Tänään tulee kuluneeksi neljännesvuosisata maailman ensimmäisen koeputkilapsen manchesteriläisen Louise Joy Brownin syntymästä. Keisarinleikkauksella maailmaan t...

Tänään tulee kuluneeksi neljännesvuosisata maailman ensimmäisen koeputkilapsen manchesteriläisen Louise Joy Brownin syntymästä. Keisarinleikkauksella maailmaan tulleen Louisen "kummisetänä" toimi gynekologi Patrick Steptoe. Sanomalehdet nimesivät tytön pian vuosisadan vauvaksi.

Louisen vanhempien Lesley ja John Brownin ongelmana olivat rouvan tukkeutuneet munanjohtimet. Ongelman ratkaisi koeputkihedelmöitys (IVF, in vitro fertilization), jota Steptoe oli kokeillut jo aiemmin, mutta huonolla menestyksellä. Hoito aloitetaan lääkityksellä, jolla tasoitetaan naisen oma hormonitoiminta ja kypsytetään samanaikaisesti useita munarakkuloita. Tästä syystä IVF:stä käytetään myös nimitystä superovulaatiohoito. Rakkuloissa kypsyneet munasolut kerätään ja sekoitetaan siemennesteeseen viljelymaljassa. Hedelmöittyneiden alkioiden annetaan kasvaa pari-kolme päivää ennen kohtuun siirtämistä.

Hieman yli kolmen kilon painoisen Antti Kujalan ensiparkaisu Helsingin yliopistollisen keskussairaalan naistenklinikalla oli puolestaan vapunaaton ykkösuutinen Suomessa 1984. Maan ensimmäisen koeputkilapsen tohtoroi dosentti Aarne I. Koskimies, jonka käsialaa on myös Suomen ensimmäinen mikrohedelmöitys; siinä yksi ainoa siittiö siirretään ohuen lasineulan avulla suoraan munasoluun. Koskimiehen tunnistaa liikenteessä rekisterikilvestä IVF-1. Nykyään lähes 3 prosenttia Suomessa vuosittain syntyvästä lapsesta saa alkunsa koeputkihedelmöityksellä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla