Kirjoitukset avainsanalla ruoka

Koisamousse hasselpähkinä- ja huhtasienikeitolla. Kuva: Nordic Food Labs (CC BY-SA 4.0)
Koisamousse hasselpähkinä- ja huhtasienikeitolla. Kuva: Nordic Food Labs (CC BY-SA 4.0)

Mutta miten ihmiskunnan lihanhimo saadaan korvattua hyönteisillä?

Viimeistään Maailman ruokajärjestön kaksi vuotta sitten julkaisema raportti hyönteisten syönnistä nosti tämän eläinryhmän potentiaalin laajaan tietoisuuteen. Hyönteisten tuottaminen on merkittävästi halvempaa ja ympäristöystävällisempää kuin selkärankaisten lihan ja ravintoarvotkin ovat riittäviä.

Maailmassa on ainakin miljoona hyönteislajia, mutta mitkä näistä ovat syötäviä? Hyönteiset voivat olla myrkyllisiä tai niiden kautta voi levitä loisia. Suurin osa Suomessakin on ollut pari lampaanmaksamatotartuntaa, jotka ovat johtuneet villimuurahaisten syönnistä. Loisista pääsee eroon kypsentämällä hyönteiset, mutta myrkylliset aineet saattavat jäädä hyönteisiin valmistuksenkin jälkeen. Osa hyönteislajeista on myös uhanalaisia, ja villien yksilöiden kerääminen saattaa entisestään vähentää hyönteismääriä. Perinteisten ruokien tutkimus on yksi keino valikoida parhaita ruoaksi soveltuvia hyönteisiä. Siinä missä Euroopassa on suhteellisen vähän kokemusta hyönteisruoasta, muualla maailmassa, esimerkiksi Afrikassa ja Aasiassa on pitkät hyönteisruokaperinteet.

Laajamittaisempi hyönteisten hyötykäyttö vaatisi kuitenkin hyönteisten kasvattamista ruoaksi. Tämä teollisuuden ala on kokeiluasteella ympäri maailmaa. Esimerkiksi Santtu Vekkeli kasvattaa Kouvolassa useampia hyönteislajeja ja pyrkii selvittämään, miten hyönteisten kasvatus toimisi parhaiten.  Toistaiseksi esteenä tosin on elintarvikesäännöstö. Elintarvikelainsäädäntö kieltää kokonaisten tai prosessoitujen hyönteisten myynnin ja kasvattamisen ennen kuin ne saavat uuselintarvikeluvan. Euroopan alueella ei toistaiseksi ole käyttöön hyväksyttyjä hyönteislajeja. Muutamat EU-maat, kuten Hollanti, Belgia ja Iso-Britannia, toimivat toisin ja näissä maissa hyönteisiä saa myydä ja kasvattaa.

Helppo aloituskohde voisi olla vaikka mehiläiset. Niitä on kasvatettu jo pitkään suuriakin määriä, joten tekniikka on hallussa. Usein pesistä poistetaan kuhnuritoukat, jotta Varroa-punkki ei iske niin helposti ja voimakkaasti mehiläspesään. Samalla voi tietenkin kätevästi käyttää pois kerätyt toukat ravinnoksi. Itä-Suomen yliopiston ohjeilla pääsee ruuanvalmistuksen alkuun (pdf).

Keskeisin kysymys, näin hyvinvoivalle suomalaiselle, tietenkin on, että miten hyönteisistä saadaan hyvää ruokaa. Markkinoita on turha odottaa, jos hyönteiset ovat yksinkertaisesti pahoja, ja toisaalta gourmet-herkkujen luominen nopeuttaa hyönteistalouden yleistymistä.

Toisaalta ruokaperinteiden selvittäminen auttaa tässäkin työssä. Ympäri maailmaa löytyy erilaisia hyönteisruokia, joita pidetään erityisinä herkkuina: tällaisia ovat esimerkiksi Thaimaan ompelijamuurahaiset, kai mot dhaeng, meksikolaiset sukeltajan toukat, ahuatle, tai eteläafrikkalainen kehrääjä, masonja.

Gastronomian saralla arvokasta pioneerityötä tekee kööpenhaminalaisen ravintola Noman perustajien Nordic Food Lab. Tutkimuslaitoksen kokeilemat annokset näyttävät houkuttelevalta – vai miltä kuulostaisi koisamousse hasselpähkinä- ja huhtasienikeitolla ja paahdetut sirkat valkosipuli-muurahaisemulsiolla. Brunssihipstereille soveltunee mehiläistoukkagranola. Ja tietenkin on syytä vihdoin löytää ratkaisu vanhaan kiistaan: kuuluko heinäsirkat syödä siivillä vai ilman.

Kommentit (42)

Raspu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä13878

On tullu syötyä paljonkin erilaisia hyönteisiä. Muurahaisten munista, heinäsirkkoihin, bambumatoihin ja silkkiperhosen toukkiin. Valmistustavasta riippuen kaikki maistuu suht koht samalta. Ihan on syötävää ja ravitsevaa, mutta ei kovin täyttävää. Ravintoarvot on aivan huippuja esim. proteiinin osalta (80%), mutta kylläisyyden tunne mättää vaikka ahmisi enempikin. Eli rasvaa ja hiilaria puuttuu. Vaatii hyviä yhdistemäkehitelmiä. Kannatan kyllä hyönteisravintoa, etanoita, simpukoita ym. luontoa vähän kuormittavaa. Ne ovat maittavaa ja ravinteikasta safkaa myöskin. Viimeksi tänään lautasellinen New Seland simpukoita. Pari viikkoa sitten tuhti keitto (400g munia) tulimuurahaisten munista.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27432

Kas tässäpä ruokatrendi, jota en aio seurata.

Sinä päivänä kun hyönteiset on ainoa proteiinilähde niin minusta tulee kasvissyöjä. Ei uppoa muurahaismakkara.

Hämmentää.

vihersuvakki
Liittynyt27.2.2015
Viestejä358

Alussa pelkkien mielikuvien takia voisi tehdä hankalaa syödä näitä proteiinipommeja, mutta ehkä sitten aikaa myöten.

 

Mitenkäs olisi tämän rinnalle merenelävien tehokasvatus? Esimerkiksi katkarapujen? Terveellistä liharuokaa.

Olen feministi ja tuomitsen sekä radikaalifeministien vihateot ja feministeihin kohdistuvat vihateot. Onneksi kaikki feminismikritiikki ei ole vihaa eikä kaikki feministit vihaa, ääripäiden touhua.

Tuomas Aivelo
Liittynyt3.1.2014
Viestejä206
vihersuvakki

Mitenkäs olisi tämän rinnalle merenelävien tehokasvatus? Esimerkiksi katkarapujen? Terveellistä liharuokaa.

 

Katkaravut - ja yleisesti ottaen kuorelliset selkärangattomat - ovat aika työläitä kasvattaa. Ne eivät sikäli ole paljon kaloja parempia. Energiatehokas vaihtoehto on pääjalkaiset: esimerkiksi kalmarit kasvavat tavattoman nopeasti.

Raspu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä13878

Hyönteiset on hyvä vaihtoehto siihen rinnalle ehkä hiukan helposti tuotettavaa lihaa kuten kaneja tai peltorottaa. Lisääntyvät nopeesti. Kyllä kannattais meilläkin tutkia ja tutustua noihin vaihtoehtoihin ja muihinkin. Ennen vanhaan oli monella takapihalla kanihäkki josta otettiin paisti sillointällöin pöytään.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Julius
Liittynyt24.3.2013
Viestejä279

Nyt kun tuonne Perämerellekin rakennetaan ydinvoimalaa, niin Itämeren lämpenemisen estäminenkin kävisi tämän skeeman sivutuotteen kera.

Vedetään halkaisijaltaan viismetrinen putki jäämereltä Tornion kieppeille. Siitä jatketaan isolla muoviputkella kaikkiin suomalaisiin ydinvoimaloihin jäähdytysvedeksi.

Itämeri saa tarvitsemansa suolaimpulssin. Samalla Jäämereltä voisi tulla pieniä rapusia rikastuttamaan Perämeren ja Suomenlahden eliöstöä. Katso kuva.

http://www.vastavalo.fi/kuningasrapu-jattilaisrapu-kuningasrapu-81994.html

SamBody
Liittynyt3.5.2008
Viestejä6163

Olosuhteet vaihtelevat: vrt pula makesta vedestä. Voi olla monessakin paikassa, mutta silti sitä piisaa Suomessa yllin kyllin ja lisää tulee päivittäin. Ei mitään syytä pihistelyyn, vettä kun ei järkevin kustannuksin voi ympäri maapalloa kuitenkaan kuskailla.

Sama juttu "ympäristöystävällisemmän" ravinnon proteenilähteen kanssa. Suomen järvistä olisi nostettavissa kymmeniä miljoonia kiloja nykyään hyödyntämättä (kuin korkeintaan minkinruokana tms) jäävää ns roskakalaa (särkeä, haukea jnejne). Eipä järkeä siirtyä hyönteistenpurijaksi jos edes tuollaista ilmiselvää ja helpommin hyödynnettävää resurssia ei hyödynnetä.

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Vapaa radikaali
Liittynyt26.8.2009
Viestejä1760

Jos jotain korvikeproteiinia pitää ruveta skruudaamaan, niin mieluummin vetäisin vaikka äyriäisiä kuin hyönteisiä. Esim. krilleissä on nelisenkymmnentä prosentta proteiinia ja 20% rasvaakin. Jos niillä elää valaatkin, niin eikö noita voisi kasvattaa joka lammikossa ihmistenkin ruoaksi? Krillejä on merisssä biomassaltaan saman verran kuin ihmisiäkin, eikä ne syö muuta kuin kasviplanktonia.

 

Gentlemen, start polishing your tin foil hats!

Aweb
Liittynyt16.3.2005
Viestejä41238

Eipä nuo meren hyönteiset, äyriäiset ja krillit ym., juuri maanpinnalla mönkivistä eroa. Hyönteiset ovat minun kokemukseni mukaan kelvollista syötävää, eikä niiden syöminen ainakaan minua mitenkään inhota. Mitenkäs jokin toukka eroaa koostumukseltaan katkaravusta? En ole maistanut, mutta tokkopa juurikaan. Jotkin hämähäkit kuulemma maistuvatkin katkoilta. Itse en ole päässyt toistaiseksi testaamaan kuin paahdettuja heinäsirkkoja, mutta ensi jouluna olisi tarkoitus vetäistä läpi pari aasian maata, ja täytyy myöntää että olen pettynyt, jos ei kattavaa valikoimaa hyönteisiä tule maistettua.

Meksikossa nuoriso jonotti ostamaan chilin kera paahdettuja heinäsirkkoja ihan samalla tavalla kuin meillä perunalastuja. Jopa mun silloin lapsen ikäiseksi laskettava tyttäreni suostui maistamaan, joten ehkä Vatkainkin voisi rohkaistua. Ennakkoluuloistahan siinä vain on kyse.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Liittynyt16.3.2005
Viestejä41238

Suomessahan on tällä hetkellä kiellettyä myydä hyönteisiä ravinnoksi

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Raspu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä13878

http://migrationology.com/2012/12/how-to-eat-scary-insects-worms-and-bugs-in-thailand/

Tuossa hyvä linkki yleisimpien thaimaassa syötävien hyönteisten syömiseen.

Itse tykkään kun ruiskuttaa päälle sumukepullosta reippaammin soijakastiketta ja mättää runsaamman puoleisesti pippurijauhetta jonka jälkeen hölskyttää muovipussissa. Tulee semmonen hieman suolanen ja tulinen snägi. Noihan on yleensä öljyssä friteerattuja joten ne ei paina juuri mitään eikä niissä olle sitä "lilliä" osuutta paitsi sillkiperhosten toukissa. Ne on hyvää kuitenkin myöskin samalla metodilla. Ilman mausteita ovat melkosen mauttomia.

Kiinassa saa sitten skorpioneja ja muitakin ekstoottisempia syömisiä. Noi isot kuoriaiset ei ole mun mielestä hyviä koska esim siipiä ei saa juuuri syötyä. Parhaita on sen kokoset hyönteiset jotka menee yhtenä suupalana tai lusikalla mättäen. 

Jos on tilaisuus niin kokeile muurahaisenmunakeittoa myös. Erittäin hyvää ja mukana on monenlaista yrttiä myös. Äkkipäätään ajatellen saattaa olla melkosen terveellinen soppa.

Sammakkoa, käärmettä, peltorottaa, lepakkoa, kissaa jne... saa joistain isaanin ravintoloista.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Volitans
Liittynyt16.3.2005
Viestejä10670

Ei taida olla kiellettyä hyönteisten myynti ravinnoksi, ku eikös leivässäki saanu olla hyönteisiä joku prosentin osa kuitenkin - EU-säädös. Eihän niitä voi estää.

Vapaa radikaali
Liittynyt26.8.2009
Viestejä1760

No, muurahaisia toki olen syönyt minäkin, tarkemmin sanottuna suklaata, jossa oli muurahaisia mukana. Hyväähän se oli, maistui aika lailla samanlaiselle kuin salmiakkisuklaa, vähän miedompaa kait se oli. Mutta jos joku on pentuna härnännyt kekomuurahaisia tikulla ja nuolaissut sitten sitä tikkua, niin maku oli about sama + se suklaa. Muurahaiset oli kivan rapsakoita.

Ja onhan sitä tullut montakin kertaa joku perhosen toukkakin salaatin mukana syötyä. Kyllä sen huomaa puraistessa, kun tuppaavat maistumaan kitkeriltä. Toukathan keräävät kasveista itseensä niiden kehittelemiä "myrkkyjä", joiden tarkoitus tietysti on se, että kasvi yrittää suojata itseänsä sitä syöviltä hyönteisiltä ja toukilta. Samat myrkyt suojaavat toukkiakin niitä syöviltä linnuilta ym.  saalistajilta. Jotkut hyönteislajit erikoistuvat syömään kasveja, jotka eivät suoja-aineidensa vuoksi muille kelpaa. Näiden toukat saattavat olla ihmisellekin jopa myrkyllisiä.

Eli kasvisravinnollakaan kasvaneet hyönteiset eivät välttämättä maistu hyvältä, ja mitään lihaa tai raatoja ravinnokseen käyttäviä hyönteisiä ei kyllä tee mieli syödä.

En kuitenkaan vetelisi edes mitään jauhomatoja tai kasviravinnolla kasvatettuja sirkkojakaan suoran lautaselta, en tiedä mikä siinä inhottaa. Jotenkin merenelävät "tuntuvat" puhtaammilta, esim. kaikki äyriäiset ja simpukat maistuvat minulle, vaikka toki tiedän että maalla eläviin niveljalkaisiin ja nilviäisiin niillä ei ole suurtakaan eroa. Etanoistakin tykkään. Ennakkoluuloahan se enimmäkseen on, ettei hyönteiset innosta.

Gentlemen, start polishing your tin foil hats!

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27432

Joo, ennakkoluuloa. Mereneläviä syön, mutta hyönteisiä en suostu edes maistamaan. Niin vahva on inhotus. Totta kai se on kulttuurista ja opittua, mutta en aio kamppailla päästäkseni siitä eroon. Ällöttää niin että meinaa tulla huutoyrjö pelkästä ajatuksesta.

Hämmentää.

Vapaa radikaali
Liittynyt26.8.2009
Viestejä1760
Vatkain

Joo, ennakkoluuloa. Mereneläviä syön, mutta hyönteisiä en suostu edes maistamaan. Niin vahva on inhotus. Totta kai se on kulttuurista ja opittua, mutta en aio kamppailla päästäkseni siitä eroon. Ällöttää niin että meinaa tulla huutoyrjö pelkästä ajatuksesta.

Lasketkö sä vahingossakin syödyt mukaan?

 

Gentlemen, start polishing your tin foil hats!

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27432
Vapaa radikaali
Vatkain

Joo, ennakkoluuloa. Mereneläviä syön, mutta hyönteisiä en suostu edes maistamaan. Niin vahva on inhotus. Totta kai se on kulttuurista ja opittua, mutta en aio kamppailla päästäkseni siitä eroon. Ällöttää niin että meinaa tulla huutoyrjö pelkästä ajatuksesta.

Lasketkö sä vahingossakin syödyt mukaan?

Mihin mukaan?

Hämmentää.

Vapaa radikaali
Liittynyt26.8.2009
Viestejä1760

No siihen huutoyrjöön. Kyllä säkin oot syöny tietämättäs vaikka mitä ötökkää. Meinaan että jos vaikka sitä ajattelet niin tuleeko siitä kanssa se sama fiilis?

Gentlemen, start polishing your tin foil hats!

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27432
Vapaa radikaali

No siihen huutoyrjöön. Kyllä säkin oot syöny tietämättäs vaikka mitä ötökkää. Meinaan että jos vaikka sitä ajattelet niin tuleeko siitä kanssa se sama fiilis?

Tulee.

Hämmentää.

MrKAT
Liittynyt16.3.2005
Viestejä2278

Minä olen syönyt monta toukkaa Suomen kesässä. Metsävadelmien kera. Siellähän niitä mönkii.

Ihmettelin kyllä ensin kun kaupan kassamyyjää inhotti vatut. Minä että miksi ? No kun niitä toukkia on siellä..

Minä siihen että siinähän ne menee siinä sivussa. Vastaan kuului "Yäk!"

:D

 

 

 

Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU

Yoken Suru
Liittynyt10.4.2015
Viestejä426
MrKAT

Minä olen syönyt monta toukkaa Suomen kesässä. Metsävadelmien kera. Siellähän niitä mönkii.

Ihmettelin kyllä ensin kun kaupan kassamyyjää inhotti vatut. Minä että miksi ? No kun niitä toukkia on siellä..

Minä siihen että siinähän ne menee siinä sivussa. Vastaan kuului "Yäk!"

:D

Margariinimiehelle toukat eivät ole kovin hyvä vaihtoehto sillä:

Ravintoarvoiltaan toukat eivät ole maailman parasta ruokaa. Kuten jauhomadotkin, ne ovat melko rasvaisia ja ravinneköyhiä.

http://www.sammakkolampi.net/ruoka/pilkkikarpaset.html

Varmastikin aiheuttavat verisuonten kalkkeutumista ja liikalihavuutta, ts. sydänongelmia ja ennenaikaisia kuolemia kuten muutkin luontaiset rasvat.

Aweb
Liittynyt16.3.2005
Viestejä41238
Vatkain
Vapaa radikaali

No siihen huutoyrjöön. Kyllä säkin oot syöny tietämättäs vaikka mitä ötökkää. Meinaan että jos vaikka sitä ajattelet niin tuleeko siitä kanssa se sama fiilis?

Tulee.

Eipä taida olla olemassa mitään semmoista kaupasta ostettavaa sapuskaa, jossa ei olisi hyönteistä joukossa. Kärpäsentoukkia, kärpästen paloja ym. Sinne ne jauhautuu joukkoon ja hyvällä ruokahalulla menee kurkusta alas.

Pentuna mulla oli tapana huvittaa kavereita syömällä muurahaisia pesästä, kun ne muut nuoleskeli pesään kastettua tikkua. Sama maku, mutta voimakkaampana.

Ja virvelöidessä jossain matalassa Lapin joessa mulla on ollut tapana syödä suupieliin yrittävät hyttyset, kun kättä ei voi ottaa pois kelalta, ettei uistin napsahda pohjaan, ja mieluummin syön itikat kuin annan niiden syödä minua. Maistuvat makeilta.

Kai noikin täytyy siis laskea syödyiksi hyönteisiksi, vaikkei niitä ravitsemuksen vuoksi olekaan nautittu.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Ronron
Liittynyt10.12.2006
Viestejä9265

Voin kuvitella että hyviä olisivat. Mutta ne mielikuvat. Hyönteiset on vähän kuin alieneita, epämääräisiä sisältä limaisia pienoishirviöitä, jotka on myrkyllisiä ja täynnä tauteja ja loisia ja kaikkea kamalaa. Sitten kun niitä syö, saastuu ja ne alkavat kasvaa kehon sisällä ja ryömivät verisuonissa. Ää. Mieluummin vegeksi sitten. Muuten olen aika kaikkiruokainen ja avoin siinä mielessä, mutta jostain syystä ötököissä menee raja. Ehkä heinäsirkkoja voisin harkita, paahdettuna tai jotain. 

くそっ!

Vapaa radikaali
Liittynyt26.8.2009
Viestejä1760
Aweb
Vatkain
Vapaa radikaali

No siihen huutoyrjöön. Kyllä säkin oot syöny tietämättäs vaikka mitä ötökkää. Meinaan että jos vaikka sitä ajattelet niin tuleeko siitä kanssa se sama fiilis?

Tulee.

Eipä taida olla olemassa mitään semmoista kaupasta ostettavaa sapuskaa, jossa ei olisi hyönteistä joukossa. Kärpäsentoukkia, kärpästen paloja ym. Sinne ne jauhautuu joukkoon ja hyvällä ruokahalulla menee kurkusta alas.

Pentuna mulla oli tapana huvittaa kavereita syömällä muurahaisia pesästä, kun ne muut nuoleskeli pesään kastettua tikkua. Sama maku, mutta voimakkaampana.

Ja virvelöidessä jossain matalassa Lapin joessa mulla on ollut tapana syödä suupieliin yrittävät hyttyset, kun kättä ei voi ottaa pois kelalta, ettei uistin napsahda pohjaan, ja mieluummin syön itikat kuin annan niiden syödä minua. Maistuvat makeilta.

Kai noikin täytyy siis laskea syödyiksi hyönteisiksi, vaikkei niitä ravitsemuksen vuoksi olekaan nautittu.

No joo, tätähän se minäkin tarkoitin. Jauhetuissa mausteissa ja esim. kaakaojauheessa on huomattavia määriä hyönteisten jäämiä. Tuoreita vihanneksia syödessä tulee aina syöneeksi koko joukon erilaisia punkkeja ym., joita ei pikku huuhtelu vihanneksista poista.

Sienissä on paitsi sienisääsken toukkia, myös muita monenlaisia matoja ja toukkia, jotka aika usein jäävät huomaamatta. Jne jne lopuuttomiin asti.

Ei näistä mistään terveelle ihmiselle mitään haittaa ole, elimistömme on tottunut kaikenlaiseen "oheisravintoon", koska sitä on meidän ravintomme mukana aina tullut elimistöömme.

Anekdoottina tuohon hyönteisten syöntiisi kerron, että kerran söin helvetin ison sudenkorennon. Lensi suuhun prätkällä ajaessa kypärän visiirin ja leukakaaren välistä, kun oli vähän auki se visiiri. Aika kauan piti syljeskellä niitä siipiä ja koipia, ja suuhun jäi paska maku pitkäksi aikaa. Liekö se sitten yksi syy, että ötököiden syöminen ällöttää.

 

 

Gentlemen, start polishing your tin foil hats!

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27432
Aweb

Eipä taida olla olemassa mitään semmoista kaupasta ostettavaa sapuskaa, jossa ei olisi hyönteistä joukossa. Kärpäsentoukkia, kärpästen paloja ym. Sinne ne jauhautuu joukkoon ja hyvällä ruokahalulla menee kurkusta alas.

Höpöhöpö. Lähde kehiin tai lopeta kotimaisen elintarviketuotannon mollaaminen.

 

Vapaa radikaali

No joo, tätähän se minäkin tarkoitin. Jauhetuissa mausteissa ja esim. kaakaojauheessa on huomattavia määriä hyönteisten jäämiä. Tuoreita vihanneksia syödessä tulee aina syöneeksi koko joukon erilaisia punkkeja ym., joita ei pikku huuhtelu vihanneksista poista.

Kukkua.

Hämmentää.

Vapaa radikaali
Liittynyt26.8.2009
Viestejä1760
Vatkain

Kukkua.

Hanki sääkin vaan paremmat rillit.

 

Gentlemen, start polishing your tin foil hats!

Marssilainen
Liittynyt29.3.2005
Viestejä3337

Ei pieni vahinko oikeuta isoa pahaa. Jos noroviruksen aikana tulee vahingossa märkä pieru housuun, niin ei se tarkoita sitä, että pitäisi alkaa tykkäämään housuun paskomisesta.

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

Aweb
Liittynyt16.3.2005
Viestejä41238
Vatkain
Aweb

Eipä taida olla olemassa mitään semmoista kaupasta ostettavaa sapuskaa, jossa ei olisi hyönteistä joukossa. Kärpäsentoukkia, kärpästen paloja ym. Sinne ne jauhautuu joukkoon ja hyvällä ruokahalulla menee kurkusta alas.

Höpöhöpö. Lähde kehiin tai lopeta kotimaisen elintarviketuotannon mollaaminen.

Luonnonlait koskevat myös kotimaista ruuantuotantoa. Ei ole mahdollista estää kärpästen ja niiden toukkien putoamista miljoonien maitolitrojen joukkoon, tai kovakuoriaisten ym. joutumista viljasiiloihin jne. Sen vuoksi elintarviketeollisuudessa on raja-arvot sille, kuinka paljon hyönteisenosia esim. yksi suklaapatukka saa sisältää. Mutta jos maitolitra laitetaan laboratoriotutkimuksiin, niin kyllä sieltä löytyy hyönteistä. Samoin kuin ihan kaikista muistakin elintarvikkeistamme.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

salai
Liittynyt17.3.2005
Viestejä7581

Lääkäri kielsi minulta hyönteisten syönnin kihdin takia.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vapaa radikaali
Liittynyt26.8.2009
Viestejä1760
salai

Lääkäri kielsi minulta hyönteisten syönnin kihdin takia.

Muistat vaan pitää hymyn pyllyssä kun ajelet fillarilla, niin kyllä se siitä.

Gentlemen, start polishing your tin foil hats!

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27432
Aweb
Vatkain
Aweb

Eipä taida olla olemassa mitään semmoista kaupasta ostettavaa sapuskaa, jossa ei olisi hyönteistä joukossa. Kärpäsentoukkia, kärpästen paloja ym. Sinne ne jauhautuu joukkoon ja hyvällä ruokahalulla menee kurkusta alas.

Höpöhöpö. Lähde kehiin tai lopeta kotimaisen elintarviketuotannon mollaaminen.

Luonnonlait koskevat myös kotimaista ruuantuotantoa. Ei ole mahdollista estää kärpästen ja niiden toukkien putoamista miljoonien maitolitrojen joukkoon, tai kovakuoriaisten ym. joutumista viljasiiloihin jne. Sen vuoksi elintarviketeollisuudessa on raja-arvot sille, kuinka paljon hyönteisenosia esim. yksi suklaapatukka saa sisältää. Mutta jos maitolitra laitetaan laboratoriotutkimuksiin, niin kyllä sieltä löytyy hyönteistä. Samoin kuin ihan kaikista muistakin elintarvikkeistamme.

Niin se linkki? Unohtuko se? Minun käsittääkseni nämä miljoonat maitolitratkin kiertää suljetussa järjestelmässä johon on hyönteistenkin helvetin hankala tunkea.

Hämmentää.

Aweb
Liittynyt16.3.2005
Viestejä41238
Vatkain

Niin se linkki? Unohtuko se?

Ei löytynyt. Monesti käy niin, että kun jostain asiasta on jostain lukenut, ja vaikkapa useampia kertoja, kuten esim. tässä tapauksessa, kyseistä artikkelia ei googlettelemalla ainakaan kovinkaan helposti löydy. Ei se silti tarkoita sitä, ettei ko. asiaa olisi olemassa. Se on vain netin käyttäjien käsitys asiasta; jos ei ole linkkiä, asiaakaan ei ole.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27432
Aweb
Vatkain

Niin se linkki? Unohtuko se?

Ei löytynyt. Monesti käy niin, että kun jostain asiasta on jostain lukenut, ja vaikkapa useampia kertoja, kuten esim. tässä tapauksessa, kyseistä artikkelia ei googlettelemalla ainakaan kovinkaan helposti löydy. Ei se silti tarkoita sitä, ettei ko. asiaa olisi olemassa. Se on vain netin käyttäjien käsitys asiasta; jos ei ole linkkiä, asiaakaan ei ole.

Käy mulle kirjallisuus/lehtiviitekin. Voin käyä kirjastossa lukemassa.

Hämmentää.

Aweb
Liittynyt16.3.2005
Viestejä41238
Vatkain
Aweb
Vatkain

Niin se linkki? Unohtuko se?

Ei löytynyt. Monesti käy niin, että kun jostain asiasta on jostain lukenut, ja vaikkapa useampia kertoja, kuten esim. tässä tapauksessa, kyseistä artikkelia ei googlettelemalla ainakaan kovinkaan helposti löydy. Ei se silti tarkoita sitä, ettei ko. asiaa olisi olemassa. Se on vain netin käyttäjien käsitys asiasta; jos ei ole linkkiä, asiaakaan ei ole.

Käy mulle kirjallisuus/lehtiviitekin. Voin käyä kirjastossa lukemassa.

No jos olen vaikka vuosi sitten asiasta lukenut, niin ei kai tuommoisia yksityiskohtia voi muistista kaivaa. Mutta toisaalta, eihän sinun tarvitse yhtään uskoa. Epäilyksen siemenen olen kuitenkin varmaan kylvänyt. Ja ok, unohdetaan maito. Uskotko, että leipäviljan joukossa sapuskaan livahtaa hyönteisiä?

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

MooM
Liittynyt29.6.2012
Viestejä7171

Mulle ainakin on ihan sama, mitä ötököitä ruoan sessa on hippusina, kunhan eivät ole terveydelle haitallisia. Samoin joku matojauheesta tehty soppa on ihan sama, jos on hyvää. Mutta se, mikä tökkii, on rakenne. En suuremmin tykkää katkaravoistakaan juuri sen rakenteellisuuden vuoksi. Enkä etanoista ja isosta osasta seafoodia siksi, kun ovat niin nuljakkaita suutuntumaltaan. Joku löllö mato tai koivekas heinäsirkka on ajatuksena ällöttävä.

Mutta tottumuskysymyksiähän nämä. Jossain muussa kulttuurissa maidon juominen on käsittämättöämän ällöttävää (imeväisiän ohittaneelle). 

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27432
Aweb

Uskotko, että leipäviljan joukossa sapuskaan livahtaa hyönteisiä?

En.

Hämmentää.

Aweb
Liittynyt16.3.2005
Viestejä41238
Vatkain
Aweb

Uskotko, että leipäviljan joukossa sapuskaan livahtaa hyönteisiä?

En.

Koneellinen ketju pellosta siiloon ja siilosta myllyyn. Onko sinne palkattu virolaista työvoimaa käymään siemenet yksitellen läpi, vai miten ne ötökät on poistettu? Kerro sataprosenttinen menetelmä.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Liittynyt16.3.2005
Viestejä41238
MooM

 Joku löllö mato tai koivekas heinäsirkka on ajatuksena ällöttävä.

Noin minäkin ennen ajattelin. Todellisuudessa se löllö mato menee kypsennettäessä varmaan hyvinkin rouskahtavaksi, ja koivekasta heinäsirkkaa syödessään puolestaan ei niitä koipia edes huomaa. Jos ei jää ajattelemaan niin siinä ne rusahtelevat hampaissa kuin perunalastut. Mutta heinäsirkkalajikkeitakin on paljon, ja ne mitä minä olen maistanut olivat sangen pienikoipisia, mutta vartaloltaan pulskia.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

MooM
Liittynyt29.6.2012
Viestejä7171
Aweb
MooM

 Joku löllö mato tai koivekas heinäsirkka on ajatuksena ällöttävä.

Noin minäkin ennen ajattelin. Todellisuudessa se löllö mato menee kypsennettäessä varmaan hyvinkin rouskahtavaksi, ja koivekasta heinäsirkkaa syödessään puolestaan ei niitä koipia edes huomaa. Jos ei jää ajattelemaan niin siinä ne rusahtelevat hampaissa kuin perunalastut. Mutta heinäsirkkalajikkeitakin on paljon, ja ne mitä minä olen maistanut olivat sangen pienikoipisia, mutta vartaloltaan pulskia.

Niin varmaan onkin. Sitäpaitsi syön minä pienet friteeratut (tms) muikutkin häntineen, ja vielä ihan hyvällä ruokahalulla... Tottumuksiahan nämä ovat.

btw, viljan joukossa on isompaakin elukkaa kuin hyönteisiä. Kai siinä puimurissa on joku filtterikin, mutta varmasti sinne joutuu hiirtä ja myyrääkin pellosta mukaan. Tieto lisää tuskaa ja ignorance is bliss.

 

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

CE-hyväksytty
Liittynyt30.4.2005
Viestejä29006

Taitaa kyllä puimurin matkaan päätyvät hiiret ja myyrät olla aika harvinaisia. Ne kun eivät yleensä kiipeile korsissa. Ainakaan kuolleina tai muuten halvaantuneina.

 

Hiivasoluja joiden pintaproteiineihin on liitetty fluoresoivia proteiineja. Kuva: Masur / Wikimedia Commons
Hiivasoluja joiden pintaproteiineihin on liitetty fluoresoivia proteiineja. Kuva: Masur / Wikimedia Commons

Vieläkö on villileivinhiivoja?

Vapun lähestyessä on hyvä muistaa seuralaislajejamme, koska simassa kytee yksi vanhimmista hyötylajeistamme: leivinhiiva. Kesytimme leivinhiivan, noin 12 000 vuotta sitten, nähtävästi ennen viljojen viljelyn aloittamista.

Tämä kirjoitus käsittelee nyt tutuinta, simankin valmistamiseen käytettävää, hiivaa. Leivinhiivan tieteellinen nimi Saccharomyces cerevisae on yhdistelmä latinaa ja kreikkaa ja suoraan käännettynä tarkoittaa oluen sokerisientä. Sadoista eri hiivalajeista leivinhiiva on selkeästi ihmisen eniten käyttämä hiivalaji. Ekologisesti muut lajit saattavat olla paljon merkittävämpiä, koska leivinhiiva on ponneton leviäjä: monista muista hiivoista poiketen leivinhiiva ei leviä tuulen avulla.

Syy hiivan suosioon on ilmiselvä: hapettomissa olosuhteissa hiiva käyttää energianlähteenään sokeria ja tuottaa alkoholia. Luontaisesti hiivaa esiintyi todennäköisesti villin viiniköynnöksen rypäleissä ja muissa hedelmissä – ehkäpä hiivan hyödyllisyys huomattiinkin ensi kerran käymään päässeestä hedelmämehusta. Hiivan käyttökelpoisuutta lisäsi vielä se, että hapen kanssa hiiva polttaa sokerin loppuun asti ja muodostaa hiilidioksidia, joka saa taikinat nousemaan. Muista hiivoista leivinhiivan erottaa se, että se kestää hyvin alkoholia. Voittajan ominaisuudet, siis.

Monituhatvuotinen historia johtikin siihen, että leivinhiiva sai paikkansa myös modernin genetiikan eturivistä. Aitotumallinen laji, jonka solumäärä kaksinkertaistuu noin puolessatoista tunnissa, on kätevä mallilaji laboratoriossa. Hiivaan on helppo siirtää geneettistä materiaalia, ja heikko leviäminen tekee työskentelystä turvallista. Niinpä leivinhiiva oli ensimmäinen aitotumallinen laji, jonka koko perimä luettiin, ja hiivaan on rakennettu synteettisesti toimiva kromosomi. Ja onhan hiivassa paljon tuttua: noin kymmenesosaan ihmisen geeneistä löytyy vastine hiivan perimästä.

Vaikka hiiva on tarkoin tutkittu laboratoriossa, sen historiasta tiedetään häkellyttävän vähän. Pitkään luultiin, että hiiva oli täysin ihmisen muovaama laji. Tätä tukivat tulokset siitä, että leivinhiivaa löytää villinä usein ihmisasutusten lähistöltä.  Leivinhiivan sukupuu on haarautunut ihmisen kuljettaessa hiivaa uusille alueille - ensimmäinen haarautuminen näyttää tapahtuneen viini- ja sakehiivojen välillä.

Muutama vuosi sitten tutkijat löysivät Kiinan koskemattomista metsistä villejä leivinhiivoja, jotka ovat erkaantuneet sukupuusta ennen sake-viini -jakoa. Tämä kertoisi siitä, että nämä kysyiset villit leivinhiivat ovat paljon vanhempaa perua, eivätkä todennäköisesti ihmisiltä karanneita. Tämä saa tietenkin evoluutiobiologin innostumaan: koska hiiva on jo perusteellisesti tunnettu laji, se voi antaa paljon lisätietoa lajiutumisesta. Kun geenimenetelmät kehittyvät, tutkijat pystyvät eristämään arkeologisista löydöistä, kuten viiniastioista, historiallisia hiivoja, jolloin lajiutumisesta ja muutoksista hiivan perimässä voidaan saada hyvinkin tarkka kuva.

Gastronomi minussa innostuu myös toisenlaisista mahdollisuuksista. Miltä villien leivinhiivojen avulla tuotetut juomat tai leivät maistuvat? Miten pitkä jalostus ihmisen seurassa on muuttanut hiivan tuottamaa makua? Koska hipsteriviinikaupoista saa ostettua roomalaisten hiivalla tai villihiivalla käytettyä viiniä?

(Osa viinistä tosin valmistetaan niin sanotulla spontaanilla fermentaatiolla. Menetelmässä rypälemehuun ei lisätä hiivaa, vaan rypäleiden luontaiset hiivat ja ympäristöstä tulleet hiivat aloittavat käymisen. Tällöinkin merkittävin hiiva on kuitenkin viinikellarin ja -tarhan leivinhiiva, koska alkoholipitoisuuden noustessa se päihittää kilpailussa muut lajit.)

Vaikka hiiva on ollut ihmisen seuralainen pitkään, puhtaat hiivaviljelmät ovat tuore keksintö. Hiivan kaupallinen kasvatus alkoi 1700-luvulla, mutta puhdasviljelmät yleistyivät vasta 1800-luvun loppupuolella. Perinteisissä suomalaisissa leivissä ei ole käytetty puhdashiivoja, vaan juuriin on kerätty ilmassa lentäviä hiivoja ja maitohappobakteereita. Jos haluaa aloittaa oman leivinhiivajuurensa, Herkkusuun lautasella –blogissa on uskottava ohje siihen.

Alunperin simakin pantin käymään ympäristön hiivoilla. Vapun seutu onkin lämpötilaltaan oivallista aikaa siman valmistukselle, koska keskikesällä simaan voi päätyä toivottujen hiivojen lisäksi myös homeita ja muita mikrobeja, jotka pilaavat juoman. Sima voi silti epäonnistua, koska joka kokeilulla ei välttämättä saada sopivaa kasvustoa aikaan.

Puhdas leivinhiiva, eli se kaupan hiiva, tekee kotisiman valmistamisesta paljon helpompaa. Tämän kasvuston saa kukoistamaan, vaikka olisi peukalo keskellä kämmentä.

Ohje siman valmistamiseen

Neljään litraan vettä tarvitaan puoli kiloa sokeria ja herneen kokoinen nokare hiivaa.  Tyypilisesti käytetään puolet ja puolet taloussokeria ja fariinisokeria, mutta makuun ja väriin voi vaikuttaa käyttämällä muita suhteita ja sokereita, tai vaikkapa hunajaa. Isompi sokerimäärä tai hiivan määrä johtaa suurempaan määrään alkoholia pulloissa – josta saatta seurata vaarallinen paine pullossa. Sima maustetaan sitrushedelmillä, tähän ohjeeseen sopii yksi viipaloitu sitruuna.

Siman annetaan olla huoneenlämmössä noin vuorokauden, jotta hiivat pääsevät lisääntymisen vauhtiin. Tämän jälkeen sima pullotetaan: pulloa kohden voi lisätä noin teelusikallinen sokeria ja rusinoita maun mukaan. Sima käy valmiiksi joko kaksi-kolme päivää huoneenlämmössä tai noin viikossa jääkaappikylmässä. Rusinat nousevat pintaan, kun sima on valmista. Hitaampi kypsytys kylmässä johtaa usein tasapainoisempaan makuun.  Kokeilunhaluinen simanvalmistaja maustaa simansa esimerkiksi inkiväärillä.

Kommentit (7)

SamBody
Liittynyt3.5.2008
Viestejä6163

Siman pullotuksessa on tosiaan muistettava että ideana on juoman käyminen pullossa, eli korkin on jossain määrin laskettava läpi syntyvää hiilidioksidia, kruunukorkki tai "korkkikorkki" ei siis käy mutta "puolitiukka" kierrekorkki kylläkin. 

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä308

Nisäkkäät, linnut ja kalat huolehtivat jälkeläisistään, samoin muun muassa jotkut sammakot ja monet hyönteiset. Tutkijat yllättyivät huomatessaan, että niinkin "alkeellinen" olio kuin hiivasolu käyttäytyy aidon emon tavoin uhrautuvasti silmikoimiaan jälkeläisiä kohtaan. Se antaa jälkeläisilleen ainakin mitokondrioitaan tarvittaessa vaikka menehtyen itse.

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 142752.htm

https://wiki.helsinki.fi/display/solu/Mitokondrio

http://www.google.fi/search?q=yeast+bud ... 80&bih=668

lokki
Liittynyt3.1.2010
Viestejä4937

Kirjoitit blogissa:

"Hiivan käyttökelpoisuutta lisäsi vielä se, että hapen kanssa hiiva polttaa sokerin loppuun asti ja muodostaa hiilidioksidia, joka saa taikinat nousemaan. "

 

VTT panimotekniikan johtaja Silja Home taas sanoo näin:

Hiivan halutut tuotteet, hiilidioksidikaasu ja alkoholi, syntyvät kumpikin hapettomassa käymisessä sokerin hajoamistuotteista. 

Hiiva kasvaa ja lisääntyy jakautumalla niin kauan kuin happea on jäljellä. Kun happi loppuu, käyminen alkaa. Taikinan lyhytaikaisessa käymisessä ehtii kuitenkin syntyä vain hyvin niukasti alkoholia ja sekin haihtuu paistossa olemattomiin. Hiilidioksidi säilyy kaasurakkuloina ja nostattaa taikinan. Oluen pidempiaikainen käyminen tuottaa kumpaakin ainetta enemmän, ja valmiissa juomassa molemmat ovat tallella. 

http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_hiiva_tuottaa_taikinassa_hiilidioksidia_mutta_oluessa_alkoholia

MInusta tuo viittaa siihen, että hapen saannilla on merkitystä vain hiivan lisääntymiselle, ei sille, miten hiilidioksidia ja alkoholia syntyy, tai kuinka pitkälle käyminen jatkuu.

SamBodylle

Ei korkin tarvitse päästää hiilidioksidia ulos. Vai minkä ilmiön luulet estävän käymisen täysin umpinaisen korkin alla. Osa hiilidioksidista liukenee nesteeseen ja nostaa sen happamuutta, mutta yleensä se on vain eduksi hiivojen käymistehtävän kannalta. Tottakai, jos sokeria on erittäin paljon, osa hiilidioksidista on päästettävä pois, jottei paine ja happamuus nouse liian korkeaksi. Siman sokeripitoisuuksilla siihen en usko.

SamBody
Liittynyt3.5.2008
Viestejä6163

"Osa viinistä tosin valmistetaan niin sanotulla spontaanilla fermentaatiolla. Menetelmässä rypälemehuun ei lisätä hiivaa, vaan rypäleiden luontaiset hiivat ja ympäristöstä tulleet hiivat aloittavat käymisen."

Etelänaapurissamme muuten omena jalostetaan siideriksi perinteisesti juurikin tuolla spontaanilla fermentaatiolla.

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Tuomas Aivelo
Liittynyt3.1.2014
Viestejä206
lokki

Kirjoitit blogissa:

"Hiivan käyttökelpoisuutta lisäsi vielä se, että hapen kanssa hiiva polttaa sokerin loppuun asti ja muodostaa hiilidioksidia, joka saa taikinat nousemaan. "

 

VTT panimotekniikan johtaja Silja Home taas sanoo näin:

Hiivan halutut tuotteet, hiilidioksidikaasu ja alkoholi, syntyvät kumpikin hapettomassa käymisessä sokerin hajoamistuotteista. 

Hiiva kasvaa ja lisääntyy jakautumalla niin kauan kuin happea on jäljellä. Kun happi loppuu, käyminen alkaa. Taikinan lyhytaikaisessa käymisessä ehtii kuitenkin syntyä vain hyvin niukasti alkoholia ja sekin haihtuu paistossa olemattomiin. Hiilidioksidi säilyy kaasurakkuloina ja nostattaa taikinan. Oluen pidempiaikainen käyminen tuottaa kumpaakin ainetta enemmän, ja valmiissa juomassa molemmat ovat tallella. 

http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_hiiva_tuottaa_taikinassa_hiilidioksidia_mutta_oluessa_alkoholia

MInusta tuo viittaa siihen, että hapen saannilla on merkitystä vain hiivan lisääntymiselle, ei sille, miten hiilidioksidia ja alkoholia syntyy, tai kuinka pitkälle käyminen jatkuu.

SamBodylle

Ei korkin tarvitse päästää hiilidioksidia ulos. Vai minkä ilmiön luulet estävän käymisen täysin umpinaisen korkin alla. Osa hiilidioksidista liukenee nesteeseen ja nostaa sen happamuutta, mutta yleensä se on vain eduksi hiivojen käymistehtävän kannalta. Tottakai, jos sokeria on erittäin paljon, osa hiilidioksidista on päästettävä pois, jottei paine ja happamuus nouse liian korkeaksi. Siman sokeripitoisuuksilla siihen en usko.

Myös hapen kanssa tapahtuvassa hengityksessä (=aerobisessa) muodostuu hiilidioksidia. Sama reaktio siinä on kyseessä kuin ihmisenkin hengitys: happi ja sokeri muuttuu vedeksi ja hiilidioksidiksi. En osaa sanoa sitä kuinka kauan nousevassa leipätaikinassa riittää happea aerobiseen aineenvaihduntaan.

Sitä kuinka paljon pulloihin voi kertyä painetta on varmaankin selvitettävä yrityksen ja erehdyksen kautta. Tällä sokerimäärällä ei pitäisi tulla ongelmia. Itse tosin oon tehnyt yleensä limupulloihin, jolloin huomaa kyllä helposti koska paine nousee liian korkeaksi.

MikkoKolkkala
Liittynyt23.12.2010
Viestejä10

Heh, ”Muinaisten roomalaisten viini” tai ”Kiinalainen aarnimetsäviini” voisivat tosiaan saada viiniharrastajat ostoksille. 

Fossiiliolutta (Paleo Ale:) kaupataan jo, mutta se on ihan mainoskikka. Hiiva on kenties napattu oligoseenikautisen protovalaan fossilista, mutta ei tietenkään ole itse lähellekään oligoseenikautista, vaan peräisin luultavasti jonkun tutkijan tai museovieraan eväistä... Hauskaa silti, jos olut saa ihmiset kiinnostumaan protovalaista (olivat hienoja eläimiä) – tai villihiivoista.

Oikeasti jännittäviä oluita ovat spontaanikäymisellä valmistuvat lambicit. Niiden valmistuminen ei tietääkseni ole onnistunut missään muualla kuin tietyillä alueilla Belgiassa, vaikka yritetty on.

Lambicin onnistuminen edellyttää monivaiheista ketjua oikeanlaisia bakteereja ja hiivoja. Saccharomyces-käyminen on yksi välivaihe. Loppuvaiheessa tapahtuva Brettanomyces-suvun hiivan aiheuttama käyminen on olennainen oluen maun ja säilymisen kannalta – mikä on kiinnostavaa sikälikin, että juuri tämä hiivasuku on näemmä tunnettu myös siitä, että se aiheuttaa viinien pilaantumista.

-Mikko a.k.a. laisciainen

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä308
Tuomas Aivelo

Sitä kuinka paljon pulloihin voi kertyä painetta on varmaankin selvitettävä yrityksen ja erehdyksen kautta. Tällä sokerimäärällä ei pitäisi tulla ongelmia. Itse tosin oon tehnyt yleensä limupulloihin, jolloin huomaa kyllä helposti koska paine nousee liian korkeaksi.

Ollessani lukion ekalla tuli mieleeni tehdä alkoholia koulussa ilmeisesti kemian tunnilla opetetulla käymismenetelmällä (siihen aikaan ei alkoholijuomia ollut nykyiseen tapaan helposti saatavilla). En muista kaikkea, mitä silloin ajattelin, mutta kumiletku lähti kuitenkin käyntipullon reikäkorkista ja meni veteen. Näin ollen aine ei saanut lisähappea ja kehittyvä hiilidioksidi pulputti pois.

Nykyisellään olisin ehkä kerännyt kaasun pneumaattiseen ammeeseen (mittalasiin) ja laskenut sen perusteella kehittyneen etanolin määrän. Tosin menetelmä johtaa myös muistaakseni propanolin tai butanolin ja ehkä vielä kookkaampien alkoholimolekyylien syntyyn, joilla voi olla oma vaikutuksensa "kiljua" juotaessa, niin kuin "Tuntemattomassa". Monia muitakin aineita käymisessä syntyy, joten kyseessä on varmaan hyvin komplisoitu prosessi

http://www.nautiskelija.fi/Sana.aspx?id=106

Sen verran kuitenkin vielä täytyy jatkaa, että viimeiset neljäkymmentä vuotta olen elänyt pelkällä aivojen itse tuottamalla etanolilla, jonka määrä kyllä kasvaa huikeasti valvoessa. Tai, onhan sitä ollut joidenkin rohtojen liuottimena myös, ja kotikaljassa..

Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan Helsingin viemärirottia, punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Blogiarkisto

2017
Heinäkuu
2016
2015
2014