Kaksisiipisiin kuuluvia surviaissääskiä on pelkästään Suomessa lähes 800 lajia. Ne maistuvat monelle siivekkäälle. Kuva: Eero Vesterinen
Kaksisiipisiin kuuluvia surviaissääskiä on pelkästään Suomessa lähes 800 lajia. Ne maistuvat monelle siivekkäälle. Kuva: Eero Vesterinen

Jos tärkeä hyönteisryhmä katoaa tai sen kanta romahtaa, vaikutukset muulle luonnolle ja ihmisille voivat olla suuret.

Moni hyönteissyöjä linnuista lepakoihin ja sudenkorentoihin kilpailee samasta ravinnosta, selviää tuoreesta suomalaistutkimuksesta.

Yksittäisen hyönteisryhmän kannan romahtaminen saattaa johtaa luultua laajempaan eko­katastrofiin. Tutkimus on julkaistu Scientific Reports -tiedelehdessä.

Turun yliopiston ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat vertailivat samalla alueella Varsinais-Suomessa ruokailevia lintuja, lepakoita ja sudenkorentoja.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

He huomasivat, että nämä keskenään hyvin erilaiset saalistajat söivät lähes samoja hyönteisiä, kuten kärpäsiä, sääskiä ja muita kaksisiipisiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yksi yleisimmistä saalistuksen kohteista olivat surviaissääsket. Hyttysen näköiset ja kokoiset sääsket esiintyvät valtavina massoina muun muassa järvien ja muiden vesistöjen yllä. Pelkästään Suomessa erilaisia surviaissääskiä on lähes 800:aa eri lajia.

Jos tällainen tärkeä hyönteisryhmä katoaa tai sen kanta romahtaa, kerrannaisvaikutukset muulle luonnolle ja ihmisille voivat olla suuret.

Turun yliopiston biologian laitoksen tutkija Eero Vesterinen puhuu jopa ennennäkemättömän suuresta ekokatastrofista.

”Mitä isompi osa eliöistä on riippuvaisia hyvin rajatusta ravintoryhmästä, sitä haavoittuvaisempi koko systeemi on”, Vesterinen sanoo.

Vesterinen on tutkinut lajien välisiä vuorovaikutussuhteita ja erityisesti niiden ravintoketjuja jo toistakymmentä vuotta.

Hän vertaili vuosien saatossa kertyneitä aineistoja ja havaitsi niissä kiinnostavan kuvion. Vaikka hyönteisiä hamuavat saalistajat sijoittuivat eri puolille eläinkuntaa eivätkä jakaneet samanlaista lajinkehityksen historiaa, niiden ravinnosta löytyi selviä yhtäläisyyksiä.

”Kyllähän se tulos yllätti. Yleensä on ajateltu, että eri eläinlajeja on juuri sen vuoksi niin paljon, että niillä kaikilla on oma tarkka ekolokeronsa, ravintonsa, tottumuksensa ja elintapansa”, Vesterinen sanoo.

Vesterisen mukaan hyönteissyöjien suosimat lajit eivät ainakaan toistaiseksi ole Suomessa uhattuina, mutta tilanne voi kääntyä päälaelleen muutaman vuosikymmenen aikana.

Esimerkiksi surviaissääsket elävät toukkavaiheensa makeissa vesissä ja merten rannoilla, joita uhkaavat saasteet ja ravinteet voivat muuttaa ympäristön elinkelvottomaksi.

Surviaissääskien katoamisella ei olisi suoraa vaikutusta ihmisiin, mutta jos linnut, lepakot ja korennot siirtyisivät syömään sääskien sijaan esimerkiksi ruuan­tuotannolle tärkeitä pölyttäjiä, vaikutukset näkyisivät myös ihmisten elämässä.

Hyönteiskantojen katoaminen voi johtaa myös esimerkiksi lintujen muuttoliikkeeseen, jolloin niiden aikaisemmin syömien ­tuhohyönteisten määrä saattaa kasvaa Suomessa.

Hyönteisten massakato on puhuttanut viime vuosina ympäri maailmaa, ja aiheesta on julkaistu useita pitkäaikaisseurantoihin perustuvia raportteja.

Paikoin hyönteisten kannat ovat romahtaneet jopa alle puoleen.

”Tilanne saattaa olla vielä aiemmin arvioitua huonompi, jos tuoreen tutkimuksen tulokset voidaan yleistää myös muille mantereille.”

Maailmanlaajuisesti sukupuutto uhkaa jopa miljoonaa kasvi- ja eläinlajia, joista puolet on erilaisia hyönteisiä.

Tärkeimmät syyt sukupuutolle ovat hyönteisten hupenevat ja huononevat elinympäristöt, ilmansaasteet, hyönteismyrkyt ja tulokaslajit.

Myös ilmastonmuutoksella ja hyönteisten riistohyödyntämisellä on osansa sukupuutoissa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä37025

Keijona kirjoitti:
Mikähän on suomalaisen taloustuotantometsäbuumin vaikutukset metsän hyönteisiin? Lisääköhän vai vähentääkö hyönteisiä?

Vähentää reippaasti hyönteislajeja, joita on luonnontilaisessa boreaalisessa havumetsässäkin vähänlaisesti verrattuna avoimempiin biotooppeihin tai lehtimetsiin. Mutta puupeltojen tehoviljely johtaa luonnollisten ravintoketjujen puuttumisen takia toisinaan jonkin tuholaislajin massaesiintymään, jolloin yksilöitä ja hyönteisbiomassaa on paljon enemmän kuin luonnontilassa koskaan voisi olla.

Se on hyvin harhaanjohtavaa kutsua puupeltoa "talous"metsäksi. Ihan sama olisi sanoa vehnäpeltoa talousniityksi.

JPI
Seuraa 
Viestejä30672

Pasi LehmuspeltoKäyttäjä3415 kirjoitti:
Toivottavasti saamme jatkossa entistäkin enemmän näitä maailmanlopun kohu-uutisia, niin tulemme kaikki immuuneiksi niille.

Miksi niille pitäisi immuuneiksi tulla ja miksi ne muka ovat maailmanlopun kohu-uutisia?
Tosiasiat ovat tosiasioita, eikä hälläväliä populismipersuilu ja nettitrollaus niitä muuksi muuta.

3³+4³+5³=6³

Sisältö jatkuu mainoksen alla