Yhdysvaltain vuonna 1954 tekemä ydinkoe. Kuva: Yhdysvaltain puolustusministeriö
Yhdysvaltain vuonna 1954 tekemä ydinkoe. Kuva: Yhdysvaltain puolustusministeriö

Tutkijat yrittävät jälleen kuvitella maailmanpaloa. Ydinsotaa seuraisi vuosien mittainen ydintalvi, kun noki ja tuhka pimentäisivät auringon ja lämpötila laskee pakkasen puolelle vuosikausiksi.

Kuinka suuri maailmantuho kaikkien ydinaseiden laukaisusta syntyisi? Tätä on pohdittu jo toisesta maailmansodasta lähtien, kun ensimmäiset ydinpommit räjäytettiin.

Uusi tutkimus mallintaa jälleen ydinsotaa seuraavaa ydintalvea ja päätyy siihen tulokseen, että tomu ja noki pimentäisivät auringon mahdollisesti seitsemäksi vuodeksi. Maanviljelys olisi mahdotonta, eikä kesä koittaisi pohjoisella pallonpuoliskolla vuosikausiin.

Ydintalven tarkka mallintaminen on vaikeaa, kun asiaa ei voi oikein testata kokeellisesti. Vertailukohtaa voi hakea menneisyyden suurista tulivuorenpurkauksista ja asteroidien törmäyksistä, jotka ovat syösseet ilmakehään valtavasti tuhkaa ja viilentäneet planeettaa muinaisuudessa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Uusi maailmanpalon hahmotus julkaistiin Journal of Geophysical Research – Atmospheres -tiedelehdessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Apunaan tutkijoilla ovat kehittyneiden tietokoneiden laskentateho ja uusimmat ilmastomallit, joissa planeetan ilmakehää ja merten liikkeitä voidaan laskea varsin tarkasti ja moniulotteisesti.

Mallinnuksen mukaan ydintalvi olisi todennäköinen lopputulema suurvaltojen, nykyään Yhdysvaltojen ja Venäjän, välisestä täysimittaisesta ydinsodasta. Tällainen sota ei nykyaikana ehkä ole todennäköinen, mutta näillä kahdella valtiolla on yhä eniten ydinaseita.

Mallinnus lähtee siitä, että Yhdysvallat ja Venäjä paukuttavat kumpikin koko ydinasearsenaalinsa vastapuolen suurkaupunkeihin ja muihin strategisiin kohteisiin.

Kummallakin valtiolla on uusimpien arvioiden mukaan noin 4 000 strategista ydinasetta, joiden keskimääräinen räjähdysvoima on 100 kilotonnia. Jokainen moderni ydinase vastaa siis keskimäärin 6–7 Hiroshiman pommia.

Ydinsota alkaisi kesän korvalla, 15. päivä toukokuuta. Tutkijoiden mallissa tämä on vuosi nolla. Siitä he pyörittävät malliaan 20 vuotta eteenpäin. Tapahtuu seuraavaa.

Räjähdykset ja tulipalot syöksevät ilmaan 150 miljoonaa tonnia nokea ja tuhkaa. Pilvet nousevat ilmakehään Yhdysvaltojen ja Venäjän yllä ja alkavat levitä. Viiden päivän kuluttua pommien räjähdyksestä nokipilvi peittää tutkijoiden mallissa jo koko pohjoisen pallonpuoliskon.

Alkaa ydintalvi. Nokihiukkaset peittävät auringon ja pilvi viipyy ilmakehässä jopa seitsemän vuotta. Täysi pimennys kestää pohjoisella pallonpuoliskolla vuosia. Vasta kymmenen vuoden kuluttua sodasta noki on hälvennyt niin, että planeetta kokonaisuudessaan saa yhtä paljon valoa kuin ennen sotaa.

Ilmasto viilenee voimakkaasti. Planeetan keskilämpötila laskisi tämän mallin mukaan yhdeksän astetta. Paikallisesti vaihtelut ovat tietysti paljon suurempiakin. Pohjoisella pallonpuoliskolla Saharan autiomaasta ylöspäin on ensimmäisen vuoden aikana jopa 20–30 astetta normaalia kylmempää.

Aiemmassa ydintalvimallinnuksessa havaittiin, että esimerkiksi Ukrainassa lämpötilat painuisivat pakkasen puolelle kahdeksi vuodeksi. Ainoastaan kesällä elohopea saattaisi täpärästi kohota nollan yläpuolelle.

Uudessa mallinnuksessa saatiin pitkälti samoja tuloksia. Lämpötila huitelisi nollan tienoilla ympäri vuoden useiden vuosien ajan.

Tutkijat tarkastelivat nyt erityisesti myös Iowan osavaltion lämpötiloja. Ukraina ja Yhdysvaltain keskilännessä sijaitseva Iowa on valittu tarkastelukohteiksi, sillä kumpikin on merkittävä viljantuottaja. Mallinnus osoittaa, että ydinsodan jälkeen maanviljelys näillä ja muillakin pohjoisen pallonpuoliskon alueilla olisi mahdotonta.

Iowassa alkaisi pakastaa jo viikon kuluessa pommien räjähdyksestä, ja syvin talvi kestäisi ainakin 730 päivää. Tuona aikana lämpötila nousisi nollan yläpuolelle ainoastaan yhtenä päivänä, laskevat tutkijat. Tutkijoiden kaavioista näkyy, että Suomessakin olisi varsin hyytävät oltavat.

”Ydinsota, joka tuottaisi ilmakehään 150 teragrammaa nokea ja mustaa hiiltä, selvästi tuhoaisi maanviljelyksen edellytykset keskisillä leveysasteilla”, tutkijat kirjoittavat.

Myös sademäärät vähenisivät huomattavasti, arviolta puoleen sotaa edeltävistä ajoista. Aasian kesämonsuuni romahtaisi kokonaan ja Tyyntämerta lämmittävä El Niño -ilmiö häiriintyisi.

Tutkijat eivät ota artikkelissaan mitään kantaa siihen, kuinka moni ihminen kuolisi tai mitä eläimille tapahtuisi. Niihin kysymyksiin ei tällainen ilmastomalli voi vastata. Myöskään ydinräjähdyksistä syntyvän säteilyn vaikutuksia ei nyt tutkita. Itse räjähdysten ja säteilyn aiheuttama tuho tulisi vielä kaiken tämän päälle.

Ydintalven kaltaisen ilmiön mallintamiseen liittyy huomattavasti epävarmuustekijöitä, mutta uusi malli on paljon aiempia tarkempi. Tässä pystyttiin mallintamaan jopa nokihiukkasten kokoa ja niiden liikettä ilmakehässä, joka oli jaettu 66 kerrokseen aina 140 kilometrin korkeuteen asti. Vaakasuuntainen resoluutio tutkijoiden mallissa oli 1,9 kertaa 2,6 astetta, eli planeetta oli jaettu tämänkokoisiksi ruuduiksi.

Sienipilvellä on kuitenkin hopeareunus. Vaikka tuho olisi hurja, niin näiden laskelmien mukaan emme silti kaikilla ydinaseillakaan onnistuisi aiheuttamaan yhtä suurta hävitystä kuin dinosaurukset tappanut asteroidi sai aikaan 65 miljoonaa vuotta sitten.

Jukatanin niemimaalle tuolloin iskeytynyt, halkaisijaltaan yli kymmenkilometrinen asteroidi syöksi ilmaan vielä paljon enemmän nokea ja tomua kuin hypoteettinen ydinsota. Asteroidin tuhovoima vastasi kymmeniä miljardeja Hiroshiman pommeja. Se on moninkertaisesti enemmän kuin ihmiskunnalla on ydinaseita.

Dinosaurukset kuolivat kylmässä ja pimeässä, kun pölypilvi pimensi auringon. Arviolta kolme neljäsosaa eläinlajeista tuhoutui sukupuuttoon.

Siitäkin elämä kuitenkin selvisi, ja se selviäisi ydinsodastakin jossain muodossa.

Tutkijat toteavat artikkelinsa loppupäätelmissä, että täysimittainen ydinhyökkäys olisi itsemurha valtiolle, joka sellaiseen ryhtyy. Maailmanlaajuisesti ydinsodalla olisi katastrofaaliset seuraukset.

”Jotta voitaisiin täysin poistaa ydinsotaa seuraavan ympäristökatastrofin mahdollisuus, maailman päättäjillä on oltava täysi ymmärrys ydinsodan karmeista seurauksista, ja heidän on toimittava sen mukaan”, tutkijat kirjoittavat ja peräänkuuluttavat ennen pitkää täyttä ydinaseriisuntaa.

JPI
Seuraa 
Viestejä30634

ezcoma kirjoitti:
Äh. Korjataan edelleen: 360Mt x 1000, mikä on jo ihan älyttömästi. 
Mutta silti, kymmeniä miljardeja on aika kaukana.

Lasketaanpa päässä tuo arviolta reilun 10 km dinosaurustappajan räjähdyksen energia megatonneissa:
Jos asteroidi on hieman yli halkaisijaltaan 10 km pallo, on sen tulavuus noin 1000 kuutiokilometriä eli 1000.000.000.000 = biljoona kuutiometriä. Tuon määrä kiveä painaa siis noin 2 biljoonaa tonnia.
Megatonni viittaa trotyyliin ja jonkin (minkä tahansa) trotyylimäärän räjähdys vastaa samaa energiaa kuin mikä samanmassaisella kappaleella olisi sen liikkuessa hieman yli 3 km/s. Jos tuo asteroidi törmäisi maahan tyypillisellä (hieman alakanttiin) nopeudella 15 km/s, niin sen jokainen kilogramma liikkuisi viisinkertaisella nopeudella tuohon 3 km/s verrattuna. Liike-energia on verrannollinen nopeuden neliöön, joten asteroidin jokaisella kilogrammalla olisi 5*5 = 25 kertainen liike-energia verrattuna kilogrammaan trotyylin räjähdysenergiaa.
Siispä tuon reilun 10 km asteroidin liike-energia, joka törmäyksessä vapautuu, olisi noin 50 biljoonaa trotyylitonnia vastaava eli siis noin 50 miljoonaa megatonnia.
Ei tuo arviointi siis ollut kovin vaikeaa.
Vaikka asteroidin ominaisuuksien arviot olivatkin tuossa osin karkeat, niin ei haittaa. Vaikka ne olisivat kymmeniäkin kertoja yläkanttiin niin on selvää, että maailman koko ydinarsenaalin räjähdysvoima on tuon törmäyksen rinnalla merkityksetön.

3³+4³+5³=6³

  • ylös 12
  • alas 6
Sisältö jatkuu mainoksen alla