Sähköstä ja tietoverkoista riippuvainen maa painuisi polvilleen.

Miten kävisi, jos Suomeen kohdistettaisiin vakava tietoverkkoisku, joka pysäyttäisi sähköntuotannon? Tiedetoimittaja Mikko Puttonen kysyi asiantuntijoilta eri alojen uhkia ja kirjoitti numeroon 10/2014 jutun ”Kybersota pimentää Suomen ja avaa anarkian portit”. Siinä visioitiin iskua, jotka ajoittuisi joulukuulle 2018.

”Uinuva haittaohjelma oli kenties ujutettu sähköverkon hallintaan käytettyyn ohjelmistoon päivitysten mukana.”

”Vedentulo ja viemäriveden kulku lakkasi, kun sähköpumput lakkasivat toimimasta.”

”Radio oli ihmisille ainoa toimiva keino seurata tilannetta. Matkapuhelimet mykistyivät aluksi verkon ylikuormituksen vuoksi, ja lopulta yhteydet katkesivat tykkänään, kun linkkiasemat olivat kuluttaneet akkunsa loppuun.”

”Kodeissa ja työpaikolla lämpötila laski kohti ulkoilman lämpöä. Samaan aikaan jääkaapit lämpenivät. Pakastimeen säilötty ruoka alkoi vääjäämättä sulaa. Maidot ja juustot nostettiin parvekkeille ja kuisteille, mutta pakkasta oli niille liikaa. Pakasteille sitä taas oli liian vähän.”

”Ihmiset ryntäsivät kauppoihin ostamaan kuivamuonaa, mutta turhaan. He kohtasivat vain lukittuja ovia. Sähkökatkon koittaessa kaupoissa olleet asiakkaatkin oli ohjattu ulos. Maksupäätteet ja kassakoneet olivat pudonneet sähköjen mukana pois toiminnasta.”

”Anarkia on kolmen lämpimän aterian päässä, sanotaan. Sitä koetettiin yhä pitää loitolla ruoanjakelupisteillä, joita pantiin pystyyn keskeisille paikoille. Kauppiaat kokosivat niihin ruokakasseja, joita saattoi ostaa käteisellä, jos sitä oli lompakossa. Harvalla oli. Kuka olisi osannut odottaa, että yhdessä tuokiossa luottokortti lakkaa kelpaamasta eikä ottoautomaateista saa seteleitä.”

”Päivänvalon hiipuessa ihmiset vetäytyivät kotiinsa, mutta vähitellen olo kävi tukalaksi sielläkin. Vain takoin ja puu-uunein varustettujen talojen asukkaat saattoivat kamppailla vilua vastaan. Heitä nähtiin tarpovan metsään kirves olalla, ja pihapuita kaadettiin surutta.”

”Kaikki muut lämmitysmuodot kaukolämmöstä öljyyn ja maalämpöön sammuivat ilman sähköä. Omakotitalot olivat pian hyytäviä, ja monet lähtivät kerrostaloissa asuvien sukulaisten ja tuttavien luo. Niissäkin lämpö laski, mutta hieman hitaammin kuin pientaloissa.”

”Keittiönpöydän äärellä rouskuteltiin näkkileipää talvitakki päällä. Ilma oli paksua hengitettäväksi, mutta ei tullut mieleenkään avata ikkunaa. Pakkanen kiristyi, lämpömittari näytti jo –21. Vuonna 2018 joulun ihme jäi tulematta. Sen sijaan tuli paluu kylmään ja pimeään luontoon, eikä siellä osattu enää elää.”

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.