontuskia.”

”Meemien monimutkaistuminen voi saada aikaan sen, että syntyy meemejä, jota me emme ymmärrä. Näin jäämme aivoinemme lullimaan universumin evolutiivisten tikapuiden ala-askelmille, raapimaan itseämme ja ääntelemään yhdessä muiden yksinkertaisten eliöiden kanssa. Mutta onhan sekin tavallaan mukavaa.”

Näin kirjoitti kognitiotieteen filosofian dosentti Matti Kamppinen jutussaan ”Karkaavatko meemit ihmiseltä?” numerossa 7/2000.

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.