H1N1-influenssavirus. Kuva: NIAID / Wikimedia Commons

Keväällä koronavirus lähti leviämään, ihmiset rajoittivat fyysisiä kontaktejaan ja koronavirusepidemia laantui. Kuten aiemmin kirjoitin, samalla influenssakausi pysähtyi kuin seinään.

Koronaviruspandemia on tarkoittanut hiljaisia aikoja influenssavirukselle. Eteläisellä pallonpuoliskolla influenssakausi on heidän talviaikanaan, ja rajoitustoimien takia influenssakausi käytännössä peruttiin. Australiassa ja Uudessa-Seelannissa ei näkynyt influenssatapauksia juuri lainkaan. Australiassa vaikutus oli valtava: heidän kesäkaudellaan tapauksia oli ollut suhteellisen paljon ja nämä käytännössä romahtivat samalla kuin normaalin influenssakauden olisi pitänyt alkaa.

Tähän aikaan vuodesta pohjoisella pallonpuoliskolla on yleensä influenssakausi käynnistymässä, mutta siitä ei vielä näy viitteitä Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa. Euroopassa tapaukset ovat olleet yksittäisiä. Yhdysvalloissa varmennettuja influenssatapauksia on muutama sata, kun normaalisti määrät ovat jopa yli kymmenen tuhannen.

Suomessa influenssavirushavaintoja on tehty alkutalven aikana influenssavirusvarmennuksia kolmen käden sormin laskettava määrä. Normaalisti oltaisiin jo kolminumeroisissa luvuissa.

Influenssa varmistetaan hyvin harvoin virustestein, joten vain pieni osa tapauksista havaitaan. Kausien välinen vertailu on erityisen vaikeaa tämän influenssakauden ja aiempien vuosien välillä, koska paikoitellen testausta tehtäneen vähemmän, koska laboratoriokapasiteetti on kiinni koronavirustestauksessa. Alueilla, joissa on parempi tilanne, saatetaan taas testata enemmän ja influenssaviruksia havaitaan helpommin. Esimerkiksi kanadalaiset sanovat testaavansa influenssan varalta enemmän kuin normaalisti. Saalis: ei vielä yhtään influenssavirusta.

Joka tapauksessa varmaa on, että influenssatapauksia on nyt hyvin paljon vähemmän kuin normaalisti.

 

On myös mahdollista, että influenssakausi ei tulevana talvena käynnistykään. Influenssavirus leviää ympäri maailman lähinnä matkailijoiden avulla. Niin Euroopan, Australian kuin Yhdysvaltojen sisällä influenssavirukset ovat influenssakauden aikana geneettisesti hyvin samankaltaisia keskenään. Tämä on osoitus siitä, kuinka virukset leviävät mantereiden sisällä matkailjoiden mukana ja sitten lähialueilla tehokkaasti ihmisten mukana. Influenssakausi saattaa levitä mantereen sisällä hyvinkin samantahtisesti, koska ihmisten liike synkronisoi virusaaltoja.

Kääntäen: influenssakausi käynnistyy lähinnä sen takia että maahan tulee influenssavirusta kantavia ihmisiä. (Joskin influenssakantojen välillä on vaihtelua siinä selviävätkö ne paikallisesti, kun influenssakausi ei ole käynnissä.) Siinä missä eurooppalaisen influenssakauden aikana tapauksia ei juurikaan ole enää eteläisellä pallonpuoliskolla, päiväntasaajalla niitä on. Päiväntasaajalla ei erotu selkeitä influenssakausia ja erityisesti Kaakkois-Aasian väestörikkaat maat ovat yleensä kausi-influenssan moottori. Yleisesti ottaen Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa influenssakauden huippu on joulukuun ja helmikuun välillä. Suomessa huippu on yleensä tammi-huhtikuussa eli hieman myöhemmin.

Tällä hetkellä ihmisiä matkustaa huomattavasti vähemmän maiden välillä ja sisällä. Tämä tarkoittaa, että influenssavirus ei juurikaan matkaa maasta toiseen tai pidempiä etäisyyksiä. Lisäksi koronaviruksen leviämistä estävät toimet estävät myös influenssaviruksen estämistä. Etenkin jos maahantulevat ihmiset päätyvät karanteeniin – on se sitten virallinen tai omatoiminen – influenssaviruksen leviäminen maasta toiseen voi keskeytyä.

Suomen asema Euroopan laidalla tarkoittaa sitä, että kestää vähän kauemmin, että influenssa päätyy tänne asti. Tällä kertaa syrjäisyys voi suojata meitä influenssalta hieman samalla tapaa kuin se on suojannut koronavirukseltakin.

 

Taiwanilaisessa selvityksessä koronavirusrajoitukset eivät vähentäneet pelkästään influenssatartuntojen määrää, vaan kaikkia muitakin ilma- ja pisaravälitteisiä tartuntatauteja. Vuonna 2019 esiintyneitä tuhka- ja vihurirokkoa ei ole esiintynyt Taiwanissa tänä vuonna lainkaan. Rajusti vähentyneitä ovat influenssa, hinkuyskä ja pneumokokin aiheuttamat taudit, kun taas vesirokon, sikotaudin ja tuberkuloosin esiintyminen on vähentynyt vain reilulla kymmenellä prosentilla.

Taiwanissa selkeästi taudit, joiden epidemiat liittyvät ulkomailta saapuviin tartuntoihin, ovat vähentyneet paljon tai kokonaan, kun taas maassa muutenkin kotoperäisesti kiertävien tautien määrät eivät ole vähentyneet yhtä paljon. Tämä sopii hyvin yhteen Taiwanin tilanteen kanssa, jossa matkailua maan ulkopuolelta on rajoitettu tehokkaasti ja maahan tulevat joutuvat karanteeniin, kun taas maan sisällä rajoitukset ovat väheisempiä ja taudit pystyvät jonkin verran leviämään.

Matkustaminen ulkomailta Suomeen on romahtanut huomattavasti ja Suomen sisälläkin on voimassa jonkun verran rajoitustoimia, joten Suomessakin tartuntatautien leviäminen lienee rutkasti vähentynyt. Influenssaviruksen leviämistä vielä entisestäänkin vaikeuttaa tänä vuonna normaalia suurempi into ottaa influenssarokote.

 

Koronaviruspandemia tulee varmasti herättämään pohdintaa siitä, miten pandemioita hallitaan tulevaisuudessa. Jos tuore kokemuksemme osoittaa, että influenssaviruksen leviäminen voidaan keskeyttää, tämä vaikuttaa tavalla tai toisella seuraavaan influenssapandemiaan varautumiseen.

Matkustusrajoitukset ovat tehokkaasti estäneet koronaviruksen ja influenssaviruksen leviämistä. Samalla matkustusrajoitukset ovat taloudellisesti kalliita. WHO:n suositus, ettei pandemian leviämistä estetä matkustusrajoituksista johtuu oikeastaan matkustusrajoitusten kustannuksista. Jos uuden tartuntataudin aiheuttama epidemia johtaa siihen, että muut maat asettavat matkustusrajoituksia epidemian alkumaata kohtaan, seuraa ongelmia. Maalla ei ole välttämättä suurta halua ilmoittaa mahdollisimman nopeasti ja julkisesti uusista tartuntatautiuhkista, jos se johtaa rajoituksiin. Tässä pandemiassa Kiinalla olisi ollut vielä vähemmän intoa ilmoittaa maailmalle uudesta tartuntataudista ja maailmalla olisi ollut vähemmän aikaa valmistautua.

Jos matkustusrajoitukset vain hieman hidastavat pandemian etenemistä, mutta pienentävät mahdollisuutta, että pandemian vaikutukset voidaan tehokkaasti minimoida, ne eivät ole hyödyllisiä. Kuitenkin tämänhetkinen kokemuksemme osoittaa, että pandemian myöhemmissä vaiheessa matkustusrajoitukset vaihtelevalla tehokkuudella estävät koronaviruksen leviämistä alueille, joissa sitä ei esiinny. 

Seuraan kiinnostuksella tuloksia, kun suomalaisia syksyn koronavirusnäytteitä sekvensoidaan: mistä päin Eurooppaa syksyn tartuntaketjut ovat lähteneet? Ovatko tartuntaketjut peräisin Suomessa kesän aikana hitaasti levinneistä tapauksista vai ovatko ne lähteneet leviämään vasta ulkomailta tulleiden tartuntojen kantajilta? Tämä on arvokasta aineistoa, joka auttaa arviomaan matkustusrajoitusten merkitystä. Nyt Suomessa kesän ja alkusyksyn tartunnoista merkittävä osa oli peräisin ulkomailta. Se ei vielä suoraan tarkoita, että näiden tartuntojen leviämisen estäminen olisi auttanut pitämään epidemiatilanteen suotuisampana.

Koronaviruspandemian jälkeen matkustusrajoitusten merkitystä tartuntatautien torjunnan kansainvälisenä keinona varmasti arvioidaan uudestaan, mutta selkeitä johtopäätöksiä ei vielä ole nähtävissä.

 

Tautiekologia kiinnostaa tässä omituisessa tilanteessa myös muutkin tartuntataudit: Mitä seurauksia on tuleville influenssakannoille siitä, että yksi kausi jää käytännössä välistä? Miten erikoinen aika vaikuttaa influenssaviruksen evoluutioon? Miten flunssaa aiheuttavat virukset reagoivat hidastuneeseen virusten kiertoon? Mitä kaikkia seurauksia ihmiselle on siitä, että tartuntatauteja kiertää vähemmän? Nämä vastaukset auttavat tulevien pandemioiden hallinnassa, mutta myös tuottavat tärkeää perustietoa tartuntataudeista.

Nyt on tärkeää kerätä aineistoa muistakin taudinaiheuttajista, jotta voimme oppia uutta tartuntatautien maailmanlaajuisesta leviämisestä. Elämme viruksien ja bakteerien maailmaa järistyttävää "luonnollista koetta", joka ei toivottavasti tule lähitulevaisuudessa toistumaan. 

 

 

Kommentit (3)

Miles Smith
4/3 | 

nk you so much for this. I was into this issue and tired to tinker around to check if its possible but couldnt get it done. Now that i have seen the way you did it, thanks guys
with
regards

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan Helsingin viemärirottia, punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
Heinäkuu
2016
2015
2014
Sisältö jatkuu mainoksen alla