Meren nousun arvioitiin tulevaisuudessa pakottavan liikkeelle jopa 150 miljoonaa ihmistä.

”Ilmastonmuutoksesta johtuva pakolaisuus poikkeaa lyhytaikaisten luonnonkatastrofien aiheuttamasta pakolaisuudesta kahdella tavalla.”

”Ensinnäkin pakolaisten ennustettu määrä on niin suuri, ettei ihmiskunta ole koskaan kokenut mitään vastaavaa.”

”Toiseksi ilmastonmuutos on tällä kertaa ihmiskunnan aiheuttama ja sen seuraukset ovat pysyviä. Ei ole paikkaa, jonne palata takaisin.”

Näin kirjoitti tiedetoimittaja Jani Kaaro numeron 9/2006 jutussa ”Ilmastonmuutos nostaa pakolaistulvan”.

”– Ilmaston lämpeneminen lisää muuttovirtoja dramaattisesti, sanoo kehitysmaatutkija Jussi Raumolin Helsingin yliopistosta.”

”Koska suurin osa ihmisasutuksesta on keskittynyt maapallon rannikkoseuduille, merenpinnan kohoamisen yksinään on laskettu ajavan 100–150 miljoonaa ihmistä kodeistaan.”

”Mitä tapahtuu, kun kokonaiset valtiot muuttuvat elinkelvottomiksi? Mistä miljoonat juuriltaan tempaistut ihmiset ja kokonaiset kansat löytävät uuden kodin?”

”Raumolinin mukaan muuttovirtojen lisääntyminen tuntuu voimakkaimmin lähialueilla. – Suurimmat ongelmat syntyvät Bangladeshin kaltaisilla tiheään asutuilla seuduilla, hän sanoo. Jo ennestään ylikansoitettu valtio ei mitenkään kykene löytämään tilaa 15–20 miljoonalle ihmiselle, joten osa väestöpaineesta purkautuu naapurimaihin.”

”Suomen kannalta on olennaista, mitä tapahtuu Egyptissä ja muualla Pohjois-Afrikassa, mistä muuttovirrat suuntautunevat osaksi Eurooppaan. – On selvää, että ilmastopakolaiset tulevat kuormittamaan myös länsimaiden pakolaisjärjestelmää, sanoo Raumolin.”

”Minkään maan pakolaispolitiikkaa ei ole mitoitettu huolehtimaan niin suuresta määrästä pakolaisia kuin nouseva merivesi seuraavien sadan vuoden aikana tuottaa.”

”Tätä taustaa vasten tuntuukin erikoiselta, että länsimaissa on ollut yleisenä suuntauksena kiristää pakolaispolitiikkaa entisestään. Lisäksi poliitikot ja muut päätöksentekijät ovat ponnistelleet ankarasti sitä vastaan, että ympäristöpakolaiset lisättäisiin Geneven sopimukseen. Koska ympäristöpakolaisuuteen ei liity suoranaista vainoa, alkuperäiset valtiot voisivat huolehtia omista pakolaisistaan. Tämän kiistelyn seurauksena ympäristöpakolaisilla ei ole minkäänlaista virallista asemaa eikä millään maalla ole velvollisuutta ottaa heitä vastaan.”

”Jotkut pakolaispolitiikan arvostelijat ovat muistuttaneet, että länsimailla on moraalinen velvollisuus ottaa ilmastopakolaiset vastaan. Ilmastonmuutos on seuraus länsimaisesta kulutusyhteiskunnasta, joka pyörii fossiilisilla polttoaineilla. Länsimaissa on  myös saatu nauttia vauraudesta ja elintasosta, jonka kulutusyhteiskunta on suonut. Nyt sen kustannukset lankeavat kuitenkin köyhempien maiden maksettavaksi. On siis vain oikein, että länsimaat osallistuvat kustannuksiin ottamalla ympäristöpakolaiset vakavasti.”

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.