Superinfluenssa olisi pandemiavirus pahimmasta päästä.

”Hongkongilaisella siipikarjatorilla päivä alkaa olla pulkassa. On siivouksen aika. Kumiletkun musta kita sylkee katukiveykselle vesisuihkun, joka puskee edellään kananraatoja ja kasapäin ulostetta. Ilma on sakeanaan vettä, verta ja jätöksiä.”

”Torilla on myös näkymättömiä vieraita. Siivous on nostattanut ilmaan jätöksissä muhineita lintujen influenssaviruksia. Ne kyttäävät sopivaa uhria. Yksi löytää tiensä köyhän miehen nenänieluun. Se tarraa limakalvon virusreseptoreihin ja aloittaa myyräntyön.”

”Hyppy ei käy käden käänteessä, sillä ihmisen reseptorit eivät hevillä huoli lintujen viruksia. Tämä tyyppi on kuitenkin sitkeä sissi. Kiivas mutaatiotahti ja tiheä väestö sopeuttavat sen vähä vähältä uuteen ekolokeroon.”

”Parin kuukauden päästä viruksen tartuntakyky on saavuttanut täydet mitat. Sillä on tukeva jalansija Hongkongin miljoonaväestössä. Nyt mikään ei voi estää mutantin maailmanvalloitusta. Lentoliikenne kiidättää sen muualle Aasiaan, Eurooppaan ja Amerikkaan. Ihmiskunnalla on riesanaan pandemia, influenssa-aalto, joka niittää uhreja maapallon jokaisessa kolkassa.”

Näin visioi tuhoisan influenssapandemian alkua tiedetoimittaja Jukka Ruukki jutussaan ”Vaikka miten varaudutaan, superinfluenssa yllättää” numerossa 1/2004.

”On oikeastaan outoa, että potentiaaliset pandemiavirukset ovat pysyneet aisoissa näin pitkään. Edellisestä maailmaa ravistelleesta vitsauksesta tulee pian kuluneeksi 36 vuotta. Pisin tunnettu pandemiaton kausi on toistaiseksi ollut 39 vuotta.”

”Ensimmäisen maailmansodan pyörteissä riehunut espanjantauti – – nitisti lyhyessä ajassa noin 20–50 miljoonaa ihmistä – –. Samaan aikaan Euroopan taistelukentillä tuupertui vain 15 miljoonaa. Espanjantauti on todennäköisesti historian tuhoisin tautiaalto.”

”Pahimmassa tapauksessa superinfluenssa iskee useampaan kertaan. Espanjantauti vieraili Suomessa neljästi vuosina 1918–1920. Jokainen puuska oli aiempaa väkivaltaisempi.”

”Kuinka moneen influenssa iskee? Puoleen väestöstä, jos aiempiin kokemuksiin on luottaminen. Tartunnan saaneiden huimasta määrästä huolimatta vain 25–30 prosenttia saa varsinaisia taudin oireita, kuten rajun kuumeen, vilunväristyksiä, päänsärkyä ja lihassärkyä. Osalle kehittyy hengenvaarallinen keuhkokuume. Myös verenkiertoelimistön pettäminen on yleinen kuolinsyy.”

”Häirikkövirus ravistelee Suomea helposti parin kuukauden ajan. Asiantuntija-arvioiden mukaan terveyskoneisto natisee liitoksissaan.”

”Työpaikoilla poissaoloprosentit kohoavat niin suuriksi, että toimistojen sulkemista ja tuotantolaitosten pysäyttämistä pitää vakavasti harkita.”

”Ilman kunnollista kriisisuunnitelmaa influenssapandemia lyö Suomen hetkeksi polvilleen, koska yhteiskunta on monessa suhteessa haavoittuvampi kuin ennen. Espanjantaudin iskiessä Suomi oli maatalousvaltainen maa, jonka kansalaiset olivat omavaraisia ja itsellisiä. Nyt me olemme pelottavan riippuvaisia toisistamme ja huipputekniikasta.”

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä