Tuleeko dna-testistä seuraava Facebook?

”Tilasin amerikkalaisyhtiö 23andmeltä dna-testin, jonka kuriiri toimitti perille muutamassa päivässä. Paketissa oli muovinen sylkykuppi, ohjeet ja pakkaus, jossa kupin saattoi palauttaa. – – Rekisteröidyin firman nettisivulla ja vahvistin, että näyte on omani. – – Jäin odottamaan sähköpostiviestiä analyysin valmistumiseta. Yhtiö lupasi tietoja parissa kuukaudessa; ne tulivat jo puolessatoista. Noin 300 euron lystin maksoi työnantajani, koska testi tuli tämän lehtijutun kirjoittamiseen. Oman perimän tutkiminen osoittautui kuitenkin niin hauskaksi, että olisin melkein ollut valmis maksamaan summan omasta pussistani.”

Näin kirjoitti tiedetoimittaja Marko Hamilo numeron 9/2009 jutussa ”23 totuutta minusta”.

”23andmen nettisivuilla kuvaillaan laajalti, miten omilla valinnoillaan voi vähentää niidenkin sairauksien riskiä, joiden riskiryhmään geeniensä osalta kuuluu.”

”En tiedä ystäväpiirissäni ketään, joka olisi testannut dna:nsa. Uusia tuttavuuksia sen sijaan olen saanut.”

”23andmen sivustolla voi nimittäin jakaa oman dna-tietonsa tai osan siitä. Pyynnöt jakaa tiedot – periaatteella minä näytän sinulle omani, jos sinä näytät minulle omasi – muistuttavat Facebookin kaveripyyntöjä.”

”Ehkä juuri tämä piirre saa suuret massat seuraamaan meitä edelläkävijöitä dna-koodin ihmemaailmaan.”

”Jos siskoni tekisi testit, voisimme yhdessä verrata, mitkä osat vanhempiemme perimää jaamme. Eikö olisikin kiinnostavaa tietää, mitä olen perinyt keneltäkin isovanhemmalta ja mitkä geenit eivät ole menneet eteenpäin?”

”Voin myös listata kaikki uudet dna-kaverini sen mukaan, kuinka lähellä minua he ovat geneettisesti. Ominaisuus on ihan hauska näinkin, mutta kuinka paljon hauskempaa olisi, jos voisin vertailla oikeiden kavereideni kanssa, kenellä on eniten viikinkiverta!”

”Kun tällaiset kaupalliset dna-testit halpenevat entisestään, niille voi käydä kuin kännykälle 1990-luvulla tai Facebookille 2000-luvulla. Ensin testin tehneitä oudoksutaan, mutta pian sosiaalinen kummajainen onkin se, joka ei ole testannut itseään.”

”Mutta kun dna-testit ovat itsestäänselvyys, onko enää hyvien tapojen mukaista kieltäytyä teettämästä testiä ja näyttämästä tulosta kumppanille, jonka kanssa aikoo perustaa perheen?”

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.