Muistutettiin, että tuttu näkyvä aine on maailmankaikkeudessa pientä vähemmistöä.

”Kosmoksessa on ainetta saman verran kuin keskikaljassa alkoholia, viitisen prosenttia.”

”Siitäkin vain merkityksetön kymmenesosa on galakseja, tähtiä, planeettoja, kallioita, lehteviä puita ja tiedelehden lukijoita, kaikkea sitä, minkä näemme silmätessämme ympärillemme tai katsellessamme yötaivasta. Kymmenen kertaa enemmän on ohutta kaasua, joka ei ole koskaan tivistynyt tähdiksi ja jonka olemassaolosta varmistuimme vasta viime vuosikymmenellä.”

”Kaikki muu, 95 prosenttia, on silmiltämme ja kaukoputkiltamme salattua pimeää ainetta tai vieläkin oudompaa pimeää energiaa.”

Näin kirjoitti avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja numerossa 7/2005 otsikolla ”Maailman pimein juttu”.

”Pimeäksi aineeksi nimetty kummajainen ei ole arjen pimeyttä eikä ainetta, sellaista kuin valottomassa huoneessa nukkuva musta kissa. – – Jos kissa olisi aitoa pimeää ainetta, emme näkisi emmekä tuntisi sitä. Vain huolellinen mittaus voi osoittaa, että huoneessa on jotain. Otetaan luotilanka ja riiputetaan sitä. Kissan massa poikkeuttaa lankaa hitusen sivuun Maan keskipisteeseen osoittavalta janalta. Luonnon perusvoimista kolmas, gravitaatio, paljastaa kissan olemassaolon.”

”Tähtitieteilijät huomasivat maailmankaikkeuden pimeän aineen olemassaolon hieman samalla tavalla jo 1930-luvulla. Suurten galaksijoukkojen yksittäiset linnunradat liikkuivat avaruudessa aivan liian nopeasti. Jokin paljon vahvempi kuin vain toisten galaksien massan vetovoima kieputti niitä. Pimeä aine oli paljastanut itsensä.”

”Jos pimeä aine kummastuttaa, niin pimeään energiaan verrattuna se tuntuu suorastaan arkipäiväiseltä. Pimeä aine on sentään ainetta, joskin meille vielä tuntemattomista hiukkasista koostuvaa ja huonotapaisesti käyttäytyvää. Pimeä energia taas on kirjaimellisesti ei mitään – kosmologista vakiota.”

”Maailmankaikkeuden rakettimoottorin löysi yllättäen kaksi tutkimusryhmää vuonna 1998. Kaukaisista supernovista tehdyt havainnot osoitivat, että maailmankaikkeuden laajeneminen oli ensin kiltisti hidastunut ensimmäisinä vuosimiljardeina mutta sitten vauhti oli alkanut jälleen kasvaa. Alkuräjähdyksen sinkoamisvoiman ja laajenemista hidastavan kosmoksen oman vetovoiman lisäksi peliin oli astunut jokin kolmaskin voima. Se saattoi olla vain pahamaineinen kosmologinen vakio, joka kaikkien kauhuksi oli ryöminyt ulos Einsteinin roskakorista.”

”Mitä kosmologinen vakio kertoo? Einsteinin yhtälöiden tarkastelu osoittaa, että sen täytyy kertoa meille, kuinka paljon tyhjässä on energiaa.”

”Kuinka tyhjässä voi olla mitään? Aivan helposti, muutenkin arkijärkeen käymätön kvanttifysiikka sanoo. Pienenä ongelmana on vain se, että tyhjiössä pitäisi piillä energiaa noin 10 potenssiin 120 kertaa enemmän kuin tähtitieteilijät ovat nyt löytäneet.”

”Tyhjiöenergialla on suuri negatiivinen paine. – – Tyhjiön negatiivista painetta emme huomaa, koska se on kaikkialla sama, mutta suhteellisuusteorian mukaan negatiivinen paine synnyttää myös negatiivista gravitaatiota. Siksi tyhjiöenergia työntää pois kaikkea muuta ainetta.”

”Jos tätä energiaa voisi jotenkin tiivistää tai purkittaa, voisimme rakentaa satujen lentävän taikamaton tai tieteiskirjojen antigravitaatiomoottorin.”

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä