1800-luvun alun Norjaa. Piirros: John William Edy / Wikimedia Commons

Joskus törmään tutkimustulokseen joka hämmentää. Yksinkertaiseen faktaan joka hieman muuttaa sitä, miten ajattelen maailmasta. Viime viikolla luin tutkimusartikkelin, joka yllätti yksinkertaisella sivuhuomiollaan: nykyään lisäännytään nuorempina kuin esiteollisessa yhteiskunnassa.

Ruben Arslanin ja kumppaneiden tutkimus kartoitti neljässä eri esiteollisessa yhteiskunnassa sekä nyky-Ruotsissa miten isien ikä vaikuttaa heidän lastensa selviytyvyyteen ja omaan lisääntymismenestykseen. Ajatus taustalla on yksinkertainen: mitä vanhempana mies tekee lapsia, sitä useammin hänen siittiönsä on jakautunut ja sitä todennäköisemmin niissä on haitallisia mutaatioita. Tulokset: vanhempana lisääntymisellä oli aiemmin vaikutusta lasten selviytyvyyteen ja lisääntymismenestykseen, nykyään lähinnä lisääntymismenestykseen, joskin vaikutus on pieni.

Tämä oli siis kaunis tutkimus, jossa oli komea aineisto, ja tulokset eivät varsinaisesti olleet yllättäviä. Sivuhuomio, eli ihmisten lisääntymisikä, sen sijaan yllätti.

Alla olevassa kuvaajassa on miesten ja naisten osalta lisääntymisiät esiteollisessa Ruotsissa (vaakasuorat viivat) ja vuosilta 1930-2010 (käyrät kuvaajat ja alla oleva asteikko). Yhtenäinen viiva on keskimääräinen lastensaanti-ikä ja katkoviivat ylä- ja alapuolella ovat keskimääräinen viimeisen ja ensimmäisen lapsen saantisikä.

Itse elin käsityksessä, että esihistoriallisessa agraariyhteiskunnassa tyttöjen murrosikä tapahtuu kahdenkympin hujakoilla ja paria kuukautta myöhemmin he jo synnyttävät ensimmäisen lapsensa ja jatkavat tätä hamaan tulevaisuuten.

Todellisuus on vahvasti erilainen: 1700- ja 1800-luvulla ruotsalaiset naiset synnyttivät ensimmäisen lapsen keskimäärin 27-vuotiaana. Synnytysikä romahti 1960-luvulle, noin 22 vuoteen, josta se on hitaasti noussut tähän päivään, 29 vuoden tienoille.  Keskimääräinen lasten saamisikä on sekä miehillä että naisilla yhä tänä päivänä matalampi kuin esiteollisessa Ruotsissa.

Sama biologinen totuus rajoittaa naisten lasten saantia niin kaksisataa vuotta kuin nytkin: vaihdevuodet katkaisevat lisääntymisiän. Silti ei kannata liikaa pelätä sitä, että vanhemmilla vanhemmilla on suurempi todennäköisyys saada lapsia, joilla on geneettisiä poikkeamia. Ennenkin niiden kanssa selvittiin.

 

Lisäys 27.9.2017, klo 10.59:  Tarkkaavainen lukija huomautti, että onhan tästä Suomessakin jo aiemmin uutisoitu: Tiina Miettisen palkittu Piikojen valtakunta -tietokirja kuvaa samaa avioliitto- ja lapsien saamisen dynamiikkaa.

Kommentit (0)

Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan Helsingin viemärirottia, punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
Heinäkuu
2016
2015
2014