Kuva: GraceKelly, Wikimedia Commons
Kuva: GraceKelly, Wikimedia Commons

Persoonallisuuden ja tyytyväisyyden suhdetta verrattiin Lontoon eri alueilla.

Avoimuus uusille kokemuksille on ainoa viidestä persoonallisuuden pääpiirteestä, joka saa ihmiset hakeutumaan tietyntyyppiselle kaupunkialueelle: tässä tapauksessa Lontoon keskustaan. Muut piirteet eli ulospäinsuuntautuneisuus, tunnollisuus, sovinnollisuus ja tunne-elämän tasapainoisuus eivät vaikuta vastaavasti. Näin osoittaa tutkimus, jonka julkaisi Pnas-lehti.

Akatemiatutkija Markus Jokela Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksesta brittiläisine, alankomaalaisine ja yhdysvaltalaisine kollegoineen kartoitti yli 56 000 lontoolaisen persoonallisuus- ja tyytyväisyystietoja. Tutkijat halusivat nähdä kaupunkialueiden erot tarkasti, ja siksi he vertasivat Lontoon yli kahtasataa postinjakoaluetta. Useimmissa aiemmissa vastaavissa tutkimuksissa on verrattu keskenään osavaltioita tai kuntia.

Persoonallisuuden pääpiirteiden arvioidaan olevan melko pysyviä. Siksi on todennäköistä, että jos tietty piirre kasautuu tietylle alueelle, se kertoo enemmän tietyntyyppisten ihmisten hakeutumisesta sinne kuin alueen vaikutuksista persoonallisuuteen.

Piirteistä avoimuus uudelle on siis ainoa, jossa näkyi vahva keskittyminen kaupungin tietylle alueelle. Tämä piirre oli erityisen yleinen Lontoon urbaanissa keskustassa, missä on tiheä asutus, kalliit asunnot, suuri etninen ja uskonnollinen kirjo sekä paljon rikollisuutta. Tulos oli odotettu ja sopii siihen, että avoimet ihmiset ovat kiinnostuneita monenlaisesta ja hyväksyvät erilaisia elämäntyylejä.

Jonkin verran keskustaan keskittyi myös taipumus keskimääräistä vähäisempään sovinnollisuuteen. Se sopii käsitykseen urbaanista vieraantuneisuudesta eli siitä, että suurkaupunkilaiset voivat olla tylyjä toisiaan kohtaan.

Tyytyväisyyteen vaikuttivat persoonallisuudenpiirteistä eniten tunne-elämän tasapainoisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus. Tätä kolmiyhteyttä eivät asuinalueen ominaisuudet muuttaneet, mikä sekin oli odotettua aiempien tutkimusten pohjalta.

Tyytyväisimpiä olivat varakkaimpien alueiden asukkaat. Kaikkiaan asuinalueen ominaisuudet selittivät kaksi kolmannesta niiden välisistä tyytyväisyyseroista.

Persoonallisuuspiirteistä avoimuus kokemuksille oli siis ainoa, joka aluejakaumansa perusteella näytti selvästi vaikuttaneen ihmisten asuinpaikkapäätöksiin. Tämän tutkijat tulkitsevat siitä, että piirre näkyi keskustassa sopeutumisetuna: se sekä oli keskittynyt sinne että teki ihmiset siellä tyytyväisiksi.

Muut piirteet eivät jakaumansa mukaan olleet yleisesti vaikuttaneet asumisvalintoihin mutta vaikuttivat jossain määrin ihmisten tyytyväisyyteen tai tyytymättömyyteen alueellaan.

Suuri sovinnollisuus ja tunnollisuus tekivät ihmisiä tyytyväisiksi erityisesti alueilla, joilla on matalat tulot, korkea työttömyys ja matala tyytyväisyyden keskimääräinen taso. Ilmeisesti niissä oloissa on erityisen tuntuvaa etua siitä, että tulee toisten kanssa toimeen ja suunnittelee asioitaan huolellisesti.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä