Sähköstä ja tietoverkoista riippuvainen maa painuisi polvilleen.

Miten kävisi, jos Suomeen kohdistettaisiin vakava tietoverkkoisku, joka pysäyttäisi sähköntuotannon? Tiedetoimittaja Mikko Puttonen kysyi asiantuntijoilta eri alojen uhkia ja kirjoitti numeroon 10/2014 jutun ”Kybersota pimentää Suomen ja avaa anarkian portit”. Siinä visioitiin iskua, jotka ajoittuisi joulukuulle 2018.

”Uinuva haittaohjelma oli kenties ujutettu sähköverkon hallintaan käytettyyn ohjelmistoon päivitysten mukana.”

”Vedentulo ja viemäriveden kulku lakkasi, kun sähköpumput lakkasivat toimimasta.”

”Radio oli ihmisille ainoa toimiva keino seurata tilannetta. Matkapuhelimet mykistyivät aluksi verkon ylikuormituksen vuoksi, ja lopulta yhteydet katkesivat tykkänään, kun linkkiasemat olivat kuluttaneet akkunsa loppuun.”

”Kodeissa ja työpaikolla lämpötila laski kohti ulkoilman lämpöä. Samaan aikaan jääkaapit lämpenivät. Pakastimeen säilötty ruoka alkoi vääjäämättä sulaa. Maidot ja juustot nostettiin parvekkeille ja kuisteille, mutta pakkasta oli niille liikaa. Pakasteille sitä taas oli liian vähän.”

”Ihmiset ryntäsivät kauppoihin ostamaan kuivamuonaa, mutta turhaan. He kohtasivat vain lukittuja ovia. Sähkökatkon koittaessa kaupoissa olleet asiakkaatkin oli ohjattu ulos. Maksupäätteet ja kassakoneet olivat pudonneet sähköjen mukana pois toiminnasta.”

”Anarkia on kolmen lämpimän aterian päässä, sanotaan. Sitä koetettiin yhä pitää loitolla ruoanjakelupisteillä, joita pantiin pystyyn keskeisille paikoille. Kauppiaat kokosivat niihin ruokakasseja, joita saattoi ostaa käteisellä, jos sitä oli lompakossa. Harvalla oli. Kuka olisi osannut odottaa, että yhdessä tuokiossa luottokortti lakkaa kelpaamasta eikä ottoautomaateista saa seteleitä.”

”Päivänvalon hiipuessa ihmiset vetäytyivät kotiinsa, mutta vähitellen olo kävi tukalaksi sielläkin. Vain takoin ja puu-uunein varustettujen talojen asukkaat saattoivat kamppailla vilua vastaan. Heitä nähtiin tarpovan metsään kirves olalla, ja pihapuita kaadettiin surutta.”

”Kaikki muut lämmitysmuodot kaukolämmöstä öljyyn ja maalämpöön sammuivat ilman sähköä. Omakotitalot olivat pian hyytäviä, ja monet lähtivät kerrostaloissa asuvien sukulaisten ja tuttavien luo. Niissäkin lämpö laski, mutta hieman hitaammin kuin pientaloissa.”

”Keittiönpöydän äärellä rouskuteltiin näkkileipää talvitakki päällä. Ilma oli paksua hengitettäväksi, mutta ei tullut mieleenkään avata ikkunaa. Pakkanen kiristyi, lämpömittari näytti jo –21. Vuonna 2018 joulun ihme jäi tulematta. Sen sijaan tuli paluu kylmään ja pimeään luontoon, eikä siellä osattu enää elää.”

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä