Mehiläinen lähestyy valenaarasta. Kuva: National Academy of Sciences.
Mehiläinen lähestyy valenaarasta. Kuva: National Academy of Sciences.

Loiset houkuttelevat mehiläisiä tekeytymällä yhdessä naaraaksi.

Mikä itse asiassa on sosiaalinen hyönteinen, kysyvät tutkijat Leslie S. Saul-Gershenz ja Jocelyn G. Millar PNASissa.

Määritelmän mukaan sosiaalisilla eläimillä vanhemmat tai työläiset osallistuvat jälkeläisten hoitoon ja kasvattamiseen. Tämä määritelmä jättää kuitenkin ulkopuolelleen yhteistyön muotoja, joita on vaikea ymmärtää muuten kuin sosiaalisina. Saul-Gershenz ja Millar raportoivat Kaliforniassa tavattavan toukohärän (Meloe franciscanus) leviämisstrategiasta, joka vaatii huippuunsa järjestäytynyttä yhteistyötä.

Toukohärät (Meloe) ovat kovakuoriaisten lahkon harvoja edustajia, joiden toukat elävät toisten hyönteisten loisina. Toukat, joita kutsutaan triunguliineiksi, odottavat kukissa mehiläisiä ja tarrautuvat niiden turkkiin. Ne pääsevät mehiläisen matkassa tämän pesäkoloon ja syövät siellä isännän munat sekä mehiläistoukille varatun siitepölyn ja hunajan.

Meloe franciscanus on mennyt muita toukohärkiä askeleen pidemmälle isännän houkuttelemisessa. Sen toukat kerääntyvät kasvien varsille pallomaiseksi muodostelmaksi, joka matkii väritykseltään ja muodoltaan Habropoda pallida-mehiläisen naarasta. Lisäksi toukkien erittämä tuoksu on hyvin lähellä naarasmehiläisen seksiferomonia.

Koiraan lähestyessä muodostelmaa kaikki triunguliinit kääntyvät ja ojentavat eturaajansa sitä kohti. Kun koiras on riitttävän lähellä, triunguliinit siirtyvät koiraan turkkiin alle sekunnissa. Usein koiras yrittää paritella pallon kanssa.

Tutkijoiden mukaan triunguliinien käyttäytyminen, jota kutsutaan agressiiviseksi kemialliseksi mimikryksi, on tuttua kasvimaailmasta. Monien kämmeköiden kukat muistuttavat väritykseltään ja tuoksultaan mehiläisnaaraita. Kun koiras yrittää paritella kukan kanssa, se saa siitepölymyhkyjä turkkiinsa ja kantaa ne seuraavaan kukkaan.