Terveyshaitoistaan huolimatta vuorotyö on välttämätöntä esimerkiksi sairaaloissa. Kuva: Shane T. McCoy, Wikimedia Commons.
Terveyshaitoistaan huolimatta vuorotyö on välttämätöntä esimerkiksi sairaaloissa. Kuva: Shane T. McCoy, Wikimedia Commons.

Pitkäaikainen vuorotyö rasittaa aivoja vielä vuosia viimeisen vuoron jälkeen.

Ranskassa tehdyn tutkimuksen mukaan vuorotyö heikentää aivojen toimintaa, ja vaikutukset ovat nähtävissä vielä vuosia vuorotyön päättymisen jälkeen. Tutkimuksen julkaisi British Medical Journal.

Tohtori Jean-Claude Marquién ja kollegoiden tutkimus kesti yli kymmenen vuotta. Tutkijat mittasivat erilaisten testien avulla yli 3 000 koehenkilön lyhyt- ja pitkäkestoista muistia, tiedonkäsittelyn nopeutta ja muita kognitiivisia taitoja. Testejä tehtiin kaikkiaan kolmeen otteeseen viiden vuoden välein.

Vajaa puolet tutkittavista teki tutkimuksen alkaessa vuorotöitä, joihin kuului aikaisia aamuvuoroja tai myöhäisiä yövuoroja vähintään 50 päivää vuodessa.

Tutkijat havaitsivat, että kymmenen vuoden vuorotyöputki heikentää ihmisen aivokapasiteetin tasolle, jolle virka-aikaan työskentelevien ikätoverien aivot rapistuvat vasta 6,5 vuotta vanhempana. Aivojen toipuminen vuosikymmenen mittaisesta vuorotyörupeamasta kestää ainakin viisi vuotta.

Tutkijoiden mukaan tuloksia selittää mahdollisesti se, että vuorotyö sotkee kehon sisäisen vuorokausirytmin ja altistaa fyysisille stressitekijöille, jotka heikentävät aivojen toimintaa. Myös vähäisempi päivänvalossa oleilu ja sitä kautta D-vitamiinin puutos saattaa selittää ilmiötä.

Aiemmissa tutkimuksissa vuorotyö on yhdistetty kohonneeseen riskiin sairastua muun muassa vatsahaavaan, sydän- ja verisuonisairauksiin, metaboliseen oireyhtymään ja eräisiin syöpiin.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6789
Liittynyt8.11.2007

Vuorotyö tyhmentää

Kyllä se on kohtuuton vaatimus, että 7:30 on herätys ja kahdeksalta lenkille. Ei kukaan jaksa lähteä aamuväsyneenä ja unentokkuraisena lenkille. Lenkkiä tulee ihan tarpeeksi, jos kulkee työmatkansa bussilla. Se kävely bussipysäkille riittää hyvin lenkiksi ja itse työssäkin useimmat joutuvat kävelemään enimmän osan päivästä.
Lue kommentti
Toope
Seuraa 
Viestejä23997
Liittynyt23.7.2006

Vuorotyö tyhmentää

Tein nuorempana kolmivuorotyötä, mutta ei se minua rasittanut, kunhan oppi sopeutumaan siihen rytmiin. Esim. yövuoroissa ei kantsi syödä paljon, yövuoron jälkeen nopeasti nukkumaan. Aamuvuoroissa oli aikainen herätys, mutta myös iltavuoroissa oli hyvä pitää liki samanlainen unirytmi, eikä nukkua turhan pitkään. Tiedän ihmisiä, joille vuorotyö ei sopinut, mutta sopivilla elintavoilla tuo ei ole lainkaan vaikea rytmi useimmille. Yövuorojen jälkeen univelkaa voi jonkin verran jäädä, mutta...
Lue kommentti

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä