Tämän kokoisilla järvillä ei juhlittu kanadalaisessa järvivertailussa. Bisajärvi Sipoonkorvessa on kooltaan noin 400 aaria. Kuva: Christian Westerback
Tämän kokoisilla järvillä ei juhlittu kanadalaisessa järvivertailussa. Bisajärvi Sipoonkorvessa on kooltaan noin 400 aaria. Kuva: Christian Westerback

Tutkimus tarkasteli vähintään kymmenen hehtaarin järviä. Niin suuria ei Suomessa ole kuin alle joka kymmenes järvi.

Maapallon järvivedestä jopa 85 prosenttia makaa maailman kymmenessä suurimmassa järvessä. Ne ovat suuruusjärjestyksessä Kaspianmeri, Baikal, Tanganjikajärvi Afrikassa, Yläjärvi Pohjois-Amerikassa, Malawijärvi Afrikassa, Pohjois-Amerikan Michiganjärvi, Huronjärvi, Victorianjärvi ja Iso Karhujärvi sekä aikanaan Kaspianmerestä erotettu Garabogazköl.

Kanadalaiset tutkijat summasivat Nature Communications -tiedelehden julkaisemassa tutkimuksessa tietoja maailman tähän asti kattavimmasta järvitietopankista.

He päivittivät myös arvion maapallon järvien rantaviivasta. Sitä on laskelman mukaan reilut seitsemän miljoonaa kilometriä eli yli neljä kertaa niin paljon kuin merenrantaa. Etäisyys vastaa suunnilleen kymmentä edestakaista matkaa Kuuhun.

”Usein sanotaan, että tiedämme enemmän Kuun tai Marsin pinnasta kuin valtamerten pohjasta. Vaikka järviä onkin tietyssä mielessä helpompi tutkia kuin aavaa merta, on meillä taatusti samanlaista tiedon puutetta siitä, mitä maapallon järvien pinnan alla tarkkaan ottaen tapahtuu”, toteaa apulaisprofessori Bernhard Lehner McGillin yliopiston maantieteen laitokselta tutkimustiedotteessa.

Eniten järviä kanadalaistutkimuksen mukaan on juuri Kanadassa: liki kaksi kolmasosaa mukaan lasketuista järvistä sijaitsee siellä. Kanada voi kehua olevansa 900 000 järven maa, Suomen tapaan Kanadan järvet ovat edellisen jääkauden ja jäätikön sulamisvesien tuottamia.

Tuhansilla järvillään ylpeilevä Suomi ei tässä tutkimuksessa päässyt edes kymmenen järvisimmän maan joukkoon. Tämä selittynee sillä, että Suomen lukuisat järvet ovat pinta-alaltaan melko pieniä.

Järviä on maassamme peräti 187 188 kappaletta, jos mukaan lasketaan kaikki vähintään viiden aarin eli 500 neliömetrin lammet. Vain kahdeksan prosenttia näistä järvistä huomioitiin nyt tehdyssä tutkimuksessa, joka tarkasteli kooltaan vähintään kymmenen hehtaarin järviä. Sellaisia Suomesta löytyy 15 723.

Suomen järvet ovat verrattain matalia, kuten pinnanmuodoiltaan tasaisilla alueilla yleensä. Pienen kokonsa vuoksi Suomen järvillä on suhteessa paljon rantaviivaa, 214 896 kilometriä.

Rantaviivaan on tässä laskettu paitsi järvien mantereen puoleiset rannat myös järvissä sijaitsevien saarten rannat. Myös saarissa sijaitsevien järvien rannat saarineen ovat laskuissa mukana.

Tietyllä mittarilla Suomenkin järvet ovat sentään ennätysluokkaa, kertoo Suomen ympäristökeskuksesta eläköitynyt tutkija Esko Kuusisto.

”Maassamme on 47 yli sadan neliökilometrin järveä. Se on enemmän kuin missään muussa EU-maassa”, kertoo Suomen järvet 1980-luvulla laskenut Kuusisto.