Pekingin rautatieasemalla tarkastetaan matkustajien ruumiinlämpötila. Kuva: Pau Colominas / Wikimedia Commons

Kirjoitin viime viikolla kuinka uusi Kiinasta leviämään lähtenyt virus ei ole ”mysteerivirus”, vaan melko hyvin tuntemamme SARS-viruksen lähisukulainen.

Paljon on vettä virrannut Jangtsessa tämän blogikirjoituksen jälkeen ja nyt tiedämme jo paljon tarkemmin mitä yhtäläisyyksiä ja eroja SARSin ja uuden viruksen välillä on. Nykyinen pandemia vaikuttaa leviävän nopeammin ja laajemmalle: todettuja tapauksia on jo enemmän kuin SARSissa sekä vaikuttaa vain ajan kysymykseltä, että uusia tapauksia löytyy useammista maista kuin SARSia oli.

Lohdullisia piirteitäkin on: uuteen koronavirukseen kuolleita on toistaiseksi vähemmän kuin SARSiin ja esimerkiksi kukaan Kiinan ulkopuolella ei ole kuollut tautiin.

Avoimia kysymyksiä on paljon ja vastaukset näihin kysymyksiin ratkaisevat kuinka laajalti uusi koronavirus tulee leviämään. Kaksi kysymyksistä on erityisen tärkeitä.

 

1)      Kuinka suuri osa tartunnan saaneista saa vakavia oireita?

Vakavia oireita on esimerkiksi keuhkokuume, johon ensimmäiseksi uuden koronaviruksen osalta kiinnitettiin huomiota. Oireiden vakavuus on kaksiteräinen miekka: toisaalta ne tekevät taudista vaarallisen, mutta ne myös helpottavat taudin saaneiden tunnistamista, hoitamista ja tartuntojen ehkäisemistä.

Polio on esimerkiksi hankala tartuntatauti ehkäistä, koska suurin osa tartunnan saaneista on oireettomia. Jokaista halvauspotilasta kohti on arviolta tuhat polioviruksen erittäjää. Viruksen levittäjiä ei voi tässä tapauksessa laittaa eristykseen, vaan rokote on ainoa tapa, jolla polio voidaan laittaa kuriin (ja tässä ollaan melkein onnistuttukin!).

Jos merkittävä osa koronavirustapauksista on lieviä, kuten kevyttä flunssaa tai pientä aivastelua, viruksen leviämistä on mahdoton estää. Tällöin emme yksinkertaisesti pysty tunnistamaan kaikkia taudin saaneita.

 

2)      Milloin tartunnan saanut voi levittää tautia?

SARSin ja MERSin leviämisen pysäyttäminen oli suhteellisen helppoa, koska tauti ei leviä ihmisiltä, joilla ei ole oireita. Jos ihminen saadaan eristettyä mahdollisimman nopeasti oireiden ilmaantumisen jälkeen, on hyvä mahdollisuus estää taudin leviäminen.

Esimerkiksi flunssaviruksilla on suhteellisen yleistä, että ne leviävät jo päivää tai kahta ennen oireiden ilmaantumista. Tällöin täysin terve ihminen voi käydä esimerkiksi töissä levittämässä tautia. Jälleen: tämä lisää taudin leviämistä, kun tartunnan saaneita on vaikeampi eristää.

Kiinalaiset viranomaiset kertoivat jo viime viikolla, että heillä on tietoa tapauksista, joissa oireettomat ihmiset ovat levittäneet tautia. Tutkijat suhtautuivat näihin epäillen, koska varsinaisia tautitapauksia ei esitelty. Nyt kuitenkin uusi julkaisu saksalaisista tapauksista näyttää osoittavan huolestuttavan ennakkotapauksen.

Kiinalainen nainen matkusti työmatkalle Saksaan 19.1. ja sai oireita vasta lentomatkalla takaisin kotiin 23.1. Hänellä todettiin 26.1. uusi koronavirus. Tämän jälkeen 24.1. saksalainen mies, jolla oli 20. ja 21.1. työtapaamisia kiinalaisen kanssa sai yskäkuumeen. Hän kuitenkin tunsi olonsa paremmaksi ja palasi töihin 27.1. Seuraavana päivänä lääkärintarkastuksessa hän oli täysin terveen oloinen, mutta häneltä todettiin uusi koronavirus. Kaksi muuta työntekijää, joilla ei ollut kontaktia kiinalaiseen naiseen, tapasivat saksalaisen miehen useamman kerran ennen hänen oireidensa ilmaantumista. Heiltä todettiin myös uusi koronavirus 28.1.

Näinkin nopeaa tutkimus voi olla – tutkimus on julkaistu päivä viimeisten tietojen keräämisen jälkeen.

Saksan-tapaus vaikuttaa siltä, että tartunnan voi saada oireettomalta viruksen kantajalta ja virus voi aiheuttaa melko lievän taudin. Jos suuri osa virustartunnoista on tällaisia, viruksen leviämistä ympäri maailman on hyvin vaikea ehkäistä.

Tutkijat ovat suhtautuneet epäillen taudin leviämiseen oireettomalta ihmiseltä, koska virusten on vaikea levitä omin avuineen ilmateitse. Hengitystievirukset leviävät koska ihmiset yskivät ja aivastavat. Jos ihmiset eivät yski ja aivasta, virukset eivät juuri leviä. Niinpä monissa taudeissa tapahtuu leviämistä oireettomilta ihmisiltä niin vähän, ettei sillä juuri ole väliä kokonaisuuden kannalta.

Toisaalta, jokainen Dr. Housensa katsonut tietää, ettei ihmisten muistikuviin omista oireistaan kannata luottaa. Osaisitko itse sanoa kuinka monta kertaa eilen aivastit tai yskit? On hyvinkin mahdollista – jopa todennäköistä – että edellisen tutkimuksen oireettomilla ihmisillä on ollut lieviä oireita, jotka ovat saaneet virukset liikkeelle.

 

Näiden kahden kysymyksen vastauksesta aukeaa tie muiden kysymysten vastauksiin.

Kuinka paljon tartuntatapauksia oikeasti on? Ensin pitää tietää kuinka suuri osa tartunnansaaneista jää diagnosoimassa ja testaamatta.

Pystytäänkö taudin leviäminen estämään? Riippuu siitä, kuinka tehokkaasti tartunnan saaneet saadaan estettyä. Toisaalta ratkaisevaa on myös eri maiden kyky lopettaa tartuntaketjut. Indonesiassa on ollut ongelma riittävien virustestipakettien saamisen kanssa. Jos virus pääsee maihin, jossa on heikompi terveydenhuollon valmius, kuten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, virus saattaa päästä valloilleen.

Kuinka moni tautiin kuolee? Tämä riippuu siitä, kuinka moni saa tartunnan ja kuinka suuri osa tartunnan saaneista saa vakavia oireita.

Jääkö koronavirus pysyvästi kiertämään? Jos koronaviruksen leviämistä ei pystytä estämään, se voi periaatteessa jäädä kiertämään pysyvästi ihmisiin, kuten influenssavirukset tai flunssaa aiheuttavat koronavirukset. Tämä vaatisi käytännössä sen, että koronavirus muuttuisi niin nopeasti, ettei siihen pääsisi syntymään vastustuskykyä.

Kuinka tehokkaita Kiinan karanteenitoimet ovat? Kiinan karanteenitoimet ovat ennennäkemättömän laajoja ja vain aika näyttää oliko niistä hyötyä. Jos niistä huolimatta tauti leviää ympäri maailman, ne ovat olleet käytännössä turhia. Karanteenitoimista on haittaa ihmisten arkiselle elämälle. Jos karanteenitoimet estävät ravinnon toimittamista tai lääkintöhenkilökunnan liikkeitä, tämä voi johtaa kuolemantapauksiin. Paikalliselle taloudelle ne ovat joka tapauksessa hyvin haitallisia.

Miten maailmanlaajuiset kauppaketjut toimivat pandemiassa? Kiina tuottaa merkittävän osan maailman terveydenhuollon tarvikkeista, kuten suojakaavuista ja hengityssuojaimista. Useat maat ovat olleet jo huolissaan mitä käy, jos Kiina lopettaa tarvikkeiden viennin, koska maan omat tarpeet ovat niin suuria. Pandemia testaa sitä, miten hyvin kunkin maan huoltovarmuus toimii hätätapauksissa.

 

Ottaen huomioon, miten nopeasti tutkimuksessa on edetty: Kiina ilmoitti ensimmäisistä tapauksista WHO:lle kuukausi sitten ja että kaikki todistusaineisto viittaa siihen, että virustartunnan käynnistyivät vain kuukausi sitä ennen, saamme vastauksia varmasti ennemmin kuin myöhemmin.

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan Helsingin viemärirottia, punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
Heinäkuu
2016
2015
2014