Kirjoitukset avainsanalla kehitysbiologia

Lapsia. Kuva: daveparker / Wikimedia Commons
 

Omituisin argumentti sille, ettei kouluissa pitäisi puhua sukupuolen moninaisuudesta, on hämmentymisargumentti. Sen mukaan sukupuolen moninaisuudesta puhuminen sekoittaa lasten päät, eivätkä lapset enää tiedä mitä sukupuolta ovat! Tämän logiikan mukaan transsukupuolisuudesta puhuminen houkuttelee viattomat pojat ja tytöt sukupuolettomaan limboon, jossa lapsen psyykkinen kasvu häirintyy ja ties mitä ongelmia ratkotaan terapiassa pitkälle aikuisuuteen.

Tämä on tietenkin puhdasta soopaa.

Harmillista on, että asiasta on kuitenkin hyvin vähän tutkimusta. Lasten sukupuoli-identiteetin kehityksen pitkäaikainen seuraaminen on vaikeaa, etenkin koska transsukupuolisuuden tai edes sukupuoliepätyypillisyyden hyväksyminen lapsissa on ollut viime vuosikymmeninä melko vähäistä.

Sanaston selvityksenä: Transsukupuolinen tarkoittaa sitä, että yksilö identifioituu kokonaan tai osittain eri sukupuoleen kuin mihin hänet on syntymässä määritelty. Cissukupuolinen on tämän vastakohta: syntymässä määritelty sukupuoli vastaa yksilön identiteettiä. Muunsukupuolinen on henkilö, jonka sukupuoli-identiteetti on jotain muuta kuin yksiselitteisesti mies tai nainen. Sukupuoliepätyyllinen puolestaan tarkoittaa käyttäytymistä tai sukupuolen ilmaisua tavalla, jota ei pidetä syntymässä määritellylle sukupuolelle tyypillisenä. Jos henkilön käytös tai sukupuolen ilmaisu on sukupuoliepätyypilllinen, tämä ei kuitenkaan tarkoita, että henkilö olisi välttämättä trans- tai muunsukupuolinen.

Washingtonin yliopisto professori Kristina Olson on kuitenkin viisi vuotta sitten käynnistänyt pitkittäisen tutkimuksen, jossa on tarkoitus seurata yli 350 sukupuoliepätyypillistä lasta jopa kahdenkymmenen vuoden ajan aikuisuuteen.

Tutkimushanke on jo viiden vuoden aikana tuottanut paljon tietoa, joka on tarkemmin ajateltuna melko itsestään selvää, mutta silti hyvinkin tarpeellista. Tutkimusryhmä on selvittänyt 5-12-vuotiaiden translasten sukupuoli-identiteettiä erilaisten testien kautta, ja lopputuloksena translapset eivät eronneet mitenkään cislapsista. He identifioituivat aivan yhtä selkeästi sukupuoleensa kuin cislapsetkin. Transsukupuolisuus ei siis johdu ”hämmennyksestä”, vaan selkeästä ja melko pysyvästä identifikaatiosta.

Ryhmä on myös selvittänyt, että translapset eivät ole sen masentuneempia kuin cislapset, mutta kärsivät hieman enemmän ahdistuneisuudesta.

 

Uusimmassa tutkimuksessaan ryhmä on vertaillut sukupuoliepätyypillisesti käyttäytyviä tai sukupuoltaan ilmaisevia lapsia ja tarkastellut kuinka monet heistä ovat sosiaalisesti korjannut sukupuoltaan eli tehnyt sosiaalisen transition. (Suomeksi käytetään molempia termejä, valitsin tässä tekstissä transition.)

Lapset eivät voi korjata sukupuoltaan juridisesti saati kirurgisesti, mutta he voivat siirtyä elämään kokemaansa sukupuolta ulkoisin merkein, kuten muuttamalla nimeään, ulkonäköään tai esimerkiksi vaatetusta. Tutkimuksessa tutkijat käyttivät kriteerinä sosiaalisesta transitiosta sitä, että lapset olivat vaihtaneet pronominia, joilla heihin viitataan. Englannin kielessä tämä tietenkin on merkittävä muutos, kun esimerkiksi aiemmin maskuliinilla he-pronominilla viitattu lapsi toivoo itsestään käytettävän ennemmin feminiiniä, she-pronominia.

Tutkimuksen tulokset olivat suhteellisen selviä: mitä sukupuoliepätyypillisemmät tulokset testeistä lapsi sai, sitä todennäköisemmin hän kävi läpi sosiaalisen transition. Transition läpi käyneet eivät eronneet cissukupuolisista, eivätkä jo tutkimuksen alussa transsukupuolisina eläneistä transsukupuolisista sukupuolensa edustajista. Vaikuttaa siltä, että mitä nuorempana transitio tehdään, sitä todennäköisemmin lapsi tulee aikuisenakin identifioitumaan transsukupuoliseksi.

Mielenkiintoinen havainto oli myös, että sosiaalisen korjauksen läpi käyneet olivat yhtä sukupuoliepätyypillisiä ennen ja jälkeen transition. Nimen, sukupuolipronominin, vaatetyylin tai hiusten leikkauksen muuttaminen ei siis vaikuta lapsen sukupuoli-identiteettiin.

Transsukupuoliset lapset eivät siis ole hämmentyneitä, vaan heidän päätöksensä vaikuttaa olevan vakaan, pitkäaikaisen harkinnan tulos, joka ei muuta heidän sukupuoli-identiteettiään. Aikaisemmasta tutkimuksesta tiedetään, että jo 3-5 –vuotiailla voi olla johdonmukainen transsukupuolisuuden suuntaan kehittyvä identiteetti. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö sukupuoli-identiteetti voi muuttua myöhemminkin, mutta merkittävä osa transsukupuolisista tuntuu olevan transsukupuolisia koko elämänsä.

Vanhemmat ovat tietenkin keskeisiä portinvartijoita ja toisaalta lapsen sosiaalisen transition mahdollistajia. Yhteiskunnassamme on helpompaa olla cissukupuolinen kuin transsukupuolinen ja lasten pitää usein ensimmäisenä vakuuttaa omat vanhempansa transsukupuolisuudestaan. Joskus tämä on helpompaa ja joskus vaikeampaa.  

Tutkimus kuitenkin viittaa siihen, että vanhempien huoli voi olla turhaa: koska lapsen sosiaalinen transitio ei muuta lasta, sitä ei ole myöskään syytä pelätä. Se ei aseta lasta millekään tietylle kehityskululle. Se ei hämmennä lasta. Se ei sanele lapsen tulevaisuutta. Sosiaalinen transitio vaikuttaa olevan vahvasti lapsen oma päätös.

Kannattaa huomata, että tutkimukseen mukaan tulleet perheet ovat tulleet mukaan omasta aloitteestaan. Voinee siis olettaa, että näissä perheissä lapsen transsukupuolisuuteen ei todennäköisesti suhtauduta negatiivisesti, vaikkakin kokemus voi tietenkin olla joissain perheissä hämmentävä. Perheissä on siis annettu lasten ilmaista sukupuoltaan suhteellisesti vapaammin kuin keskimäärin kaikissa perheissä.

Tutkimus myös mittaa sukupuolisuutta janalla maskuliinisesta feminiiniseen, mikä tietenkin herättää kysymyksen, että miten muunsukupuoliset lapset sopivat tähän joukkoon. Osa heistä varmasti istuu janan keskivaiheille, mutta kaksiulotteinen tarkastelu tapa varmasti menettää osan sukupuolisesta moninaisuudesta. Tässä tutkimuksen pitkäaikaisuus on varmasti hyöydyksi: aikuiset osaavat varmasti sanoittaa omaa sukupuolisuuttaan monipuolisemmin kuin lapset ja muunsukupuolisuus saadaan helpommin näkyviin tutkimusaineistossa.

 

Kokonaisuutena tulokset vaikuttavat vihjaavan hyvin vahvasti, että sukupuolisuuden tunne on synnynnäinen samassa mielessä kuin seksuaalinen suuntautuminenkin on. Lapsi ei opi sukupuoltaan siinä mielessä, että lapsi katsoo jalkojensa välissä olevaa elintä ja totea sen perusteella olevan poika tai tyttö, vaan sukupuoli-identiteetti on tästä erillinen kehittyvä kokonaisuus. Se mikä vaikuttaa sukupuoli-identiteettiin on vielä heikosti tunnettu, mutta ainakin monimutkaiset geneettiset ja kehitysbiologiset mekanismit ovat mukana.

Jari Sinkkonen on haastatteluissaan sanonut, että kasvatus ei pysty tekemään ihmeitä: "Ylipäätään puhe siitä, että kasvatus olisi jokin kaikkivoipa keino ohjata lasta haluttuun suuntaan ei ole totta. Ei edes kaikkein hyvää tarkoittavinkaan kasvatus voi hallita lasta, sillä lapsi kasvaa niin kuin kasvaa."

Sinkkonen on tässä oikeassa: kasvatuksella tuskin pystytään vaikuttamaan lapsen sukupuoleen, ja tutkimuksen perusteella näyttää, että lapsi kasvaa niin kuin kasvaa. Aikuisilla on kuitenkin mahdollisuus antaa lapselle rauha kasvaa siinä sukupuolessa, jossa lapsi kokee olevansa. Se vaikuttaa olevan lasten mielenterveyden kannaltakin paras vaihtoehto.

Kommentit (7)

Ida

Anteeksi pari kohtaa jäi epäselväksi.

"Vaikuttaa siltä, että mitä nuorempana transitio tehdään, sitä todennäköisemmin lapsi tulee aikuisenakin identifioitumaan transsukupuoliseksi" -> tarkoitatko tällä sukupuoliepätyuppilliseksi vai muuttuvatko sukupuoliepätyypilliset lapset transukupuolisiksi aikuisuudessa?

Toinen kohta: "Mielenkiintoinen havainto oli myös, että sosiaalisen korjauksen läpi käyneet olivat yhtä sukupuoliepätyypillisiä ennen ja jälkeen transition. Nimen, sukupuolipronominin, vaatetyylin tai hiusten leikkauksen muuttaminen ei siis vaikuta lapsen sukupuoli-identiteettiin." -> tarkoittaako tämä sitä että jos syntymässä pojaksi määritelty lapsi käyttäytyy kuin tyttö ja käyttää itsestään tyttö sanaa hän silti käyttäytyy epätyypillisesti tytöksi vai sitä että hän edelleen itse määrittää itsensä sukupuoliepätyypilliseksi? Vai mitä?

Tuomas Aivelo
Liittynyt3.1.2014
Viestejä210

Ida kirjoitti:

"Vaikuttaa siltä, että mitä nuorempana transitio tehdään, sitä todennäköisemmin lapsi tulee aikuisenakin identifioitumaan transsukupuoliseksi" -> tarkoitatko tällä sukupuoliepätyuppilliseksi vai muuttuvatko sukupuoliepätyypilliset lapset transukupuolisiksi aikuisuudessa?

Mitä sukupuoliepätyypillisempi lapsi, sitä todennäköisemmin tulee identifioitumaan transsukupuoliseksi. Samaten mitä sukupuoliepätyypillisempi, niin sitä aiemmin sosiaalinen transitio vaikuttaa tapahtuvan. Sukupuoliepätyypillisyys ei sinänsä ole identiteetti.

Ida kirjoitti:
Toinen kohta: "Mielenkiintoinen havainto oli myös, että sosiaalisen korjauksen läpi käyneet olivat yhtä sukupuoliepätyypillisiä ennen ja jälkeen transition. Nimen, sukupuolipronominin, vaatetyylin tai hiusten leikkauksen muuttaminen ei siis vaikuta lapsen sukupuoli-identiteettiin." -> tarkoittaako tämä sitä että jos syntymässä pojaksi määritelty lapsi käyttäytyy kuin tyttö ja käyttää itsestään tyttö sanaa hän silti käyttäytyy epätyypillisesti tytöksi vai sitä että hän edelleen itse määrittää itsensä sukupuoliepätyypilliseksi? Vai mitä?

Aah, tästä suunnittelin lauseen lisäämistä, mutta epäilin, että se olisi vielä sotkenut enemmän: transtytöt ja cistytöt eivät tilastollisesti eroa toisistaan sukupuoliepätyypillisyyden suhteen (- siis ovat yhtä tyypillisiä), eivätkä transition läpi käyneet ennen transitiotakaan eronneet näistä.

Pertti_S

Tuskin ne lapset mitään seksuaalisuussukupuolia miettii. Kattovat vaan että toisilla on pippelit ja toisilla pimpit. Pippelityyppejä kutsutaan pojiksi ja pimppityyppejä tytöiksi. Jos on jotai muuta ni sit kutsutaan muuksi. Seksuaalisuus opitaan sitten myöhemmin ja tuskin edes olisi outoa, että Pekka tykkää Penasta, jos ei sitä lapselle erikseen kerrottaisi.

Mona

Tää sun kommentti ei liity mitenkään aiheeseen. Luitko edes juttua?

nikokristiina

Älyttömän mukavaa transihmisenä lukea kerrankin asiallisesti ja positiivisesti transsukupuolisuutta käsittelevä kirjoitus.

Jussi 23

350 seurattavan otanta ei riitä lähellekään tieteelluseksi titkinutkimukseksi. Siis tehtyjen johtopäätösten lähteeksi. Kolminkertaisen tulisi olla

Italialainen parodia eheyttämisterapiasta Milanossa vuonna 2012. Kuva: G.dallorto / Wikimedia Commons

Pori Jazzin toimitusjohtajan valintasekoilun yhteydessä on pinnalle taas noussut eheytys. Aki Ruotsala flirttaili eheytysterapian kannattamisen kanssa KD-nuorten puheenjohtajana vuoden 2011 aikana, ja kun häneltä kysyttiin uudestaan mielipidettä aiheeseen, hän ei oikein osannut ottaa aiheeseen kantaa. Lopputuloksena Ruotsala sai potkut.

Eheytyksen idea on simppeli: ihmisen seksuaalista suuntautumista voidaan muuttaa psykologisella tai hengellisellä terapialla. Eheytyksen taustalla voi olla joko ajatus siitä, että homous on tauti, josta voi parantua, tai käsitys, että homous on käyttäytymisen vinouma, joka jumalan avulla voidaan eheyttää.

Tässä faktalaatikko Aki Ruotsalalle ja muille, joiden on vaikea muotoilla mielipidettään aiheeseen: eheyttämisterapia ei toimi, koska seksuaalisuuttaan ei voi muuttaa terapialla. Pahimmillaan eheyttäminen on hengenvaarallista.

Suomalaisen oikeistokristillisyyden pohjamudista tietenkin nousivat niin räsäset kuin huhtasaaretkin esille. He tuomitsivat kohun syntymisen ja Ruotsalan potkut – uskokaa tai älkää! - fasismina.

 

Homous ei ole ollut sairaus pitkään aikaan. ICD10-tautiluokituksessa on vielä jäljellä diagnoosi ”itseä häiritsevä sukupuolinen suuntautuminen”, mutta uudemmassa ICD11-luokituksessa siitä on jo luovuttu hyödyttömänä.

Seksuaalinen suuntautuminen on vahvasti synnynnäinen ominaisuus. Nykykäsityksen mukaan lapset syntyvät homoina, heteroina, aseksuaalisina ja kaikkena siinä välistä. Identiteetti voi tietenkin muovautua elämän kuluessa ja käyttäytymisen suhteen voidaan tehdä valintoja, mutta perusbiologia, joka ohjaa sukupuolista kiinnostusta, ei niinkään. Joskin tässä vaikuttaa olevan sukupuoliero: naisten seksuaalisuuden kehitys vaikuttaa joustavammalta.

(Kyllä, tämä on monimutkainen asia. Itse olen sitä mieltä, että se, että haluaa harrastaa seksiä samaa sukupuolta olevien ihmisten kanssa ei vielä tee ihmisestä homoa, koska homous on ennen kaikkea identiteetti.)

Nykyäänkin ympäri länsimaiden  sukupuolisen kiinnostuksensa kanssa kipuilevia nuoria lähetetään kristillisten järjestöjen eheytysleireille. Siellä heille kerrotaan, että he ovat sairaita ja heidän tunteensa ovat väärin.  Hyvän kuvan eheytysterapian käytännöstä saa Antti Pikkasen Helsingin Sanomien kuukausiliitteeseen vuonna 2012 kirjoittamasta jutusta. Tämä ei ole fasisminvastaista toimintaa vaan suoranaista väkivaltaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa arviolta 20 000 seksuaalivähemmistöihin kuuluvaa nuorta alistuu eheyttämiselle ennen 18 ikävuottaan (pdf).

”Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä”, Twitterin mölyäjät huutavat. "Arvomaailman perusteella ei saa syrjiä!"  He ovat tietenkin siinä oikeassa. Ei kannata kuitenkaan yllättyä, jos väkivaltaa ihannoiva mielipide ei ole täysin yhteiskuntakelpoinen ja saattaa johtaa seuraumuksiin ja vastalauseisiin.

Pori Jazz toimi nopeasti ja teki mitä voi ratkaistakseen oman kriisinsä. Toivottavasti kuitenkin aiheesta keskustelu jatkuu. Seksuaalivähemmistöihin kohdistuva vaino ja painostus johtaa esimerkiksi suurempaan itsemurhariskiin tai riskiin kohdata väkivaltaa (pdf). 

 

Tämä on hyvä ja yleispätevä sääntö: jos Satakunnan Kansan toimittaja tulee kysymään mielipidettäsi eheyttämisterapiasta, tuomitse.

 

Muokattu 11.6.2018, klo 16.57: Tekstin termistöä korjattu.

 

Kommentit (39)

Huonoihin juttuihin kyllästynyt

Voihan Madonna santa,

kannattaa lukea tuo lähdeaineisto kunnolla.
Tämä homo-juttujen kirjoitusmuoti saisi jo mennä ohi.  Tiede-lehden pitäisi olla ajan hermolla, eikä apinoida kaikkien muiden juttuja. Ei näitä kukaan jaksa enää lukea.

Ja tämän tason blogien vuoksi moni tuttuni on jo alkanut miettiä tilauksen katkaisemista.
 

Vierailija

Enpä se viitsi klikata linkkiäsi. Tätä homoustuputusta on muutenkin niin paljon, että se alkaa täyttää häirinnän tunnusmerkit.

Grow Up

Olisihan se varsin kamalaa, jos vaikka oppisi jotain ja siirtyisi muutaman vuoden kohti nykyaikaa.

Oikeus eheytyä ja olla hetero

Aivan. Jatkuvaa tuputusta ja seksuuaalistahäirintää ja manipulointia, miten kasvurauha taataan lapsille ja nuorille enään tässä yhteiakunnassa - no ei mitenkään. Yhden mielipiteen mallin ei ole demokratiaa tai suvaitsevaisuutta, vaikka siihen tässä homohypetyksessä vedotaan.

Mielensä pahoittanut syrjitty

Tämä viimeinen lause:

"Tämä on hyvä ja yleispätevä sääntö: jos Satakunnan Kansan toimittaja tulee kysymään mielipidettäsi eheyttämisterapiasta, tuomitse."

on hyvin kuvaava tämän hetkiselle puna-viher-kirjoittelulle ja myös kaikenkarvaisten pääkirjoitusten tavasta harrastaa propagandaa.
Ko kirjoittajat asettuvat ikäänkuin yli-ihmisiksi ja ovat tietävinään kaiken kaikesta. Sillä uskolla he sitten antavat ylhäisyydessään neuvoja, kuinka ajatella ja käyttäytyä. Kuvottavaa.  Todella sivistyneet ihmiset eivät tuollaiselle jalustalle itseään nosta, vaan ymmärtävät, että mielipiteitä on aina erilaisia.

Tuollaisen agitaation edelleen lisääntyminen on vaarallinen tie ja johtaa lisääntyvään sensuuriin, ajattelun kahlitsemiseen jne, joista on historiassa karmisevia esimerkkejä.
Monien sanomalehtien pääkirjoituksissa tuo vaikuttaminen on tuttu ilmiö esim Brexitin, USAn presidentinvaalien, sote-uudistuksen, Suomen eduskuntavaalien, pakolaisturismin, överiksi menneen suvaitsevaisuuden ym yhteydessä. Onneksi kyllä ko kirjoittelu ei juurikaan ole toistaiseksi tuottanut kirjoittajien toivomia tuloksia.
Kuvaavaa on, että pääkirjoituksissa kyseinen neuvominen tehdään vielä usein nimettömänä. Kirjoittajat eivät siis kehtaa kertoa, kuka sepustuksen on tehnyt. Tiede-lehti kylläkin kertoo ja siitä plussaa.

Vierailija

Yhtään tutkimusta ei tietenkään kirjoitukseen ole viitsitty liittää, eikä sitä miten vähän aikaa tämä on ollut "oikea" mielipide.

Vierailija

Minun on vaikea ymmärtää, että samaan aikaan korostetaan, ettei kukaan ole täysin hetero (tai homo), tunnistetaan bi-seksuaalisuus mahdolliseksi, puhutaan sukupuolen ja seksuaalisuuden liukumista, mutta ei voida mitenkään hyväksyä, että joku, joka on tavalla tai toisella päätynyt määrittelemään itsensä homoksi, voisi enää koskaan tätä tilaansa muuttaa. Miten on, kun vankiloissa esim. tunnetusti homoseksuaalisuus lisääntyy, mistä tämä johtuu, siitäkö, että vankila on sopiva paikka tulla kaapista ulos? Mistä johtuu, että jotkut heterosuhteessa eläneet ihmiset päätyvät myöhemmin homoiksi? Vai voisiko ehkä olla, että kyse ei ole pelkästä biologiasta? Miksi, jos ihminen itse haluaa, hän ei saa osallistua eheytystoimintaan? Onko liberaaleille niin kova pala, että joillekin se voi jopa toimia? 

Käyttäjä3615
Liittynyt20.1.2017
Viestejä2

Aivelo olisi tietenkin voinut mainita pääkirjoituksessaan, että psykoterapeuttien ja sielunhoitajien (pappien) antamat eheytyshoidot on todettu hyödyttömiksi jo yli 20 vuotta sitten ja että viime vuosina niiden on havaittu olevan ilmeisesti haitallisia. Ehkä hän arveli että se tieto kuuluu yleissivistykseen. Niin minäkin arvelin. Alla alkajaisiksi pari lääketieteellistä viitettä.

http://psycnet.apa.org/record/1994-34347-001

http://ijme.in/articles/conversion-therapy-for-homosexuality-serious-vio...

Vierailija

Eräs ystäväni on homo. Hän eli aiemmin homosuhteissa ja osallistui ahkerasti seurakunnan tilaisuuksiin. Hän ei kokenut, että kukaan seurakuntalainen olisi tuominnut häntä. Sitten hän koki kotonaan henkilökohtaisen kohtaamisen Jumalan kanssa hänen mukaansa Jumala itse (ei ihmiset) vakuutti hänet siitä, että hänen ei tulisi elää homosuhteissa. Tämän jälkeen hän päätti elää selibaatissa, vaikka kokee yhä olevansa homo. Onko hänen kokemuksensa sallittu, vai tulisiko se tuomita? Tulisiko hänet eheyttää pois tästä kokemuksesta? Saako tästä puhua, vai onko se henkistä väkivaltaa? Voisiko näin käydä jollekin toisellekin? 

Vierailija

Jokainen saa vapaaehtoisesti tehdä, mitä lystää ja uskoa joulupukkiin, jumalaan ja hopeaveteen, mutta tiedeyhteisölle altistettuja faktoja pitäisi jokaisen ymmärtää kunnioittaa. Mistä muuten kumpuaa tämä ihmisten melko yleismaailmallinen tarve yrittää muuttaa toista ihmistä itsensä kaltaiseksi? Tästä lukisin mielelläni artikkelin vaikkapa Tiede-lehdestä

Vierailija

Ehkäpä se muutoshalu homouden osalta johtuu ihan luonnonlaeista. Luonnossahan kaikki eliöt pyrkivät lisääntymään. Ja siihen tarkoitukseen heterous on se luonnonmukainen asia, siis sananmukaisesti luonnollinen asia.

Vierailija

Jos jokainen saa vapaaehtoisesti tehdä, mitä lystää, niin varmasti saa myös osallistua eheyttämisterapiaan tai järjestää tällaista terapiaa, mikäli siihen osallistuminen on vapaaehtoista, eikös juu? Jos joku kaipaa tällaista terapiaa, niin miksi tuomita?

Grow Up

Ainoa syy miksi joku voisi kokea tarvitsevansa eheytysväkivaltaa, on uskovaisten taholta tuleva henkinen potkiminen ja leimaaminen vääräksi ja syntiseksi. Mikäli joutuu kokemaan tällaista yhteisössän lapsuudesta asti (mm. Kuuntelemaan sitä miten homous on synti ja joutuu helvettiin, kun itse tietää jo olevansa homo, mutta on vielä kaapissa), onko mikään ihme että haluaa koittaa kuulua epätoivoisesti yhteisöön, tai että vanhemmat pakottavat "eheytykseen", kun kaapista tulee.

Ilman uskovaisten yhteisöjen vääristyneitä arvoja ja henkistä väkivaltaa ja muottiinpakottamista ei kenelläkään olisi pakotettua tarvetta koittaa muuttaa sitä mitä on.

Vierailija

Mutta pointtini tässä alkuperäisessä kommentissa oli juuri se, että ystäväni ei kokenut, että ihmiset olisivat mitenkään tuominneet häntä. Hän kertoi osallistuneensa liberaalin luterilaisen seurakunnan tilaisuuksiin, joissa häntä suorastaan kannustettiin elämään homona. Nyt näen, että pohjimmiltaan ongelma on se, että jotkut eivät voi käsittää, että me ihmiset koemme asioita hyvin eri tavoin. Monet homot varmasti kokevat eheyttämisterapiat loukkaavina eivätkä voi ymmärtää, että joku toinen homo tahtoisi omasta tahdostaan osallistua tämmöiseen. Minusta on todella loukkaavaa ja vähäytelevää lähteä selittämään jonkun toisen puolesta, että tietää täsmälleen miksi hän tahtoo terapiaan osallistua. Asiat ovat harvoin niin mustavalkoisia kuin oman pään sisällä tuntuu.

Vierailija

Minä en ole millään tavalla uskonnollinen. Mutta minusta heterous on luonnollinen seksuaalisuuden muoto ja kannatan sitä. Ei homouden vierukseminen pääosin liity millään tavalla uskonnollisuuteen. Kyllä heterous suosivat ihan tavalliset ja kaikenlaiset ihmiset. Ei se syntiin mitenkään liity, vaan siihen mikä on luonnon ja lisääntymisen kannalta se oikea juttu.

Vierailija

Uskon, että suurin osa ihmisistä ei pidä homoutta luonnollisena. Mutta samaan hengenvetoon on todettava, että suurin osa ihmisistä ei uskalla sanoa sitä. Koska jos sen sanoo, joutuu äänekkään vähemmistön järkyttävän pahennuksen ja teilauksen kohteeksi. Joka vähemmistö vielä pyrkii kaikin voimin pilaamaan homoutta ymmärtämättömien maineen ja elämän. Kuten tässäkin Porin keississä. No ehkä ajat vielä joskus normalisoituvat.

Rotia

Perehdyitkö ollenkaan käyttämääsi lähdetekstiiin?! Suora lainaus lähteestä, johon viittaat sanoessasi, että homous on synnynnäistä:

"Identical twins share the same genes and the same womb, and yet when one is gay, the other is usually straight. That means things likely aren’t set at birth. Those environmental factors — mostly nonsocial ones, the researchers think — do matter."

Vähän vähemmän ideologista rummutusta ja enemmän asiallista journalismia, kiitos! Etenkin Tiede lehdessä! Nakerratte oikeasti kansan luottamusta tutkijoihin ja toimittajiin.

Vierailija

"Eheytyksen idea on simppeli: ihmisen sukupuolista suuntautumista voidaan muuttaa psykologisella tai hengellisellä terapialla. Eheytyksen taustalla voi olla joko ajatus siitä, että homous on tauti, josta voi parantua, tai käsitys, että homous on käyttäytymisen vinouma, joka jumalan avulla voidaan eheyttää."

Jos asia on simppeli niin termien käytön pitäisi olla hallussa. Jos puhutaan homoseksuaalisuudesta termi on seksuaalinen suuntautuminen. Totta toki on että eri tahojen eheytyshoitoja suunnataan kyllä niin seksuaali- kuin sukupuolivähemmistöillekin.

Tarkkuutta tieteellisiin termeihin.

ThiNguyen
Liittynyt14.8.2016
Viestejä45

Olen sitä mieltä että jos ihminen itse haluaa, tässä ns. eheyttämisessä ei ole mitään väärää. Pakottaa ei tietenkään saa.

Jos kyseessä olisi ollut toimitusjohtaja Aki Ruotsalan sijaan tavallinen työntekijä, irtisanominen olisi ollut laiton ja työntekijä oikeutettu korvauksiin. Toimitusjohtajilla on hiukan erilainen työsopimus.

Vierailija

Mistä koloista näitä peikkoja kömpii. Vai että suurin osa ihmisistä ei pidä homoutta luonnollisena. No, sitä esiintyy luonnossa ihan tavallisesti, joten kyllä se on luonnollista.

Vierailija

Miten homous palvelee luonnon perimmäistä päämäärää eli lain lsääntymistä ja säiöymistä? Ei kai mitenkään. Eli siinä mielessä ei ole luonnollosta tai ainakaan luonnon etujen mukaista.
Ja kyllähän tuo Porin erottamisjupakka oli mieleipiderasismia pahimmasta päästä.
Homot ovat muutenkin päässeet asemaan, jossa heitä ei voi mitenkään arvostella, sillä homo-kortti heilahtaa heti. Jos siis homo ja hetero tekevät vaikka yhtä huonoa työtä, hetero siinä kärsii eli tulee syrjityksi.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1782

Seuraava tutkimus  on esimerkki mahdollisuudesta vaikuttaa kohdistetusti genomiin määrättyjen tavoitteiden aikaan saamiseksi. Tiedon genomin toimintaperiaatteista ja muista ominaisuuksista syventyessä alla oleva tutkimus voi ehkä toimia prototyyppinä monien muiden ominaisuuksien ehtojen kartoituksessa.

https://groups.oist.jp/fao/event/nature-vs-nurture-drosophila-courtship-...

Koiraspuolisen banaanikärpäsen seurustelusuuntaus (naaras vai koiras) valiutuu yksinomaan P1-neuronien toimesta, mistä syystä ympäristötekijöiden vaikutusta seurustelusuuntauksen valintaan voidaan tutkia keskittymällä tähän geeniryhmään. Ympäristö näyttää  moduloivan epigeneettisesti geeni-ympäristö -vaikutusta banaanikärpäsen lapsuudessa ja nuoruudessa.

https://www.sciencedaily.com/releases/2016/02/160217091406.htm

Yamamoto tarkasteli näköärsykkeiden vaikutusta homoseksuaalisiin kärpäsiin, jotka siis halusivat kiihkeästi seurustella vain urospuolisten kanssa hyläten sukupuolisesti kokonaan naaraat. Tutkittaville kärpäsille näytettiin filmi, joka esitti käveleviä naaraita valonvälähdysten seuraamina. Tällöin osa homoseksuaalisista banaanikärpäsistä alkoi kiivaasti osoittaa halua päästä  sukupuoliyhteyteen naaraiden kanssa, kun taas osa ei ollut kiinnostunut. Ero selittyi tutkittavien banaanikärpästen kasvuolosuhteilla. Yhteisöllisesti ryhmässä kasvatetut homoseksuaaliset yksilöt kiinnostuivat naaraista kun taas yksinäisyydessä kasvaneet eivät kiinnostuneet. 

Koska banaanikärpäsen aivot ja mm. sukupuolielämä muistuttavat ihmisen vastaavia,  voitaisiin Yamamoton tuloksista tehdä ihmisen sukupuolisuuden suuntautuneisuutta koskevia arvioita, varsinkin monesti jo arvioidusta kasvuolosuhteiden vaikutuksesta yhtenä sukupuolisen suuntautuneisuuden tekijänä.

Ihmiseen kohdistuvien muutosmenettelyjen mielekkyys voidaan kuitenkin vakavasti  kyseenalaistaa.

Vierailija

Kuka kuuluu syrjittyyn vähemmistöön ja kenen itsemäärittelyoikeutta kunnioitetaan ja kenen ei? Kuulostaa siltä, että vain homoseksuaali voi kuulua syrjittyyn vähemmistöön ja hänen tai hänen puolestaan loukkaantuvien kuullen ei voi kertoa kokemuksista, joissa joku muu tai itse kertoja on eheytynyt, ellei eheytyminen ole tapahtunut ns. "poliittisesti korrektiin" suuntaan. Ex-gay on vähemmistön vähemmistö, joka pyritään vaientamaan olemattomiin, vaikka kuinka ihminen olisikin eheytynyt omasta aloitteestaan ja halustaan, tai vaan ihan vahingossa. Terapiassa, itsekseen rukoillessa tms. Hän joka on eheytynyt entisestä sukupuolestaan, on osannut valita poliittisesti korrektimman suunnan ja sanaa eheytyminen hän voi käyttää ihan vapaasti kokemuksestaan, ilman että kukaan älähtäisi, että sehän tarkoittaa sitä, että hänen entinen sukupuolensa olisi ollut jotenkin rikki. Sehän on loukkaavaa kaikkia edelleen ko. sukupuolta edustavia kohtaan... Joku on eheytynyt traumaattisesta synnytyksestä saaden uuden korjaavan ja eheyttävän synnytyskokemuksen. Kukaan ei valita väärän sanan käytöstä, eikä se ole loukkaavaa heitä kohtaan, jotka eivät ole traumatisoituneet samanlaisesta synnytyksestä tai vielä kaoottisemmasta / kivuliaammasta / obstetrista väkivaltaa enemmän sisältävästä.

Str8

Ottamatta kantaa eheytyksen järkevyyteen yleisestikään en löytänyt kuvausta missään kohdin, että millä tavoin tuo eheyttäminen on väkivaltaa? Lyödäänkö eheytyksessä nenä poskelle vai potkitaanko maassa makaavaa homoa mahaan? Vai käyttävätkö jotain kättä pidempää, kuten mailoja väkivallan välineenä? Tuo retoriikka on juuri feministien käyttämää aatteenkannattajiensa aivopesua. Feminismi on syöpä.

Tämän blogitekstin tyylinen marxistinen kommunistijäte saa ihmiset blockaamaan ideologiaa jakavat sivustot. Tarkoitus heillä onkin saada hajotettua yhteiskuntarauhaa, mutta eivät ymmärrä menettävänsä omat vapautensa samalla. Tiede-lehti menee nyt omalle block-listalle, kunnes esitätte jossain julkisesti estävänne vastaavanlaiset poliittisen huuhaan kirjoittelijat jatkossa.

Vierailija

Mielestäni Ruotsala ei kyllä ihannoinut väkivaltaa:) Kuka tämä Toope on joka täällä kirjoittaa. Onneksi en Tiedettä tilaa.

Tuomas Aivelo
Liittynyt3.1.2014
Viestejä210

Rotia kirjoitti:
Perehdyitkö ollenkaan käyttämääsi lähdetekstiiin?! Suora lainaus lähteestä, johon viittaat sanoessasi, että homous on synnynnäistä:

"Identical twins share the same genes and the same womb, and yet when one is gay, the other is usually straight. That means things likely aren’t set at birth. Those environmental factors — mostly nonsocial ones, the researchers think — do matter."

Vähän vähemmän ideologista rummutusta ja enemmän asiallista journalismia, kiitos! Etenkin Tiede lehdessä! Nakerratte oikeasti kansan luottamusta tutkijoihin ja toimittajiin.

Perehdyitkö ollenkaan käyttämääni lähdetekstiin?

Eihän tuo tutkimustulos "Identical twins share the same genes and the same womb, and yet when one is gay, the other is usually straight" mitenkään johda tuohon toimittajan väitteeseen. Identtiset kaksoset ovat jo voineet syntyä homona ja heterona. Ongelmana on, että vastasyntyneiden seksuaalista suuntautumista on hyvin vaikea tietää. Seuraavassa kappaleessa tutkija sanoo: 

"Bailey’s current view is that male sexual orientation is probably more or less set by birth, but for females, who in general exhibit a bit more fluidity with regard to sexual orientation, postnatal factors could be important."

Vierailija

Kyseisen linkkin otsikko oli " vahvasti synnynnäinen" , on täysin harhaanjohtava. Kyseinen tutkimus antaa aivan toisenlaisen kuvan,tuossa edellämainitussa kohdassa.  Koska varmuutta  vastasyntyneiden  seksuaalisesta suuntautumisesta ei ole, ei  voida voida sanoa että geenit vaikuttaisivat asiaan, tai jos halutaan antaa joitakin todennäköisyyksiä niin muistaakseni joku vanha ruotsalaisten tekemä tutkimus päätyi prosenttilukuun 10. Identtisillä kaksosilla. Tästä voi vetää johtopäätöksen että kyseessä on enemmän ulkopuoleisten tekijöiden aikaansaama ominaisuus. 

Tuomas Aivelo
Liittynyt3.1.2014
Viestejä210

Vierailija kirjoitti:
Yhtään tutkimusta ei tietenkään kirjoitukseen ole viitsitty liittää, eikä sitä miten vähän aikaa tämä on ollut "oikea" mielipide.

Tuossa tekstissä on linkki PAHO:n lausumaan (https://www.paho.org/hq/index.php?option=com_content&view=article&view=article&id=6803&Itemid=1926). PAHO:n lausumassa viitataan muun muassa APA:n työryhmän raporttiin (http://www.apa.org/pi/lgbt/resources/therapeutic-response.pdf), jossa viitataan eheyttämisterapian haittoihin: "These negative side effects included loss of sexual feeling, depression, suicidality, and anxiety. -- Overall, those in this recent research who indicated that they were harmed reported feelings of distress, anxiety, depression, suicidal ideation, selfblame, guilt, and loss of hope among other negative feelings."

Homoudesta voi eheytyä

Sitten on niitä tutkimuksia joissa aidon eheytymisen on todettu parantavan ja muuttavan ihmistä, positive effect. Et oikein osaa ottaa kantaa koko asiaan muuten kuin yhdenlaisten silmälasien läpi. Sano mitä sano.

Vierailija

Mietin, että onko sillä teologiselta kannalta mitään väliä, onko olemassa "homogeeni" tai hormonien vaikutusta kohdussa jne. ympäristön vaikutuksen lisäksi? Teologisesti ajateltuna ihminen on jokatapauksessa vastuussa omasta käytöksestään Jumalan edessä, vaikka hänellä olisi johonkin käytökseen altistavia geenejä, hormoneja jne. Ihminen voi myös olla monenlaisen kaltoinkohtelun kohde ja vaikka monenlaiset kaltoinkohtelevat käytösmallit "periytyvät", se ei vapauta ihmistä omasta vastuustaan. Teologisesti ajateltuna vain Jeesus voi auttaa näissä vastuukysymyksissä sovitustyönsä takia. Samoin Hän voi auttaa monissa sairauksissa riippumatta siitä, oliko se itseaiheutettua, perinnöllistä tai ihan mitä vaan. Teologiaan kuuluu ajatus, että koko luomakunta on langennut, joten geenivirheet, perinnölliset sairaudet, ihmisen taipumus vahingoittaa toisia on kaikki seurausta syntiinlankeemuksesta. Jeesus tuli korjaamaan syntiinlankeemuksen seuraukset, joten sillä samalla rukoilemisella ihminen Raamatun mukaan "eheytyy" heteroseksuaalisista rikkinäisyyksistä, itsetunto-ongelmista, ylensyönnistä jne. sen homoseksuaalisuden lisäksi. Sekä voi parantua fyysisitä sairauksista niiden  tieteellisestä alkuperästä riippumatta.

Vierailija

Jos joku homo haluaa eheytyä homoudestaan, se hänelle sallittakoon ja siihen häntä myös voi kannustaa. Ihan tasa-arvon vuoksi.

August

Minusta on surullista että tiedelehti sallii tämänkaltaisen yhden ihmisen vihantäyteisen kirjoituksen. Homoseksuaalisuudesta on todistetusti vapauduttu, huolimatta siitä että lakiin kirjataan ettei homoseksuaalisuus ole sairaus. Tämä on täysin totta vaikka sitä et hyväksy. Surullista on myös se että tämäntasoisilla kirjoituksilla lietsotaan kristittyjen vainoa. Mikä siinä on väärin jos uskot elävään Jumalaan joka kykenee uudistamaan ihmisen?

Vierailija

Sellaista politisoitua trendiroskaa. Kaikkien kannattaisi lukea, Libido Dominandi: sexual liberation and political control, niin selviää tämän jatkuvan pakottamisen todelliset syyt.
Pidetään tiede (lehtikin) objektiivisena kiitos.

jokunen

"..Nykykäsityksen mukaan lapset syntyvät homoina, heteroina, aseksuaalisina ja kaikkena siinä välistä..."

Aikuiset ovat kuitenkin 98 % selkeästi heteroja. Noin prosentti on homoja ja vajaa prosentti lesboja. Sitten on vielä siinä välissä ehkä 0,2% kromosi- tai sikiön kehityshäiriöisiä, joilla on epämääräinen sukupuoli. Varmaan muitakin pieniä erityisryhmiä.

Käyttäjä8201
Liittynyt29.5.2018
Viestejä2

moni asia voi olla synnynäistä. down syndrooma, sokeus, aids, herpes, skitsofrenia... se että niitä tutkitaan tai että löydetään niihin hoito ei tarkoita sitä että ne ihmiset olisi huonompia. tiede tutkii asioita puolueettomalta kannalta. se että niiistä tulee tabu niin häiritsee tutkimista ja hoitamista... Miksi tämä on tiede lehdessä? tulee mieleen keskiaika...

Make

Jotenkin tuntuu hassulta, että Tiede-lehden neutraalisuus (jota olen arvostanut) floppaa tämän aiheen ympärillä.

Ennemmin tämä postaus olisi voinut löytyä esimerkiksi jonkun vapaasti ajattelevan Facebook-postaukseata, jossa samalla tuomitaan trendikkäästi hevon helvettiin kaikki satuolentoihin uskovat.

Kuten näissä sekä myös kirjoituksen Tiede -lehden Facebook -postauksenkin kommenteissa todetaan eivät lähteet ole tainneet olla nyt ihan kohdallaan ja mutkia oiottu (että voidaan tehdä kyseinen juttu johtopäätöksineen).

Ketään ei Suomessa pakoteta mihinkään eheytymisleireille. Jos näin väitetään toivoisin silloin kertomaan useammalta taholta faktaa, että pakotusta esiintyy.

Tuo kirjoitus saattoi olla nykyaikaista mediaseksikästä öhötystä, mutta itselleni tuli varmasti monen muun tavoin myötähäpeä Tiede-lehden puolesta.

Äänestystulos: ei jatkoon

N-2

”Miehelle käy kaikki muu paitsi siilit ja kaktukset.” - Enkä ole varma kaktuksista.
Synnynnäiset taipumukset suuntaan tai toiseen vaatisi kyllä vähän perusteellisempaa tutkimuskatsausta ainakin normaalin kromosomiston suhteen.

Kuva: Jason Rogers / Flickr

 

Yhtä varmasti kuin marraskuu tuo mukanaan loskaisen pimeyden, vähän väliä sukupuoli huolettaa suomalaisia. Tällä kertaa huolen toi esille, Jari Sinkkonen, jonka mielestä siitä, että pojilla on pippeli ja tytöillä pimppi, puhutaan liian vähän.  

Sinkkosen huoli kuulosti triviaalilta, etenkään koska hänellä ei ollut mutu-tietoa vahvempaa arvelua siitä, että pippeli- ja pimppipuheen puute vahingoittaa lapsia. Silti, hämmentävän moni ihminen oli sitä mieltä, että nyt Jari puhuu asiaa. Myönnän suoraan, etten voi kirjoittaa erityisesti kommentaaria Sinkkosen mielipiteistä, sillä en aidosti pysty hahmottamaan, mitä mieltä hän on. Biologiasta sen sijaan tiedän jotain.

Esitänkin suoraviivaisen ajatusleikin: sukupuolitietoinen kasvatus ei kiellä, vaan päinvastoin korostaa, ihmisyyden biologista taustaa. Nimetään perusteluni vaikkapa sukupuolitietoisen kasvatuksen geneettiseksi argumentiksi. Tätä lukiessa kannattaa muistaa, että olen suurimmaksi osaksi biologi, jonkun verran kasvatustieteilijä, mutta en mitenkään varhaiskasvatuksen saati lastenpsykiatrian saati psykologian asiantuntija.

 

Olen aikaisemmin jo kirjoittanut siitä, mitä sukupuoli on ja miten sukupuoli määräytyy. Jos tämä on vieras aihe sinulle, niin kirjoitus kannattaa lukea ensin, koska en tässä mene sukupuolen problematiikkaan sen syvemmin. Käydään kuitenkin aluksi hieman pohjaa siitä, minkälaisia sukupuolieroja pimpin ja pippelin lisäksi on olemassa.

Biologisesti sukupuoli jaetaan sukusolujen pariutumistyyppien kanssa: se jolla on isompi sukusolu on naaras ja se jolla on pienempi sukusolu, on koiras. (Parittelutyyppejä voi olla enemmänkin,  Tetrahymenalla näitä on seitsemän, mutta kaikilla eläimillä näitä on vain kaksi.)

Kaikki mikä rakentuu tämä päälle onkin sitten jotain ihan muuta. Sukupuolten välillä syntyviä eroja kutsutaan sukupuolidimorfiaksi: koiraat ja naaraat eroavat toisistaan. Voimme sitten valita minkä tahansa ihmisen ominaisuuden, vaikkapa sukuelinten rakenne tai menestyminen viimeissä PISA-tutkimuksessa, ja tutkia onko sukupuolten välillä tässä dimorfiaa. Usein on.

Sukupuolidimorfiat syntyvät perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksesta ihmisen kehityksen aikana. On piirteitä, jotka ovat melko vahvasti sukupuolisesti (geneettisesti!) määräytyneet, kuten tuleeko sukuelimiksi penis vai vagina, mitä sukupuolta ihminen kokee olevansa tai mihin sukupuoleen kokee seksuaalista ja/tai romanttista kiinnostusta. Poikkeamat pääsäännöstä näissä ovat pieniä mutta olemassaolevia: sukuelinten ja kromosomiston välinen poikkeavuus on noin promillella vastasyntyneistä, transsukupuolisia on noin 5 promillea ja homoseksuaalisia joitain prosentteja väestöstä. Kunkin biologiset syyt nähtävästi johtuvat pitkälti sikiönkehityksen vaiheista, eikä syntymänjälkeisillä tapahtumilla ole juuri vaikutusta.

On myös olemassa sukupuolidimorfisia piirteitä, joissa vaihtelu on suurta ja syntymänjälkeisillä tapahtumilla on merkitystä. Pojat ovat keskimäärin aggressiivisempia ja pojat ovat keskimäärin parempia tehtävissä, joissa pitää pyörittää mielessä kolmiulotteisia muotoja. Tytöt ovat kiinnostuneempia useammista leluista ja tytöillä on parempi kyky muistaa tiettyyn kategoriaan sopivia sanoja.  Sukupuolittuneisiin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa kasvatuksella: perinteiseen sukupuolirooliin ohjaava kasvatus voi vahvistaa näitä,ja jos lapsella on vanhempi sisarus, ominaisuudet kehittyvät vanhemman sisaruksen sukupuolen suuntaan.

Voimme myös jatkaa homoesimerkkiä: siinä missä seksuaalisen kiinnostuksen kohteen määräytyminen on melko synnynnäistä, se kuinka usein ja kenen kanssa harrastaa seksiä sen sijaan on huomattavasti vähemmän. Maassa, jossa homous on laitonta kuolemantuomion ohella, on aivan yhtä paljon homoja kuin muuallakin mutta homoseksiä huomattavasti vähemmän.

Sitten ovat kaikkein monimutkaisimmat sukupuolidimorfiset piirteet, kuten PISA-tulokset. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa viimeksi uutisoidut ryhmätyöskentelyn arvioinnit. YLE uutisoi näistä tuloksista otsikolla: ”Suomalaispojat pärjäävät hyvin, mutta jäävät silti pahasti tyttöjen varjoon

Kuvaajassa on suomalaisten tyttöjen ja poikien pistemäärien jakauma ja pystyviivoin merkitty keskiarvot: poikien 511 ja tyttöjen 559. OECD:n kaikkien oppilaiden keskiarvo on 500. (Kuva muokattu Markku Niemivirran tekemästä kuvaajasta.) Näkökulmasta riippuen, tämä ero voi olla liian suuri tai suhteellisen pieni. Ero on kuitenkin niin pieni, että oppilaan pistemäärää ei voi käyttää hänen sukupuolensa ennustamiseen.

Suurin osa "sukupuolittuneista" ominaisuuksista on tämänkaltaisia: sukupuolten välillä on eroja, mutta päällekkäisyys on suurta. Toisaalta, se mihin jonkin ominaisuuden janalla sijoittuu, ei taas johda siihen, että muidenkin ominaisuuksien mukaan olisi omaan sukupuoleensa nähden samankaltainen. Toisin sanoin: jokainen meistä on joidenkin ominaisuuksien perusteella tyyppillinen oman sukupuolensa edustaja ja toisten ominaisuuksien perusteella taas epätyypillinen.

 

Sitten itse ajatusleikkiin.

Miksi väitän, että sukupuolitietoinen kasvatus korostaa biologiaa? Siitä yksinkertaisesta syystä, että yhteiskunnallisten ja kulttuuristen sukupuoliroolien purkamisen jälkeen jäljellä jää synnynnäiset, biologiset erot.

Kasvattajan ei kannata lähestyä lasta sukupuolena vaan yksilönä. Se että jotakuta kutsutaan pojaksi tai tytöksi typistää sukupuolen moninaisuuden pimppiin ja pippeliin. Sukupuoli on monimutkainen rakenne, johon liittyy lukuisia erilaisia osa-alueita. Jos kasvua ohjataan odotetun, toivotun, halutun ja tiedostomattoman sukupuoliajattelun suuntaan, lapsen biologia ohitetaan.

Lopputulokset voivat olla melko yllättäviä: persoonallisuuserot miesten ja naisten välillä ovat pienempiä maissa, joissa perinteiset sukupuoliroolit ovat korostuneet. Tasa-arvo ei johda "tasapäistymiseen" saati sukupuolien katoamiseen. 

Tämä on tuttu kvantitatiivisen genetiikan ajatus: mitä vähemmän ympäristö vaikuttaa ominaisuuden kehittymiseen, sitä enemmän genetiikka vaikuttaa siihen. Jos sama käännetään ihmisen yksilönkehitykseen: mitä enemmän yhteiskunnalliset vaatimukset ja odotukset ohjaavat ihmistä, sitä kauempana lopputulos on biologiasta.

Eikö jokainen biologiseen sukupuoleen kasvamisesta huolissaan olevan pitäisi hylätä kulttuuriset ja yhteiskunnalliset sukupuoliroolit ja antaa lapsen kasvaa omana itsenään?

 

 

* * *

Pieni jälkisana: Sukupuolitietoinen kasvatus on oivallinen termi, koska sen saavuttamiseksi on tunnistettava ja kyseenalaistettava yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä sukupuolen taustalla. Kuvaamani asiantila, jossa sukupuolisuus määräytyy pelkästään "biologian" perusteella, ei tietenkään koskaan ole mahdollinen: sukupuoleen tulee aina liittymään kulttuurisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä. Enkä, kuten esimerkeistänikin voi lukea, en varsinaisesti usko, että sukupuolen biologiaa ja muita ulottuvuuksia voi erottaa toisistaan: kulttuuri muokkaa yksilönkehitystä ja biologia kulttuuria. Tämä kannattaa ottaa siis enemmänkin ajatusleikkinä kuin kasvatuspoliittisena kannanottona.

Kommentit (8)

Vierailija

Hieman pomppiva kirjoitus. Sukupuolitietoinen kasvatus on minusta huono sana, koska se voisi tarkoittaa sutäkin, että tietoisesti kasvatetaan pojista poikia ja tytöistä tyttöjä. Kasvatustapojen vaikutuksista ollut linkki on myös kehno tutkimus. Ei kerro kausaalisuuksista mitään.

Vierailija

"Voimme myös jatkaa homoesimerkkiä: siinä missä seksuaalisen kiinnostuksen kohteen määräytyminen on melko synnynnäistä, se kuinka usein ja kenen kanssa harrastaa seksiä sen sijaan on huomattavasti vähemmän. Maassa, jossa homous on laitonta kuolemantuomion ohella, on aivan yhtä paljon homoja kuin muuallakin mutta homoseksiä huomattavasti vähemmän." --> aika suoria oletuksia. Kuolemantuomio ei välttämättä vaikuta haluihin vaan siihen, että ei ilmoita harrastuksista tutkimuksessa tai siihen että ei vaan uskalla harrastaa vaikka mieli tekisikin. 

Vierailija

"Että ei uskalla harrastaa" kuulostaa juuri siltä että harrastaa "homoseksiä huomattavasti vähemmän"?

Vierailija

Tässäkin kirjoituksessa tuli nätisti esille se, ettei kolmatta biologista sukupuolta, intersukupuolta (miehen ja naisen sukuelimet yhdellä henkilöllä), ole ilmeisesti olemassa...

Kaapelijehu
Liittynyt13.4.2009
Viestejä384

Yllättävän monille ihmisille (arvokonservatiiveille) sukupuoli näyttää olevan pikemminkin ylhäältä asetettu rooli tai normi. Näille ihmisille miehen ja naisen onnistumista miehenä ja naisena sitten verrataan siihen miten hyvin he ovat onnistuneet täyttämään tämän ylhäältä asetetun roolin vaatimukset. Aika usein juuri nämä samat ihmiset puolustavat sukupuolten erilaisuutta vetoamalla biologiaan, vaikka yhteiskunnan asettamissa rooleissa ei ole juuri mitään biologiaan viittaavaa. 

Kun sitten yritetään puolustaa sellaista yhteiskuntaa jossa yksilö saisi vapaasti kasvaa sellaiseksi kuin haluaa, niin väitetään että sukupuolet yritetään hävittää. Itse olen sitä mieltä moni turha sukupuolenkorjaus leikkauskin jäisi tekemättä jos mies saisi vapaasti olla naismainen ja nainen miesmäinen.

Kaapelijehu

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4412

http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247383-transinklusiivin...

Kirejoitus ja siihen tehty vastaus on oikeastaan loistava synteesi koko asiasta.

Antikainen totta kai kyseenalaistaa bioessentialismismin, koska uskoo, että bioessentialismi on jotenkin absoluuttinen ja kaiken kattava.

Vastauksessa tämä absoluuttinen bioessentialismi kyseenalaistetaan ja huomataa, että onkin bioessentialismin eri tasoja.

Näin ollen siis kritiikki monen feminismin puolelta liittyy oletukseen absoluuttisesta bioessentialismista tai lähellä sitä olevasta. Ja taasen sosiaalisen konstruktionismin kritiikki perustuu absoluuttiseen sosiaaliseen konstruktionismiin.

Täysin selvää on kuitenkin, että sukupuolessa on kumpiakin elementtejä, olkootkin biologiset tekijät välillä vähäisempiä kuin kulttuurilliset tekijät.

Ruhollah.

Mikrokefalinen vauva. Kuva: Sumaia Villela, Agência Brasil / Wikimedia Commons

 

Kirjoitin puolitoista vuotta sitten, että zika-viruksesta tuli vuoden 2016 virus. Olin monella tavalla yllättävän oikeassa: virus levisi nopeasti yli Amerikan aina Floridaan ja muualle eteläisiin Yhdysvaltoihin. Suomessakin havaittiin muutama ulkomailta saatu tartunta. Zika-tutkimukset tuottivat tasaisen uutisvirran. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suositteli, etteivät raskaana olevat naiset matkustaisi, ellei ole pakko, zika-alueelle.

Zika myös monin tavoin jäi vuoteen 2016. Alkuperäinen huoli virusta kohtaan nousi, koska Koillis-Brasiliassa alkoi ilmaantua tartuntapiikin jälkeen mikrokefalisia lapsia. Mikrokefalia on kehitysvamma, jossa pään ympärysmitta on normaalia pienempi ja se voi johtaa älylliseen jälkeenjääneisyyteen. Mikrokefalia vaihtelee lievistä hyvin vakaviin tapauksiin. Zika myös saattaa johtain Guillain-Barrén syndroomaan, eli hermojuuritulehdukseen.

Zikan levitessä ympäri Amerikkaa pelättiin, että mikrokefaliatapausten määrä tulee nousemaan rutkasti. Tapausten määrä jäi kuitenkin suhteellisen pieneksi. Kolumbia oli Brasilian jälkeen seuraava pelätty kohde, mutta mikrokefaliatapauksia oli yllättävän vähän. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa arvioitiin, että noin 5% raskaudenaikaisista zika-tartunnoista johti mikrokefaliaan.

Omituisin piirre oli, että vuoden 2016 zika-tartunnat eivät sen sijaan johtaneet mikrokefaliatapauksiin edes Koillis-Brasiliassa. Guillain-Barrén syndroomaa sen sijaan esiintyi runsaasti. Alla olevassa kuvassa näkyy vuoden 2015 zika-tartuntojen määrä ja 23 viikkoa myöhemmin näkyvä ennustettu mikrokefalian määrä, joka vastaa hyvin todellista mikrokefaliatapausten määrää. Vuonna 2016 tapahtui zika-tartunnoista vastaava piikki, mutta mikrokefaliatapaukset jäivät rutkasti ennustettua matalammaksi.

Zika-tartuntojen seuraaminen osoitti monta ongelmaa, joita tämänkaltainen laajamittainen useamman maan alueella tapahtuva seuranta voi kohdata. Mikrokefalia-tapaukset tilastoitiin eri tavoin eri maissa: Kolumbian ja Puerto Ricon matalaa mikrokefaliatapausmäärää selitettiin erilaisella mikrokefaliadiagnostiikkakriteeristöllä. Toiseksi zika-tartunnan havaitseminen on vaikeaa. Se voi vaikuttaa hyvin samanlaiselta kuin dengue ja chikungunya-tartunnat sekä oireiden perusteella että vasta-ainetesteissä esiintyy usein ristikkäin reaktio. Varma zika-diagnoosi vaatii geneettisen tutkimuksen, joita tehtiin suhteellisen pienessä määrässä tapauksia.

Laboratoriotutkimukset ovat tuottaneet tasaisen virran tutkimuksia, jotka selvittävät sitä, miten zika-virus voi aiheuttaa kehityshäiriöitä. Silti on jäänyt avoimeksi miten nämä biologiset menetelmät näkyvät mikrokefalian epidemiologiassa, eli esiintymisessä.

Yksi vaihtoehto on, että zika-virus ei ole erityisen tehokas aiheuttamaan kehityshäiriöitä yksinään, vaan että se vaatii apua. Tämä voi johtua niin muista tartuntataudeista (kuten denguesta tai chikungunyasta) tai ympäristötekijöistä. Jos mikrokefalia aiheutuu zikan ja jonkun muun tekijän yhteisvaikutuksesta, tämä on hyvin vaikea saada esille tutkimuksissa.

Kansanterveyden kannalta on tietenkin huolestuttavaa, että tauti katoaa näkyvistä, koska silloin ihmiset eivät enää osaa sitä varoa. Sinänsä riski zikan ydinalueilla tuleekin laskemaan, koska zikaa vastaan nähtävästi kehittyy elinikäinen vastustuskyky. Tämä tietenkin johtaa myös zika-tapausten määrän laskuun muutaman ensimmäisen epidemia-vuoden jälkeen.

Riski niille, jotka eivät asu tartunta-alueella tietenkin tulee jatkumaan. Suomalainen raskaana oleva nainen, joka ei ole aiemmin sairastanut zikaa, on tartunta-aikana tartunta-alueella vaarassa.

 

Zika-viruksesta löytyy lisätietoa THL:n sivuilta.

Kommentit (3)

Junthi

Onko vaikutustapa samantyylinen kuin märehtijöillä todettu smallenberg viruksella.  Jos emän ensitartunta sattuu raskauden/kantavuuden alkuun, seuraa kehityshäiriöitä. Jos tartunta osuu muuhun aikaan ei ole vaikutusta. Eli riskitapauksia on olleet viruksen ensiaallon tartunnat.  Polpulaatiossa on sen jälkeen jo runsaasti sairastaneita, eli niin runsaasti ei tule enää sikiön vaurioita.

smallenberg löydettiin saksasta 2011 ja se on hyttyslevitteinen. Sen ei pitänyt levitä saksasta tänne, mutta tuli alta kahden vuoden esimmäiset sikiövauriot todettiin suomessa. 

Tuomas Aivelo
Liittynyt3.1.2014
Viestejä210

Junthi kirjoitti:
Onko vaikutustapa samantyylinen kuin märehtijöillä todettu smallenberg viruksella.  Jos emän ensitartunta sattuu raskauden/kantavuuden alkuun, seuraa kehityshäiriöitä. Jos tartunta osuu muuhun aikaan ei ole vaikutusta. Eli riskitapauksia on olleet viruksen ensiaallon tartunnat.  Polpulaatiossa on sen jälkeen jo runsaasti sairastaneita, eli niin runsaasti ei tule enää sikiön vaurioita.

smallenberg löydettiin saksasta 2011 ja se on hyttyslevitteinen. Sen ei pitänyt levitä saksasta tänne, mutta tuli alta kahden vuoden esimmäiset sikiövauriot todettiin suomessa. 

Joo, Zika vaikuttaa samanlaiset kuin muutkin TORCH-tartunnat: se on pahimmillaan ensimmäisen kolmanneksen aikana.

Jos Zika jää pysyvästi Amerikkaan, kaikki paikalliset luultavasti saavat tartunnan ennen ensimmäistä raskauttaan, mutta alueen ulkopuolella asuvat eivät. Silloin Zika-alueelle matkustaminen olisi tietenkin riski suomalaiselle raskaana olevalle naiselle.

Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan Helsingin viemärirottia, punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Blogiarkisto

2018
2017
Heinäkuu
2016
2015
2014