Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Kun lemmikki häiriköi, koettaako se manipuloida ihmistä?

Kissa naukuu keskellä yötä sinnikkäästi, kunnes omistaja vihdoin huokaisee ja laahustaa keittiöön tarjoamaan sille yöpalaa. Koira haukkua räksyttää, kunnes joku antaa sille huomiota rapsuttamalla tai edes tiuskaisemalla.

Kissat, koirat ja lukuisat muut eläimet oppivat kokemuksesta, mitä välittömiä seurauksia niiden mistäkin teosta koituu. Ne katsovat tilannetta puhtaan naiivisti omasta näkökulmastaan ajattelematta sitä toisten manipuloimisena.

Ei ole harvinaista, että ihminen tulee huomaamattaan opettaneeksi lemmikilleen jotain, jonka lopputulos onkin hänelle epäkäytännöllinen.

Yölliset naukumistottumukset saavat yleensä alkunsa viattomasti siitä, että kissa sattuu kaipaamaan yöllä esimerkiksi seuraa. Jos ihminen nousee sängystä ja yrittää hiljentää kissan antamalla tälle ruokaa, kissa kokee tulleensa palkituksi yöllisestä naukumisesta. Vastaavasti koira oppii huomiohakuisen haukkumisen, jos haukkuminen osoittautuu tehokkaimmaksi keinoksi saada huomiota.

Ratkaisuna on alkaa johdonmukaisesti olla kiinnittämättä koiraan mitään huomiota silloin, kun se räksyttää, tai kissaan silloin, kun se naukuu yöllä. Samaan aikaan omistajan on alettava palkita toivotusta käyttäytymisestä. Koiraa rapsutellaan ja huomioidaan sellaisina hetkinä, jolloin se on toivotulla tavalla hiljaa ja sievästi. Kissan kanssa seurustellaan ja leikitään ennen nukkumaanmenoa.

Muutos ei tapahdu yhdessä yössä, mutta jos kodin luonnonlait vaihdetaan pysyvästi, jo muutaman viikon jälkeen lemmikin käyttäytymisessä näkyy yleensä suuri muutos.

Lue lisää

Kissalla ja koiralla on tiettyjä erilaisesta evoluutiohistoriasta johtuvia eroja. Erot kuitenkin usein korostuvat tarpeettoman paljon, koska ihmisilä on eroja korostavia uskomuksia ja he kohtelevat eläimiä niiden mukaisesti.

Haluatko ymmärtää koiria ja kissoja paremmin? Heinäkuun 2015 Tiede-lehdessä on eläinten käyttäytymiseen erikoistuneen tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan pitkä artikkeli 10 myyttiä kissasta ja koirasta.

Artikkelissa pohditaan, pitääkö koiraa pomottaa, voiko vain koiraa kouluttaa, onko kissa vai koira fiksumpi, kiintyykö kissa ihmiseen, kiintyykö kissa toisiin kissoihin, vihaavatko koirat kissoja, onko kissoilla tunteita, manipuloivatko koira ja kissa, kostavatko koira ja kissa ja pitääkö pentu ottaa pienenä.

Jos haluat lukea nämä, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.

Jos olet tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä