Muistutettiin, että tuttu näkyvä aine on maailmankaikkeudessa pientä vähemmistöä.

”Kosmoksessa on ainetta saman verran kuin keskikaljassa alkoholia, viitisen prosenttia.”

”Siitäkin vain merkityksetön kymmenesosa on galakseja, tähtiä, planeettoja, kallioita, lehteviä puita ja tiedelehden lukijoita, kaikkea sitä, minkä näemme silmätessämme ympärillemme tai katsellessamme yötaivasta. Kymmenen kertaa enemmän on ohutta kaasua, joka ei ole koskaan tivistynyt tähdiksi ja jonka olemassaolosta varmistuimme vasta viime vuosikymmenellä.”

”Kaikki muu, 95 prosenttia, on silmiltämme ja kaukoputkiltamme salattua pimeää ainetta tai vieläkin oudompaa pimeää energiaa.”

Näin kirjoitti avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja numerossa 7/2005 otsikolla ”Maailman pimein juttu”.

”Pimeäksi aineeksi nimetty kummajainen ei ole arjen pimeyttä eikä ainetta, sellaista kuin valottomassa huoneessa nukkuva musta kissa. – – Jos kissa olisi aitoa pimeää ainetta, emme näkisi emmekä tuntisi sitä. Vain huolellinen mittaus voi osoittaa, että huoneessa on jotain. Otetaan luotilanka ja riiputetaan sitä. Kissan massa poikkeuttaa lankaa hitusen sivuun Maan keskipisteeseen osoittavalta janalta. Luonnon perusvoimista kolmas, gravitaatio, paljastaa kissan olemassaolon.”

”Tähtitieteilijät huomasivat maailmankaikkeuden pimeän aineen olemassaolon hieman samalla tavalla jo 1930-luvulla. Suurten galaksijoukkojen yksittäiset linnunradat liikkuivat avaruudessa aivan liian nopeasti. Jokin paljon vahvempi kuin vain toisten galaksien massan vetovoima kieputti niitä. Pimeä aine oli paljastanut itsensä.”

”Jos pimeä aine kummastuttaa, niin pimeään energiaan verrattuna se tuntuu suorastaan arkipäiväiseltä. Pimeä aine on sentään ainetta, joskin meille vielä tuntemattomista hiukkasista koostuvaa ja huonotapaisesti käyttäytyvää. Pimeä energia taas on kirjaimellisesti ei mitään – kosmologista vakiota.”

”Maailmankaikkeuden rakettimoottorin löysi yllättäen kaksi tutkimusryhmää vuonna 1998. Kaukaisista supernovista tehdyt havainnot osoitivat, että maailmankaikkeuden laajeneminen oli ensin kiltisti hidastunut ensimmäisinä vuosimiljardeina mutta sitten vauhti oli alkanut jälleen kasvaa. Alkuräjähdyksen sinkoamisvoiman ja laajenemista hidastavan kosmoksen oman vetovoiman lisäksi peliin oli astunut jokin kolmaskin voima. Se saattoi olla vain pahamaineinen kosmologinen vakio, joka kaikkien kauhuksi oli ryöminyt ulos Einsteinin roskakorista.”

”Mitä kosmologinen vakio kertoo? Einsteinin yhtälöiden tarkastelu osoittaa, että sen täytyy kertoa meille, kuinka paljon tyhjässä on energiaa.”

”Kuinka tyhjässä voi olla mitään? Aivan helposti, muutenkin arkijärkeen käymätön kvanttifysiikka sanoo. Pienenä ongelmana on vain se, että tyhjiössä pitäisi piillä energiaa noin 10 potenssiin 120 kertaa enemmän kuin tähtitieteilijät ovat nyt löytäneet.”

”Tyhjiöenergialla on suuri negatiivinen paine. – – Tyhjiön negatiivista painetta emme huomaa, koska se on kaikkialla sama, mutta suhteellisuusteorian mukaan negatiivinen paine synnyttää myös negatiivista gravitaatiota. Siksi tyhjiöenergia työntää pois kaikkea muuta ainetta.”

”Jos tätä energiaa voisi jotenkin tiivistää tai purkittaa, voisimme rakentaa satujen lentävän taikamaton tai tieteiskirjojen antigravitaatiomoottorin.”

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.