Unirytmi voi olla pysyvästi rikki. Kuva: Emilia Kangasluoma
Unirytmi voi olla pysyvästi rikki. Kuva: Emilia Kangasluoma

Mutaation kantaja elää jatkuvassa jetlagissa.

Yökyöpelit lykkäävät nukkumaanmenoa, koska geenit saavat heidän sisäisen kellonsa jätättämään. Tutkijat löysivät geenimuunnoksen, jonka vuoksi sen kantajat kukkuvat ylhäällä jopa kaksi ja puoli tuntia myöhempään kuin muut.

Valvojille on oma diagnoosinsakin: viivästynyt unijakso eli dspd. Heitä on kymmenen prosenttia väestöstä.

Viivästyneen unijakson takia illalla on vaikeaa saada unta, ja yöuni voi välillä hapertua sarjaksi lyhyitä nokosia. Se tekee vaikeaksi sopeutua aamupainotteiseen työelämään.

”On kuin he liikkuisivat joka päivä itään päin ja eläisivät jatkuvassa jetlagissa. Aamulla he eivät ole valmiita seuraavaan päivään”, luonnehtii yksi tutkimuksen tekijöistä, Rockefeller-yliopiston professori Michael Young Cell-tiedelehden tiedotteessa.

Ensi kertaa ongelman taustalta löytyi geenimuunnos. Kyse on mutaatiosta sisäistä kelloa säätävässä cry1-geenissä. Tutkijat löysivät näitä muunnoksia viivästynyttä unijaksoa potevien ihmisten ihosoluista otetuista näytteistä.

Geenimuunnosta kantaa yksi 75 eurooppalaisesta. Arvio perustuu hakuun geenitietopankista, johon on koottu tietoa ei-suomalaisten eurooppalaisten geenistöstä. Geeniä ei siis ole jokaisella, jonka unirytmi on viivästynyt.

Tutkijat vertasivat sukuja, joissa toisilla oli valvomisgeeni ja toisilla ei. Kävi ilmi, että geenin kantajat tapasivat mennä myöhemmin nukkumaan, heidän unirytminsä oli epäsäännöllisempi ja heidän unensa oli usein katkonaista.

Unen keskikohta kantajilla oli kello kuuden ja kahdeksan välillä aamulla, kun se normaalin geenin kantajilla sijoittui aamuneljään.

Geenin kanssa voi oppia elämään, mutta se vaatii tietoista työskentelyä hyvän unen turvaamiseksi eli hyvää unihygieniaa.

Yksi tutkimukseen osallistujista oli pakottanut itsensä noudattamaan tavallista, säännöllistä unirytmiä. Hän myös huolehti, että altistui kirkkaalle valolle päivän aikana, se kun auttaa pitämään vuorokausirytmin kunnossa.

Tutkimuksen julkaisi Cell.