Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Kognitiivinen terapia ei kelpaa potilasyhdistyksille.

Suomessa valmistellaan ympäristöherkkyyden nimellä diagnoosinumeroa  ICD-10-tautiluokitukseen. Myös Käypä hoito -suositusten julkaiseminen on vireillä.

Ympäristöherkät voivat saada oireita esimerkiksi sähköstä, hajuista, kemikaaleista ja homeista, joihin valtaosa väestöstä ei reagoi. Tutkimuksissa ei ole pystytty löytämään mekanismia, jolla nämä tekijät sairastuttavat potilaat. Diagnoosinumero ja hoitosuosituskaan eivät anna vastausta siihen, mistä oireissa on pohjimmiltaan kyse.

Kun selitystä ei ole löytynyt altisteiden ja oireiden suhdetta tutkimalla, osa tutkijoista on alkanut etsiä sitä kehon ja mielen yhteispelistä, psykosomatiikasta.

Koska ympäristöherkkyyteen ei ole löydetty parantavaa hoitoa, sairastuneet usein helpottavat oloaan välttämällä oireita aiheuttavia ympäristöjä. Psykosomaattiseen hypoteesiin pohjautuva hoito tarjoaa karttamisen sijaan altisteiden kohtaamista. Koska välttäminen viestii keholle ympäristön vaarallisuudesta, se vain pahentaa koettuja oireita.

Noidankehä voidaan yrittää katkaista kognitiivisella käyttäytymisterapialla, jossa ympäristötekijän ja fyysisen reaktion välinen yhteys yritetään purkaa ajatuksia ja tunteita työstämällä.

Sairastuneiden tukiyhdistykset eivät ole innostuneet hoitomuodosta, koska sen ei koeta puuttuvan oireiden todelliseen syyhyn. Ympäristöherkkiä kohtaavat lääkärit  pitävät sitä kokeilemisen arvoisena, kun muukaan ei auta.

Jos olet Tieteen tilaaja, lue lisää heinäkuun lehdestä tai alla olevasta linkistä.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Ympäristöherkille vaikea löytää hoitoa

Antti Rajala 06.08.2014 klo 17:02 Kapsky 10.07.2014 klo 09:11 Eli suomeksi sanottuna ympäristöherkät halutaan leimata luulotautisiksi. Ympäristöherkkyyshän on ainakin osittain luulotautisuutta. Joka voi johtaa todelliseen oireiluun. Luin mielenkiintoisen tutkimuksen jossa homeherkille tehtiin ns. sokeita testejä laboratorio-olosuhteissa. Jos homeherkkä oli huoneessa jossa hänelle uskoteltiin että siinä oli hometta (vaikka ei ollutkaan) niin homeherkkä tuli sairaaksi. Siis oikeasti sairaaksi...
Lue kommentti
z
Seuraa 
Viestejä2918
Liittynyt8.9.2011

Ympäristöherkille vaikea löytää hoitoa

MrKAT 06.08.2014 klo 23:39 Petteri Järvinen esitteli jossain (TM?) kännykkäverkon sotkimen, että niitä saa muutamalla kympillä netistä ulkomailta, vasta-argumenttina sille Ollilan GPS-ajoseurannan järjellisyydelle.. Jeps - ja sitten, kun Natsi-Ollilan ja muiden demari-fasistien kyttäysjärjestelmä saadaan käyttöön ja joka toinen amis-jonne hankkii korollaansa jammerin, niin käy helposti vähän hassusti: Truck driver has GPS jammer, accidentally jams Newark airport Satellite positioning-data are...
Lue kommentti

zz

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä