Kehon tarkkailu oli kuin instrumentin soittamisen opettelua.

”Meditaatio on kiinnostanut minua siitä lähtien, kun tuttava kertoi, miten hän alkoi hallita ajatuksiaan. Meditoiva tuttuni näki, miten ajatus, ei-toivottu tunkeilija, lähestyi häntä tajunnan avaruudessa. Silloin hän työnsi rauhallisesti tunkeilijan takaisin siihen tietymättömyyteen, mistä se oli tullutkin. Aivan kuin hänellä olisi ollut käytössään mentaalinen käsi mielikuvien järjestelyä varten. Sellainen minunkin pitää saada!”

Näin tiedetoimittaja Mikko Puttonen aloitti juttunsa ”Mieli haltuun, kiitos!” numerossa 5/2013.

”Tiedän, että mantroihin ja rajattomiin olemuksiin voi suhtautua pelkkinä apumielikuvina tiettyjen tajunnan tilojen saavuttamiseksi. Niitä ei tarvitse ottaa kirjaimellisesti. Siitä huolimatta kaipasin yliluonnollisesta sanastosta puhdistettua menetelmää.”

”Sellaisen on kehittänyt Yhdysvalloissa 1970-luvulla Massachusettsin yliopiston professori Jon Kabat-Zinn. Tekniikka on nimeltään mindfulness eli tietoinen läsnäolo. Sekin ammentaa ikivanhasta buddhalaisesta mietiskelyperinteestä mutta ilman uskonnollisia mausteita. Tietoinen läsnäolo tarkoittaa, että virittäydymme kokemaan valppaasti kuluvan hetken aistimukset, ajatukset ja tunteet. Ajatukset tulevasta tai menneestä saavat väistyä tässä ja nyt elämisen tieltä.”

”Olen otattanut itseltäni sylkitestillä kortisoliarvot ennen kurssin alkua. Kortisoli on stressihormoni, jota on useissa tutkimuksissa käytetty mittarina stressitason muutokselle ennen harjoittelujaksoa ja sen jälkeen. Huslabin laboratoriotulos näyttää, että syljessäni on stressihormonia vaivaiset 0,4 nanomoolia litrassa. Lukema on jo niin alhainen, että sitä voi olla vaikea laskea yhdellä kurssilla. Mindfullnessin on myös osoitettu alentavan verenpainetta, joten mittasin itseltäni neljän päivän keskiarvon ennen kurssin alkua. Sekään ei ole hälyttävä: 136/79. Katsotaan, miltä arvot näyttävät kahdeksan viikon päästä.”

”Tutustumme oman kehomme aistimuksiin. – – Ensin kiinnitämme huomiota hengitykseen, siihen miten vatsa kohoaa ja laskee hengityksen mukaan. Jos ajatus karkaa muualle, meidän pitää lempeästi mutta päättäväisesti tuoda se takaisin hengitykseen. – – Kun olemme hengitelleet jonkin aikaa tietoisesti, käännämme huomion vasemman jalan varpaisiin. – – Vasemman jalan varpaista lähtien käymme koko kehon aistimukset läpi kohta kohdalta. – – Tajuan, että niinkin tutun asian kuin oman kehon tarkkailu on kuin opettelisi soittamaan instrumenttia. Alun kömpelyys on voitettava kärsivällisyydellä, ennen kuin alkaa syntyä musiikkia.”

”Kurssin aikana saamme joka päiväksi puolen tunnin tehtävän. Se voi olla kehonskannaus, jooga tai istumameditaatio.”

”Meditaatiomenetelmiä tutkitaan ahkerasti, ja näyttö vaikutuksista kasvaa koko ajan. Mindfullnessin on todettu parantavan stressinhallintaa ja keskittymiskykyä, lievittävän masennusta ja terävöittävän älyllisiä toimintoja. Tutkimusnäyttöä on jopa immuunipuolustuksen vahvistumisesta.”

”En huomannut, että oma minuuteni olisi kahdeksan viikon kurssilla muuttunut kovin toisenlaiseksi. Stressihormoni kortisoli ei vähentynyt vaan itse asiassa lisääntyi sylkitestissä 0,2 nanomoolilla litraa kohti. Se ei välttämättä kerro muusta kuin normaalista hormonitason vaihtelusta. Verenpainekaan ei paljon liikahtanut: ennen kurssia se oli 136/79, ja kurssin jälkeen neljän päivän keskiarvoksi tuli 134/80.”

”Vaikka suuresta käänteestä ei voi puhua, pieniä siirtymiä tuntui tapahtuvan. Meditaatiohetket olivat lähes poikkeuksetta tyynnyttäviä. Opin ottamaan etäisyyttä omiin tuntemuksiini. Toispuolinen pääkipu hajosi viileän tarkkailun alla kiinnostavaksi kimpuksi aistimuksia, jotka eivät ehkä tuntuneet niin pakottavilta. Aistit toimivat välillä terävästi, kun varta vasten valpastuin kuuntelemaan ympärilläni olevia ääniä tai katselemaan näkymiä.”

”Olen jatkanut päivittäisiä harjoituksia kurssin jälkeen. Luotan siihen, että niin kuin fyysinen myös mentaalinen käsi vahvistuu treenaamisesta.”

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.