Suomalaisen hiilijalanjälki osoittautui vertailussa suuremmaksi kuin monen muun EU-kansalaisen.

Norjan teknillis-luonnontieteellisen yliopiston tutkijat esittelevät Environmental Research Letters -julkaisussa laajan kartan, joka laskee hiilijalanjäljet 27 Euroopan maassa kaikkiaan 177 eri alueelle. Näille maille Euroopan unioni on määritellyt tarkat päästövähennystavoitteet.

Analyysin perusteella hiilijalanjälki on suurin tiheämmin asutuilla alueilla ja suurimmissa kaupungeissa. Päätä kohden laskettuna vauraammat kotitaloudet jättävät suuremman jäljen. Varakkaammat kuluttavat ja myös autoilevat ja matkustavat lentokoneella muita enemmän.

Hieman yllättäen suomalaisen hiilijalanjälki näyttää tutkimuksen perusteella kutakuinkin puolet suuremmalta kuin ruotsalaisen.

Asuminen ja liikkuminen aiheuttavat tutkimuksen mukaan yhteensä noin puolet suomalaisesta hiilijalanjäljestä. Ruoka ja tuotteiden valmistus tuovat pienemmän mutta merkittävän siivun.

Oletettavasti Suomen päästöjä kasvattavat kotitalouksien keskimäärin pieni koko. Mitä vähemmän ihmisiä asuu saman katon alla, sitä suuremmaksi yksittäisen ihmisen asumisen aiheuttamat päästöt kasvavat. Perheessä laitteet jaetaan ja energiaa kuluu suhteessa vähemmän, kuin jos asuntoa asuttaisi yksin. Suomen kotitaloudet ovat vertailun pienimmät.

Eroa tuo sekin, että Ruotsi nojaa energiantuotannossaan hiilineutraaliin vesi- ja ydinvoimaan, kun taas Suomessa käytetään enemmän fossiilisia polttoaineita.

Tarkan hiilijalanjäljen laskeminen ei ollut aivan yksinkertaista, kuvailee tutkimusta vetänyt Diana Ivanova tiedotteessa. Hän ottaa esimerkiksi juuston kulutuksen Itävallassa.

"Mitä kaikkea juuston valmistukseen tarvitaan ja mistä nämä osaset ovat lähtöisin, alkaen maidosta ja työvoimasta energiaan ja kuljetukseen?", Ivanova sanoo.

Tästä päästään vielä syvemmälle jäljittämällä lehmille syötetyn viljan ympäristövaikutuksia ja selvittämällä, miten paljon energiaa ja raaka-aineita esimerkiksi juustoa kuljettavaan rekkaan on tarvittu.

Maailmantalouden yksityiskohtien ja tavaroiden kiertokulun mallintaminen on siis sanalla sanoen hankalaa.

Tutkimuksen tavoite on antaa Euroopan alueille parempaa tietoa siitä, miten ne voivat paikallisesti vaikuttaa hiilijalanjäljen vähentämiseen ja pohtia tarkempaa ympäristöpolitiikkaa.

Hiilijalanjäljen lisäksi tutkijat vertailivat alueiden maan, veden ja raaka-aineiden käyttöä. Niitä kuvaavia karttoja Suomesta ja muista maista voi tarkastella tutkimusryhmän ylläpitämillä verkkosivuilla.

Kysely

Hävettääkö hiilijalanjälki?

Kyllä, pitäisi elää ympäristöystävällisemmin
Kyllä, pitäisi elää ympäristöystävällisemmin
55.1%
Ei, päästöni eivät ole noin suuret
Ei, päästöni eivät ole noin suuret
28.7%
Ei, en koe tarvetta kutistaa sitä
Ei, en koe tarvetta kutistaa sitä
16.0%
Ääniä yhteensä: 337