Superinfluenssa olisi pandemiavirus pahimmasta päästä.

”Hongkongilaisella siipikarjatorilla päivä alkaa olla pulkassa. On siivouksen aika. Kumiletkun musta kita sylkee katukiveykselle vesisuihkun, joka puskee edellään kananraatoja ja kasapäin ulostetta. Ilma on sakeanaan vettä, verta ja jätöksiä.”

”Torilla on myös näkymättömiä vieraita. Siivous on nostattanut ilmaan jätöksissä muhineita lintujen influenssaviruksia. Ne kyttäävät sopivaa uhria. Yksi löytää tiensä köyhän miehen nenänieluun. Se tarraa limakalvon virusreseptoreihin ja aloittaa myyräntyön.”

”Hyppy ei käy käden käänteessä, sillä ihmisen reseptorit eivät hevillä huoli lintujen viruksia. Tämä tyyppi on kuitenkin sitkeä sissi. Kiivas mutaatiotahti ja tiheä väestö sopeuttavat sen vähä vähältä uuteen ekolokeroon.”

”Parin kuukauden päästä viruksen tartuntakyky on saavuttanut täydet mitat. Sillä on tukeva jalansija Hongkongin miljoonaväestössä. Nyt mikään ei voi estää mutantin maailmanvalloitusta. Lentoliikenne kiidättää sen muualle Aasiaan, Eurooppaan ja Amerikkaan. Ihmiskunnalla on riesanaan pandemia, influenssa-aalto, joka niittää uhreja maapallon jokaisessa kolkassa.”

Näin visioi tuhoisan influenssapandemian alkua tiedetoimittaja Jukka Ruukki jutussaan ”Vaikka miten varaudutaan, superinfluenssa yllättää” numerossa 1/2004.

”On oikeastaan outoa, että potentiaaliset pandemiavirukset ovat pysyneet aisoissa näin pitkään. Edellisestä maailmaa ravistelleesta vitsauksesta tulee pian kuluneeksi 36 vuotta. Pisin tunnettu pandemiaton kausi on toistaiseksi ollut 39 vuotta.”

”Ensimmäisen maailmansodan pyörteissä riehunut espanjantauti – – nitisti lyhyessä ajassa noin 20–50 miljoonaa ihmistä – –. Samaan aikaan Euroopan taistelukentillä tuupertui vain 15 miljoonaa. Espanjantauti on todennäköisesti historian tuhoisin tautiaalto.”

”Pahimmassa tapauksessa superinfluenssa iskee useampaan kertaan. Espanjantauti vieraili Suomessa neljästi vuosina 1918–1920. Jokainen puuska oli aiempaa väkivaltaisempi.”

”Kuinka moneen influenssa iskee? Puoleen väestöstä, jos aiempiin kokemuksiin on luottaminen. Tartunnan saaneiden huimasta määrästä huolimatta vain 25–30 prosenttia saa varsinaisia taudin oireita, kuten rajun kuumeen, vilunväristyksiä, päänsärkyä ja lihassärkyä. Osalle kehittyy hengenvaarallinen keuhkokuume. Myös verenkiertoelimistön pettäminen on yleinen kuolinsyy.”

”Häirikkövirus ravistelee Suomea helposti parin kuukauden ajan. Asiantuntija-arvioiden mukaan terveyskoneisto natisee liitoksissaan.”

”Työpaikoilla poissaoloprosentit kohoavat niin suuriksi, että toimistojen sulkemista ja tuotantolaitosten pysäyttämistä pitää vakavasti harkita.”

”Ilman kunnollista kriisisuunnitelmaa influenssapandemia lyö Suomen hetkeksi polvilleen, koska yhteiskunta on monessa suhteessa haavoittuvampi kuin ennen. Espanjantaudin iskiessä Suomi oli maatalousvaltainen maa, jonka kansalaiset olivat omavaraisia ja itsellisiä. Nyt me olemme pelottavan riippuvaisia toisistamme ja huipputekniikasta.”

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.