Puulla on eväitä lähitulevaisuuden hittimateriaaliksi.

”Elintarviketeollisuus käyttää puuta monissa tuotteissa. Jäätelöiden ja makkaroiden lisäksi sitä voi olla suklaissa, juustoissa, leivonnaisissa, salaatinkastikkeissa ja laihdutusvalmisteissa. Tuoteselosteesta aines löytyy koodilla E460 eli mikrokiteinen selluloosa. Tämä puuperäinen jauhe on koostumukseltaan jokseenkin samaa kuin tavallistenkin ravintokasvien kuitu. Se antaa ruoalle sakeutta ja pidentää sen säilyvyyttä.”

”Lääketeollisuudessa mikrokiteinen selluloosa on yksi tablettien valmistuksessa käytettävissä apuaineista.”

”Puuhun voi myös pukeutua. Tekstiilikuituna tunnetun viskoosin raaka-aineena on puusta saatava selluloosa.”

”Nykyiset puuperäiset tuotteet ovat vasta murto-osa siitä, mihin periaatteessa olisi mahdollisuuksia. Sekä Suomessa että useissa muissa maissa on parhaillaan käynnissä vilkas kehitystyö aivan uudenlaisten puumateriaalien luomiseksi.”

Näin kirjoitti tutkija, tietokirjailija ja tiedetoimittaja Helena Telkänranta jutussa ”Puusta kasvaa biosampo” numerossa 6/2015.

”Suomessa puun uusi tuleminen on nähty sinä määrin houkuttelevana mahdollisuutena, että viime vuosina viisi eri tahoa on alkanut suunnitella tällaisia biojalostamoja tai biotuotetehtaita. Kaikki olisivat mittavia, miljardiluokan investointeja – suurempia kuin yksikään tähänastinen metsäteollisuuden investointi Suomessa. Kaikki viisi suunnitelmaa on julkistettu viime ja tämän vuoden aikana.”

”Nimestään huolimatta biotuotetehtaat eivät tuota uudenlaisia puuperäisiä tuotteita itse. Niiden oma tuotanto on perinteisemmällä linjalla: muun muassa sellua, mäntyöljyä ja sähköä. Uutta on se, että ne on suunniteltu tuottamaan jätteensä sellaisessa muodossa, josta liuta muita yrityksiä pystyy valikoimaan raaka-aineita omaan tuotekehitykseensä ja tuotantoonsa. Tätä ei toistaiseksi tee yksikään sellutehdas maailmassa.”

”Uusiin tuotteisiin pyrkivien jättilaitosten suunnittelemisen tekee mahdolliseksi se, että niiden perinteisimmän tuotteen eli sellun kysyntä maailmalla kasvaa. Kiinan ja muun Aasian vaurastuminen on lisännyt havupuusta tehdyn sellun kysyntää, ja kysynnän ennustetaan jatkavan kasvuaan lähitulevaisuudessa.”

Elämyksiä uteliaalle jo 35 vuotta

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 10. lokakuuta 1980. Yleistajuinen tiedelehti perustettiin suomalaisen tiedeyhteisön aloitteesta.

Nimeksi valittiin tulevaisuutta henkivä Tiede 2000. Kun uusi vuosituhat alkoi, nimi lyhennettiin muotoon Tiede.

Päätoimittajina ovat toimineet Jali Ruuskanen, Tuula Koukku ja Jukka Ruukki.