Fysiikka oli tipahtanut kelkasta pahemmin kuin biologia.

”Tiede edistyy, mutta edistyvätkö koulukirjat? Tarjotaanko koululaisille jälkeenjäänyttä maailmankuvaa? Tiede-lehti lähti selvittämään asiaa yleisön ja kolmen professorin avulla.”

”Opettajat, lukiolaiset ja muut kiinnostuneet pohjustivat aihetta nettikommenteilla. Kosmologian professori, kirjailija Kari Enqvist katsasti lukion fysiikan uusimmat oppikirjat. Evolutiivisen kehitysbiologian uranuurtaja, akatemiaprofessori Jukka Jernvall silmäsi biologian kirjasarjat. Matematiikan ja luonnontieteen pedagogiikan professori ja oppikirjojen tekijä Jouni Viiri kommentoi kritiikkiä.”

Näin tiedetoimittaja Annikka Mutanen esitteli juttunsa ”Koulun fysiikka jumiutui sadan vuoden taakse” numerossa 8/2011.

”Fysiikan osalta tarkastuksen tulos on ankea. Vaikka Enqvist yrittää ensin suhtautua oppikirjoihin sovinnollisen ymmärtävästi, lopulta niistä ei jää juuri kiveä kiven päälle. Professorin mielestä oppikirjat ovat kuin Microsoftin käyttöjärjestelmä: ne koostuvat kirjavista eri-ikäisistä palasista, jotka on liitetty yhteen teipillä ja laastarilla.”

”– Nykyfysiikka painottaa käsitteellistä yhtenäisyyttä. Kaikki ilmiöt ovat muutaman harvan perusperiaatteen ilmentymiä. Näissä kirjoissa fysiikka näyttäytyy päinvastoin sirpaleina, joilla ei tunnu olevan mitään yhtymäpintaa toisiinsa.”

”Esimerkiksi Enqvist ottaa säteilyn.”

”– Aineesta ja säteilystä puhutaan niin kuin ne olisivat kaksi erillistä lajia, vaikka ne ovat ihan sama asia.”

”Molemmat ovat hiukkasia. Valon nopeudella tai lähellä valon nopeutta liikkuvia hiukkasia kutsutaan historiallisista syistä säteilyksi. Hitaasti liikkuvia sanotaan aineeksi.”

”Suhteellisuusteorian ymmärtämisessä – – auttaisi, että selitettäisiin, miten Albert Einstein aikoinaan pohti asiaa, Enqvist arvelee. Sitä ei kuitenkan kerrota, ja suhteellisuusteoriaa ylipäätään käsitellään vain yhdessä kirjasarjassa kolmesta. Se ei kuulu opetussuunnitelmaan.”

”Se on kummallista, sanoo fysiikan oppikirjojen tekijä, professori Jouni Viiri. Viiri on tutkinut fysiikan ja matematiikan oppimista Jyväskylän yliopistossa. Yhdysvalloissa suhteellisuusteoriaan paneudutaan hänen mukaansa jo melko varhaisessa vaiheessa. Einsteinin unohtaminen koulussa on vanhaa perua. Ratkaisu saattoi Viirin mukaan alkujaan lähteä siitä, että Suomen akateeminen maailma oli ennen toista maailmansotaa läheisessä yhteydessä Saksaan eikä siellä suvaittu juutalaisen fysiikan opettamista.”

”Fyysikko Enqvist tuhahtelee kaikille nykytilan perusteluille. Hänestä arkikokemuksen korostaminen on huonoa filosofiaa.”

”– On kukkua, etteivät nuoret voi ymmärtää sellaista, mitä eivät näe. Siinä tapauksessa pitäisi lähteä opetuksessa siitä, että Aurinko kiertää Maata.”

”Biologiassa yritys ajantasaisuuteen näyttää olevan selvästi kovempi kuin fysiikassa. Biologia on kasvanut valtavaksi tieteenalaksi, ja sen tuottama tieto paisuu kuin pullataikina. Professori Jukka Jernvall on vaikuttunut siitä, kuinka paljon tietoa myös lukiokursseissa täytyy omaksua. Kun Jernvall itse kävi koulua 1980-luvun alussa, ei ollut vielä sellaisia aloja kuin bioteknologia ja ympäristöekologia. Nyt niistä molemmista on omat lukiokurssinsa ja kirjansa.”

”Opettajan suureksi haasteeksi hänen mielestään kuitenkin jää, kuinka saada oppilaille syntymään kokonaiskuva kaikesta tietoaineksesta.”

”Tuo kaiken biologian punainen lanka on evoluutio ja sen mekanismit. – – Evoluution kunnollinen ymmärtäminen auttaisi jo koulussa sisäistämään ja omaksumaan asiat helpommin ja vähemmällä pänttäämisellä, Jernvall uskoo.”

”Evoluutio otetaan kyllä oppikirjoissa käsittelyyn jo ensimmäisen kurssin kirjassa mutta omana irrallisena aiheenaan sen sijaan, että evolutiivinen ajattelu kulkisi mukana läpi muidenkin kurssien. Jernvallin mielestä näin pitäisi olla – vaikka se vaatii oppikirjailijoilta yhtä suuren työn kuin fysiikan kirjojen remontointi: kaiken kirjoittaminen uudelleen.”

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.