Andien korkein huippu Aconcagua Argentiinassa. Kuva: <A HREF=http://commons.wikimedia.org/wiki/Etusivu>Wikimedia Commons</A>.
Andien korkein huippu Aconcagua Argentiinassa. Kuva: Wikimedia Commons.

Vuoret voivat kokea parissa miljoonassa vuodessa kasvupyrähdyksen, jonka aikana niiden korkeus kaksinkertaistuu.

Mannerlaattojen liikkeitä, maanjäristyksiä ja vuoristojen syntyä kuvaava laattatektoniikan teoria saattaa vaatia merkittävää tarkistusta, väittää yhdysvaltalaisen Rochesterin yliopiston geologian professori Carmala Garzione.

Garzionen ryhmä tutki uusilla tekniikoilla, kuinka sade ja pintalämpötila vaikuttivat vuoren maaperän kemialliseen koostumukseen Andeilla. Menetelmän ansiosta he pystyivät myös päättelemään, milloin ja missä korkeuksissa mitkäkin kerrostumat olivat syntyneet.

Kävi ilmi, että Andit kehittyivät suhteelliseen hitaasti kymmenien miljoonien vuosien kuluessa, mutta kohosivat sitten yhtäkkiä paljon nopeammin neljässä miljoonassa vuodessa. Kasvupyrähdys alkoi kymmenen miljoonaa vuotta sitten.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Garzione ehdottaa, että yllättävät havainnot voisi selittää geologiassa pitkään kiistelty hypoteesi, delaminaatio.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Siinä mantereinen laatta vapautuu "juurestaan", joka äkillisesti vajoaa sulaan vaippaan ja näin lakkaa "ankkurina" hidastamasta vuorijonon kohoamista.

Nopeasti kohoavilla vuorijonoilla on merkitystä muun muassa alueelisen ilmaston muuttajina. Siten niillä on vaikutusta myös evoluutioon.

Tutkimuksen julkaisi Science.

Mannerlaatoista myös Tiede-lehden artikkelissa Kohti uutta Pangaiaa (Tiede 9/2007).

Sisältö jatkuu mainoksen alla