Sini Merikallio pääsi Mars-simulaatioon Utahin autiomaahan.

”Edessäni levittäytyy punainen aavikko: paikoin korkeiden vuorien välissä syviä kanjoneita, paikoin vain punaista aavaa horisonttiin asti. Mars?”

”Vielä ei yksikään ihminen ole astunut Punaiselle planeetalle, mutta Utahin autiomaahan on rakennettu mahdollinen tulevaisuuden Mars-asumus. Siellä vapaaehtoiset ”astronautit” voivat kokea Marsin niin aidosti kuin kotiplaneetalla on mahdollista.”

Näin kirjoitti jutussa ”Terveisiä Marsista” numerossa 3/2003 Teknillisen korkeakoulun opiskelija Sini Merikallio. Hän vietti Mars-aavikkotutkimusasemalla kaksi viikkoa syksyllä 2002.

”Löysimme pian toimivan päivärutiinin. Derekin ja Dustyn kanssa puimme avaruushaalarit päällemme, kömpelöt saappaat jalkoihimme ja hanskat käsiimme. Sitten ripustimme selkäämme kymmenkiloisen rinkan, kytkimme ilmanvaihdon toimintaan, asetimme kypärän päähämme ja kiinnitimme ilma- ja vesiletkut. Lopuksi tarkistimme radioyhteytemme: kaikki ok.”

”Dusty kertoi, että pukumme vastasivat paljolti oikeita avaruuspukuja, joihin hän oli perehtynyt työskennellessään Apollo-astronauttien pukujen testaajana. Etenkin ilmaletkujen sihinä kuulosti hänestä täysin aidolta.”

”Aavikolla tuntui maagiselta. Edessä kaksi avaruuspukuista hahmoa eteni mönkijällään pitkin karua, punaista hiekkakenttää. Pöly nousi mönkijöiden perässä mutta kulkeutui pian pois vienon tuulen mukana. Hengitys höyrystyi avaruuskypärän naarmuuntuneeseen visiiriin ja näkyvyys oli huono, mutta vähät välitin. Sillä hetkellä olin Marsin pinnalla.”

”Mars Societyn mielestä ihmisten lähettäminen on ainoa todella tehokas tapa tutkia Marsia. Totta on, että esimerkiksi astronautin hakku pystyy paljastamaan kalliosta puhtaan pinnan paljon nopeammin kuin nyt suunnitellut robotit, mutta riskitkin ovat toiset.”

Robert Zubrin on ideoinut Mars Direct -ohjelman, jolla Marsiin saataisiin pysyvä ihmisasutus suhteellisen halvalla. Ideana on lähettää miehistö paikalle aina pariksi vuodeksi kerrallaan ja valmistaa paluuseen tarvittava polttoaine Marsin kamaralla.”

”Mars-simuloinneilla yritetään etsiä ja ratkaista Mars Directin ongelmakohtia. Esimerkiksi meistä Sarah tutki ihmisten stressaantumista ja tämän vaikutusta tutkimustyöhön.”

”Kun kaksi viikkoamme Marsissa olivat takana, luovutimme aseman seuraavalle miehistölle. Siinä Marsiin matkasi ensimmäinen ruotsalainen, Ella Carlson. Maajoukkuehengessä Suomi siis voitti Ruotsin ja Suomen lippu liehui punaisella planeetalla ennen rakasta länsinaapuriamme!”

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä