Astrobotic-yhtiön laskeutuja Peregrine on 1,9 metriä korkea. Se voi viedä Kuuhun rahtia kerralla 265 kiloa.
Astrobotic-yhtiön laskeutuja Peregrine on 1,9 metriä korkea. Se voi viedä Kuuhun rahtia kerralla 265 kiloa.

Kuuhun menee kolme Nasan tilaamaa laskeutujaa jo vuosina 2020 ja 2021.

Yhdysvallat ripeyttää paluuta Kuuhun. Pian Kuuhun viedään tutkimuslaitteita kolmella eri lennoilla. Ensimmäinen niistä voi toteutua jo ensi vuonna.

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa ilmoitti viime viikon lopulla, että se on tilannut kolmelta eri yhtiöltä laskeutujan Kuuhun. Ne vievät Kuun pinnalle tieteellisiä tutkimuslaitteita.

Yhtiöt ovat Orbit Beyond, Astrobotic ja Intuitive machines.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Orbit Beyondin laskeutuja vie Kuuhun neljä Nasan kokomaa lastia. Ensimmäisen lennon on määrä lähteä matkaan syyskuussa 2020. Laskeutuja lentää Mare inbriumiin eli Sateiden mereen. Se on iso basalttitasanko Kuussa ja Maahan näkyvän puolen luoteisosassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Intuitive machines -yhtiön laskeutuja lähtee Kuuhun heinäkuussa 2021. Se vie viisi tutkimuslaitetta Oceanus Procellarumiin eli myrskyjen valtamereen Kuun länsiosiin. Valtameri on Kuun meriksi sanotuista tummista tasangoista suurin. Laskeutuja vie Kuun pinnalle myös pienen mönkijän, kertoo verkkosivusto Space.com

Astrobotic vie Kuuhun 14 Nasan suunnittelemaa ja myös 14 yksityisten suunnittelemaa laitetta. Mukana on myös muiden maiden kuin Yhdysvaltain rakentamia laitteita. Astroboticin laskeutujan on määrä lähteä heinäkuussa 2021. Se laskeutuu Kuun koillisosiin kraatteriin, jonka nimi on Lacus mortis.

Kaksi näistä yhtiötä lennättää laitteensa Kuuhun yksityisen avaruusyhtiö SpaceX:n Falcon 9 -kantoraketeilla. Astrobotic ei ole vielä ilmoittanut, minkä yhtiön kantorakettiin se tukeutuu.

Nasa valitsi helmikuussa 12 tutkimuslaitetta Kuuhun mutta ei vielä kertonut, mitä laitteita menee Kuuhun milläkin lennolla.

Laitteista kolme mittaa ja etsii Kuusta vettä, jota tiedetään olevan jäätyneenä kuuperässä kiviin sitoutuneena. Muista laitteista kolme tutkii laskeutumispaikan ympäristöä. Lisäksi mukana on muun muassa aurinkopaneeleita.

Nasan edustaja Thomas Zurbuchen sanoi, että Nasan kuuohjelmaan kuuluu vielä lisää muita laskeutujia. Zurbuchenin mukaan Nasa ei vain halua päästä Kuuhun vaan haluaa rakentaa sinne teollisuutta ja infraa, koska niiden avulla astronautit voivat lopulta asettua Kuuhun.

Nasa julkisti jo aiemmin keväällä tarkentuneen kuuhankkeen ihmisen viemiseksi Kuuhun. Se on saanut nimen Artemis kreikkalaisen mytologian mukaan. Artemis oli Kuun jumalatatar ja Apollon kaksoissisar. Sisaret olivat mytologiassa Zeuksen ja Leton tyttäriä.

Yhdysvaltain Apollo-ohjelma vuosina 1961–1972 vei lopulta 12 ihmistä Kuuhun heinäkuusta 1969. Artemis huipentuisi 3–4 astronautin paluuseen Kuuhun jo 2024, eli noin 52 vuotta viimeisen Apollo-kuulennon jälkeen. Vuoteen 2028 valmistuisi myös tukikohta Kuuhun.

Alun perin astronauttien piti palata Gateway-ohjelmassa Kuun kamaralle vasta 2028. Gatewayssa Kuun kiertoradalle rakennetaan ensiksi pieni avaruusasema.

Nasan pitkän ajan avaruushankkeen yksi tunnuslause on Kuusta Marsiin, koska Kuuhun paluun jälkeen suunnattaisiin ensin asteroideille ja joskus 2030-luvulla tai sen jälkeen Marsiin.

Kuuohjelmaa on nyt kiristänyt Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto sekä tieto siitä, että Kiinan avaruusohjelma tähtää Kuuhun jo ennen vuotta 2028. Kiina aikoo myös rakentaa pysyvän tukikohdan Kuuhun avaruuslentäjilleen eli taikonauteille.

Molempien maiden miehitetyt lennot suuntautuvat melko varmasti lähelle Kuun etelänapaa. Navan lähellä on näet paikkoja, joissa Aurinko paistaa koko ajan eli siellä Kuun päivä on jatkuva.

Etelänavan seudusta tiedetään myös, että alueen kraattereista löytyy pinnan alta paljon vettä kuukiviin sitoutuneena. Jatkuva päivä ja vesi auttavat ihmistä selviytymään Kuun karuissa oloissa.

Heinäkuun 20. päivänä tänä vuonna – 21. heinäkuuta Suomen aikaa – tulee kuluneeksi tasan 50 vuotta siitä, kun astronautti Neil Armstrong astui ensimmäisenä ihmisenä Kuun pinnalle. Pian häntä seurasi Edwin Aldrin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla