Radikaalit oikeistopuolueet jylläsivät vaaleissa lähes kaikissa Euroopan maissa.

”Ranskalainen politiikantutkija Jean Yves Camus sanoo, etteivät nykyiset äärioikeistolaiset puolueet ole perinteistä äärioikeistoa, uusnatseja tai uusfasisteja, sillä ne eivät välttämättä palvo olemassa olevaa valtiota, kuten perinteinen äärioikeisto tekee. Ne saattavat jopa hylätä valtionsa petollisena. Camus’n mukaan radikaalit oikeistopuolueet rakentavat asioille, jotka valtapuolueet ovat hylänneet Euroopan unionin ja globalisaation nimissä. Ne ajavat protektionistista kapitalismia ja kansallista itsemääräämisoikeutta ja vastustavat monikulttuurisuutta ja muukalaisia.”

Näin kirjoittaa poliittisen historian professori Seppo Hentilä jutussaan ”Globalisaatio antaa vauhtia ääriliikkeille” numerossa 8/2002.

”Oikeistoradikaalit puolueet eroavat uusnatsismista ja -fasismista ratkaisevasti myös siinä, että ne haluavat toimia parlamentarismin ja oikeusvaltion pelisääntöjen mukaan. Ne hylkäävät väkivallan ja sanoutuvat ehdottomasti irti Hitlerin Saksan hirmuteoista.”

”Camus’n mukaan myös yleinen käsitys äärioikeiston kannattajista on liian stereotyyppinen. Heitä pidetään yksinomaan modernisoitumisprosessin uhreina, syrjäytyneinä ihmisinä, jotka eivät ole kyenneet löytämään paikkaansa nopean teknologisen kehityksen ja yhteiskunnallisen murroksen maailmassa.”

”Useat tutkimukset viittaavat siihen, että oikeistoradikalismin keskeisiä syitä ovat hyvinvointisovinismi ja itsekkyys, jotka johtuvat kilpailuyhteiskunnan raaistumisesta ja karrieeri- ja suoritusideologian noususta. Tämän ideologian mukaan yhteiskunnan ”häviäjät” ovat itse syypäitä omaan elämäntilanteeseensa ja ”voittajilla” on oikeus halveksia heikompiaan ja aggressiivisesti puolustaa omaisuuttaan ”vieraita” vaatimuksia vastaan.”

”Asenteellista oikeistoradikalismia ei enää esiinnykään ainoastaan yhteiskunnan alemmissa kerroksissa, vaan se saa kannatusta myös yhteiskunnan hyväosaisilta. Oikeistoradikaalit eivät ole vain sosiaalisesti syrjäytyneitä, nahkatakkisia ja päänsä paljaaksi ajaneita väkivaltaisia öykkäreitä. Jokseenkin kaikki tutkimukset Euroopan eri maista osoittavat järkyttävän totuuden: yhä useampi ns. tavallinen nuori halveksii ulkomaalaisia, vammaisia ja kodittomia, toivoo voimakasta, autoritaarista valtiota ja haluaa toteuttaa näkemyksensä kurista ja järjestyksestä myös omatoimisesti.”

”Näköpiirissä ei lähitulevaisuudessa ole mitään sellaista, mikä kohentaisi edustuksellisen demokratian uskottavuutta. Toisaalta ei ole syytä myöskään maalata uhkakuvia demokratian romahduksesta. Saamme tyytyä siihen, että kuvaruuduissamme kerrotaan tutuiksi käyneitä uutisia: äänestysprosentit alenevat, populistijohtajat latelevat lupauksiaan, ja globalisaatiota vastustavat aktivistit liikkuvat maailman huippujohtajien kintereillä.”

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä