Lisäpuiden ei tarvitse muodostaa meidän tuntemaamme metsää. Monitoimikäytössä samalle maalle mahtuu puita, karjaa ja ravintokasveja. Kuva: Getty Images
Lisäpuiden ei tarvitse muodostaa meidän tuntemaamme metsää. Monitoimikäytössä samalle maalle mahtuu puita, karjaa ja ravintokasveja. Kuva: Getty Images

Ne sitovat kasvihuonekaasupäästöjämme tehokkaasti jo nyt.

Maapallon mantereet ovat tätä nykyä noin 15 miljardin tonnin hiilidioksidinielu. Luku tarkoittaa, että mantereet poistavat ilmakehästä runsaan kolmasosan maailman vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä, noin 42 miljardista tonnista. Kun valtameriin imeytyy runsaat 10 miljardia tonnia ja kuolleisiin planktoneliöihin varastoituu miljardi tonnia, ilmakehään jää noin 15 miljardia tonnia.

Jotain on tehtävä, jos ilmaston lämpeneminen yritetään pysäyttää 1,5 asteeseen niin kuin Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on esittänyt. Paneelin mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää nykyisten päästöjen puolittamista noin vuosikymmenen kuluessa ja nollausta vuonna 2050. Silloin ihmiskunnan pitäisi siis sitoa ilmakehästä yhtä paljon hiilidioksidia kuin se sinne päästää.

Koska puiden istuttaminen on helppoa ja halpaa, yhä useammin kysytään, voitaisiinko osa ilmasto-ongelmasta ratkaista metsittämällä. Monet näkevät metsien hiilinielujen kasvattamisen jopa ihmiskunnan viimeisenä pelastusrenkaana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suurin yksittäinen hiiltä ilmakehästä poistava tekijä eivät kuitenkaan ole uudet metsät. Sekä satelliittien keräämän aineiston että maan pinnalla tehtyjen tutkimuksien mukaan mannerten nykyisin nielemät hiilidioksiditonnit sitoutuvat valtaosin kymmeniin miljardeihin yksittäispuihin, joiden on vain annettu kasvaa aiempaa suuremmiksi esimerkiksi pelto- ja laidunmailla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pelto ja puut sopivat yhteen

Puita on mahdollista kasvattaa pelloilla ja laidunmailla ilman, että niiden ensisijainen käyttötarkoitus muuttuu. Lähestymistapaa kutsutaan agroforestryksi eli peltometsäviljelyksi. Siinä samalla maa-alalla kasvaa erikokoisia puita, pensaita, köynnöskasveja ja hyötykasveja.

Peltometsäviljely hallitsi trooppista maataloutta ennen kolonialismin aikaa, mutta eurooppalaiset siirtomaaisännät korvasivat nämä mielestään sekavat tuotantomuodot pelloilla ja plantaaseilla. Nyt ne ovat kuitenkin palaamassa takaisin.

Maailman peltometsäviljelykeskuksen mukaan lähes puolet maailman 2,2 miljardista peltohehtaarista on alkanut muuttua metsäviljelmien suuntaan ja seitsemän prosenttia pelloista on jo aitoja metsäpuutarhoja, joista puut peittävät vähintään 50 prosenttia.

Intia on ensimmäisenä maana maailmassa omaksunut kansallisen peltometsäviljelypolitiikan. Tavoitteena on istuttaa 10 miljardia puuta yhteensä noin 200 miljoonan hehtaarin laajuiselle alueelle, toisin sanoen keskimäärin vain 50 puuta hehtaarille.

Jos tavoitteet toteutuvat, maan laidun- ja peltomaista tulee huomattavan suuri hiilinielu. Jos Intian esimerkki leviää myös muihin eteläisiin maihin, pelto- ja laidunmaille istutetut puut voivat poistaa ilmakehästä ison osan kaikista ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä.

Lue lisää

Toukokuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki selvittää, voivatko metsien hiilinielut pelastaa maapallon ja miten ja mihin päin maailmaa niitä saisi lisää.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla