Metsäntutkimuslaitoksen pitkäaikaisseuranta osoittaa, että kaikkien raskasmetallien määrä luonnossa on jatkuvassa laskussa. Eniten on painunut lyijy, jonka keskimääräinen pitoisuus sammalissa on pienentynyt 78 prosenttia vuoden 1985 tasosta. Syynä on s...

Metsäntutkimuslaitoksen pitkäaikaisseuranta osoittaa, että kaikkien raskasmetallien määrä luonnossa on jatkuvassa laskussa. Eniten on painunut lyijy, jonka keskimääräinen pitoisuus sammalissa on pienentynyt 78 prosenttia vuoden 1985 tasosta. Syynä on siirtyminen lyijyttömään bensiiniin. Myös paikallisten päästölähteiden, lähinnä metallitehtaiden, kuormitus on vähentynyt huomattavasti. Sama koskee Kuolan alueelta Koillis-Lappiin kulkeutuvaa nikkelilaskeumaa, kertoo Metsäntutkimus-lehti.

Sammalten raskasmetallipitoisuuksien määrittäminen on hyvä keino seurata laskeuman muutoksia. Menetelmä perustuu siihen, että kasvit ottavat ravinteita suoraan sadevedestä sekä niihin ilmasta leviävistä hiukkasista, ja samalla suodattavat itseensä epäpuhtauksia.

Raskasmetalleista elohopea, lyijy ja kadmium ovat ympäristön kannalta ongelmallisimpia, koska ne ovat pysyviä. Kun metalli on kerran päässyt luontoon, se säilyy. Luontoon joutuvat raskasmetallit ovat pääosin peräisin teollisuudesta, hiilivoimaloista, liikenteestä sekä lannotteiden epäpuhtauksista. Vaikka useat raskasmetallit ovatkin myrkkyjä, niin pieninä pitoisuuksina monet niistä toimivat välttämättöminä hivenravinteina. Tällaisia ovat esimerkiksi kupari, sinkki ja rauta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla