Ei, jos he osaavat hyvin suomea.

Stroop-tehtävässähän pitää sanoa väri, jolla sana on kirjoitettu, ja olla välittämättä itse kirjoitetusta sanasta. Tehtävää tehdessä pitää siis aktiivisesti estää tämän automaattisesti luetun sanan sanomista ja keskittyä itse väriin. Stroopin ajatellaan mittaavan niin sanottua inhibitiokykyä, jolla estetään häiritsevien ärsykkeiden vaikutus ja helpotetaan olennaiseen keskittymistä.
 
Sanojen lukeminen on automaattista, ja nähdessämme sanan emme voi kokonaan estää sen merkityksen aktivoitumista mielessämme, mutta voimme kuitenkin kontrolloida, mitä sanomme. Jos teemme Stroop-tehtävää aivan vieraalla kielellä, tätä häiritsevää vaikutusta ei tietenkään tule, koska emme ymmärrä sanoja väreiksi. Jos kaksikielinen osaa Stroop-tehtävän kieltä hyvin, kuten Jannika ja André suomea, normaali häiritsevä vaikutus näkyy. Jos kuitenkin kieltä osataan heikommin, luettujen sanojen häiritsevä vaikutus on oletettavasti pienempi, koska vieraan kielen sanat ja niiden merkitykset ovat mielessämme heikompina ja aktivoituvat vähemmän.

On myös esitetty, että kaksikielisillä olisi parempi inhibitiokyky, koska he joutuvat jatkuvasti torjumaan toisen kielen sanoista tulevaa häiritsevää vaikutusta ja saavat näin ollen harjaannusta tälle toiminnolle. Viimeaikaiset tutkimukset kuitenkin viittaavat siihen, ettei väite kaksikielisten paremmasta inhibitiokyvystä pidä paikkaansa. 

Vastaajana

Sisältö jatkuu mainoksen alla

apulaisprofessori Minna Lehtonen, MultiLing-tutkimuskeskus, Oslon yliopisto

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tiede-lehden asiantuntijat vastaavat Hyvät ja huonot uutiset -ohjelmassa heränneisiin kysymyksiin. Klippejä kysymyksistä jaetaan ohjelman Facebook-sivulla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla