Venäläinen retkikunta Himalajalla Annapurnan juurella vuonna 2008. Kuva: Neuda4nik, Wikimedia Commons
Venäläinen retkikunta Himalajalla Annapurnan juurella vuonna 2008. Kuva: Neuda4nik, Wikimedia Commons

Kulttuurin hierarkkisuus vaikuttaa Himalajan-retkikuntien kohtaloihin.

Yhden käsityksen mukaan tiukka arvojärjestys parantaa ryhmän toimintaa lisäämällä järjestelmällisyyttä ja vähentämällä riitoja. Toisen käsityksen mukaan hierarkkisuus haittaa ryhmän toimintaa, koska arvoasteikon pohjalla olevien hyödyllisiä ajatuksia ei kuunnella. Kumpikin käsitys on oikea, havaitsivat yhdysvaltalaiset ja ranskalaiset tutkijat setviessään erilaisista kulttuureista tulleiden vuorikiipeilijöiden kohtaloita. Tutkimuksen julkaisi Pnas-lehti.

Eric Anicich Columbian yliopistosta New Yorkista kollegoineen analysoi yli 5 000:ta Himalajan-retkikuntaa, joissa oli ollut yli 30 000 kiipeilijää 56:sta eri maasta.

Hierarkkisimmista maista tulleet retkikunnat saivat eniten kiipeilijöitä vuorenhuipuille mutta toisaalta menettivät heitä useimmin kuolemantapauksissa.

Vaikutukset välittyivät nimenomaan ryhmän kautta, tutkijat korostavat. Eri maiden soolokiipeäjillä ei nimittäin näkynyt vastaavia kulttuurisidonnaisia eroja.

Lisäksi tutkijat täsmentävät, että kyse ei ollut kulttuurin vaikutuksesta ryhmän rakenteeseen, sillä tulomaasta riippumatta vuorikiipeilyretkikunnat järjesteltiin samankaltaisiksi. Ratkaisevat erot syntyivät retkikunnan toiminnassa.

Tutkijat suosittelevat, että vahvasti hierarkkisissa kulttuureissa kannattaisi kohtalokkaiden virheiden vähentämiseksi kehittää matala-arvoisille keinoja kertoa näkemyksensä ja korkea-arvoisille keinoja ottaa ne huomioon.