Työ alkanee mennä uusiksi muutaman vuoden välein.

”Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.”

”– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.”

Näin aloitti numerossa 3/2012 juttunsa ”Nuoret aikuiset kuuluvat 7 ammatin sukupolveen” tiedetoimittaja Kirsi Heikkinen.

”Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?”

”– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.”

”– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.”

”Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai ”hallitsemaan” mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.”

”– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kun viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.”

”Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.”

”– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.”

”Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.”

”– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkausta oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!”

Jutun yhteydessä myös visioitiin tulevaisuuden työtehtäviä osuudessa ”Avoimet työpaikat 2032”. Kuvitteellisissa ilmoituksissa haettiin muun muassa digisiivoojaa, kyborgiaan erikoistunutta kirurgia, robottimekaanikkoa, urbaanifarmaria ja uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia.

Kokeile netissä tulevaisuuden työelämän simulaatiota, jonka Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen on toteuttanut.

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.