Tullakseen huippu-urheilijaksi lapsen ei pidä harjoitella kuin huippu-urheilija.

”Liikuntatieteen professori Jean Côté kanadalaisesta Queensin yliopistosta on tutkinut, miten aikuisena huipputasolle yltäneet kanadalaiset, yhdysvaltalaiset ja australialaiset ammattiurheilijat harjoittelivat lapsena. Tulos kertoo, että useimmissa lajeissa huiput eivät juuri uhranneet aikaa ohjattuun harjoitteluun vaan kokeilivat ja harrastivat monia lajeja, vuoron perään ja yhtä aikaa.”

”Côtén mukaan huippujen vapaa-aika kului paneutuvaan leikkiin. Sillä tutkija tarkoittaa liikuntaa, joka tuottaa itsessään iloa ja tyydytystä ja jota harjoitetaan juuri sen vuoksi.”

Näin kirjoitti tiedetoimittaja Annikka Mutanen jutussaan ”Leikki treenaa lapsen urheilun huipulle” numerossa 8/2008.

”Paljon liikkumalla lapsi harjaantuu taitavaksi. Kierre ruokkii itseään, sillä taitavat lapset liikkuvat paljon. 3–6 vuoden iässä mitatut motoriset taidot ennustavat suomalaisten lasten fyysistä aktiivisuutta vielä 13 vuoden iässä, sanoo pienten lasten liikuntapedagogiikan tutkija Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta.”

”Pitäisikö jo vauvat ja taaperot siis viedä jumppaan? Ei tarvitse, mutta pieniä lapsia kannattaa rohkaista liikkumaan. Säntäilyä ja sohvalla pomppimista voi seurata hyvillä mielin, ja aivan erityisesti kannattaa laittaa lapset ulos leikkimään.”

”Viisivuotiaat hyötyvät jo ohjatuista liikuntatuokioista.”

”Kun liikkumisen perusvalmiudet ovat hallussa, voi alkaa pikkuhiljaa opetella kiinnostavaa urheilulajia. Tutkimusten mukaan jonkin erityistaidon harjoittelu kouluajan ulkopuolella alkaa parantaa 7–8-vuotiaiden yleistä taitotasoa.”

”Leikillinen ja monipuolinen harrastaminen suojaa lapsen henkistä hyvinvointia, mutta se on sopusoinnussa myös fysiologisten tosiasioiden kanssa. Lapsen ei kannata harjoitella samalla tavalla kuin aikuinen.”

”Esimerkiksi lihasmassan kasvattamiseen tähtäävä voimaharjoittelu on ennen murrosikää turhaa, ellei haitallista.”

”Myös kova, maitohappoja lihaksiin kasauttava kestävyysharjoittelu on tehotonta ennen murrosikää.”

”Côtén tutkimat amerikkalaiset ja australialaiset huippu-urheilijat olivat alkaneet vähentää leikkejään ja karsia urheiluharrastuksiaan yhteen tai kahteen lajiin 13-vuotiaana. Todella määrätietoisen harjoittelun he olivat aloittaneet vasta 15. ikävuoden jälkeen.”

”– Jos nuoresta yritetään ottaa aikaisin kaikki irti, motivaatio hiipuu ja mielekkyys häviää. Sitä sanotaan ryöstöviljelyksi. Se ei johda aikuisiän menestykseen eikä edes liikuntaharrastuksen jatkumiseen, joka olisi kuitenkin tavoitteista kaikkein tärkein, (lääkäri ja urheiluvalmentaja) Harri Hakkarainen sanoo.”

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.