Rantajalkapallo-ottelu Yyterissä vuonna 2010. Kuva: kallerna / Wikimedia Commons

Kuluva vuosi on alkanut jonkinlaisella déjà vulla. Alkuvuodesta on toistuvasti puhuttu siitä, kuinka kesää kohden koronatilanne helpottaa. Saamme rokotuksia ja toisaalta on olemassa kausivaihtelu, joka tarkoittaa, että kesällä hengitystievirukset eivät leviä yhtä hyvin.

Omaan korvaani kausivaihtelu on tämän vuoden laumasuoja: väärin ymmärretty käsite ja siihen on asetettu enemmän odotuksia kuin se pystyy kantamaan. Kausivaihtelu ei välttämättä vielä tänä vuonna näy Suomen koronaepidemiassa.

 

Viime aikoina koronaviruksen paremmasta leviämisestä on syytetty talvea. Mika Salminen sanoi Yle Aamussa 9.2 että. ”lähtökohta on se, että nyt on talvi ja talvisaikaan tällaiset virukset leviävät herkemmin.”

Tämä lausahdus kuitenkin osoittaa, että kausivaihtelu on joko väärin ymmärretty tai sotkee eri ilmiöitä keskenään. Jos koronavirus leviääkin paremmin talvella, se ei leviä kuten muut influenssa- tai flunssavirukset, koska koronaviruksen dynamiikka on täysin erilainen. Tämä johtuu siitä, että koronavirus on uusi taudinaiheuttaja, joka on pandeeminen.

Tämä ei tarkoita, etteikö koronavirus voi levitä eri tehokkuudella talvisin kuin kesäisin. Nämä tekijät voivat olla myös niitä, jotka aiheuttavat kausivaihtelua, mutta toistetaan tämä: tämä ei tarkoita, että koronaviruksen leviämisessä näkyy kausivaihtelua.

 

Mitä kausivaihtelu sitten tarkoittaa? Sitä, että monet tartuntataudit ilmaantuvat tyypilliseen vuodenaikaan. Influenssakausi on talvella, marraskuusta noin huhtikuulle, kun taas vesirokko on kiertänyt yleensä keväällä ja poliotartunnat taas tapahtuivat useammin kesäisin. Kesä on yleensä myös seksitautien sesonkiaikaa.

Koska eri tartuntataudit leviävät eri tavoin, myös eri tekijät aiheuttavat kausivaihtelun. Emme tiedä, miksi influenssat ja flunssat tulevat juuri tiettyyn aikaan. Siihen vaikuttaa varmasti joukko erilaisia asioita: ilmankosteus (esimerkiksi influenssavirus selviää kuivemmassa ilmassa paremmin aerosoleissa ja pisaroissa), ihmisten kohtaamiset (joita talvella on enemmän sisätiloissa), lämpötila, virusten maailmanlaajuinen leviäminen ja niin edelleen. Olennaista kuitenkin on, että influenssa- ja flunssavirukset eivät leviä kovin tehokkaasti. Suurella osalla kansasta on jonkinlainen immuunisuoja niitä vastaan aiemmista infektioista, joka rajoittaa hyvin epidemian kokoja.

Kausivaihtelussa voi olla kyse pienipiirteisemmistäkin asioista: Tiedämme esimerkiksi, että joululoma hidastaa influenssaepidemian etenemistä, mutta siirtää tartuntojen painopistettä nuoremmista ikäluokista vanhempiin. Lisäksi tiedämme, että lumimyrskyt - jotka aiheuttavat lyhyen luonnollisen lockdownin - hidastavat influenssaepidemian etenemistä.

Kun immuniteetti on pääasiallinen taudinaiheuttajan leviämistä rajoittava tekijä, leviämistehokkuuden vaihtelun ei tarvitse olla kovin suuri, että muodostuu kausittainen selkeä vaihtelu tartuntataudin esiintymisessä. Tällöin vertailua erilaisten tekijöiden välillä on vaikea tehdä.

Pandemiassakin tärkein leviämistä rajoittava tekijä on väestön immuniteetti tai ennen kaikkea sen puute. Immuniteetin puuttuessa rajoitustoimet ovat merkittävästi vaikuttaneet ihmisten fyysisiin kontakteihin ja siten koronaviruksen leviämiseen. Tällöin vaihtelu ympäristötekijöissä jää pieneen rooliin. Empiirinen aineisto puoltaa tätä havaintoa: kuluneen vuoden aikana ympäri maailman koronavirus on levinnyt ja jättänyt leviämättä kaikkina vuodenaikoina.

Viime vuonna tehtiin monia julkaisuja, jotka ennustivat kuinka ilmasto-olosuhteiden mukaan esimerkiksi tropiikkiin tai subtropiikkiin koronavirus ei iske lähes lainkaan. Tämä oli tietenkin huuhaata, kuten eteläamerikkalaisten epidemioiden laajuus paljasta. Ilmastomallit eivät yksinkertaisesti sovellu pandemian ennustamiseen.

 

Mitä tämä tarkoittaa tulevan kevään ja kesän osalta Suomessa? Näemmekö kausivaihtelua? Helpottaako tilanne kesää kohden?

Suomen nykyisessä tilanteessa vähäinen tartuntojen määrä tarkoittaa, että yksinkertaisesti vuodenaikojen vaikutus on häviävän pieni verrattuna rajoitustoimiin. Vaikka virus leviäisi vähemmän tehokkaasti kesällä, tämä ei paljon hetkauta suuressa kuvassa. Kausivaihtelu ei siis tule vääjämättömästi, kuten muissa hengitystieviruksissa. Koronaviruksen kausivaihtelu käynnistyy vasta, kun pandemia on ohi. Suomessa rokotusten määrä on jo luultavasti isompi kuin tartunnan saaneiden määrä, mutta nykyvauhdilla rokotuksetkaan eivät vielä auta kesään mennessä tartuntojen määrän rajoittamisessa.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että jos koronavirus leviää jatkuvasti enemmän ja nopeammin, niin emme voi luottaa siihen, että määrät laskevat tänä keväänä, kuten ne viime vuonna laskivat.

Kausivaihtelun puute ei tarkoita, etteikö kesä voisi olla helpompaa aikaa. Tiedämme, että ulkona tartuntariski on huomattavasti pienempi kuin sisätiloissa. Tautiturvallisia kohtaamisia on siten lämpimällä säällä huomattavasti helpompi järjestää. Kesällä myös ihmiset ovat lomalla työpaikoista ja kouluista, jolloin nämäkin tartuntapaikat vaikuttavat vähemmän.

Viime vuonna ehdotin, että Helsingin Vaasankadusta voisi kesällä tehdä kävely- ja terassikadun. Ehdotus on yhtä järkevä, tai ehkäpä vielä järkevämpi, ensi kesänä. Kausivaihtelu ei meitä koronaepidemialta pelasta, vaan sitä pitää oikeasti aktiivisesti torjua.

Kommentit (22)

Sophia Alice
26/22 | 

Essay Helper Singapore planning and submitting tasks and articles before the cutoff time is a difficult one to figure out. It takes extraordinary commitment.
Consider the possibility that, you don't have much homework help Australia. Imagine a scenario where, you have arranged things that are conflicting with your courses.

https://www.gotoassignmenthelp.com/sg/essay-help/

Sophia Alice
27/22 | 

Marketing Assignment help planning and submitting tasks and articles before the cutoff time is a difficult one to figure out. It takes extraordinary commitment.
Consider the possibility that, you don't have much homework help Australia. Imagine a scenario where, you have arranged things that are conflicting with your courses.

https://www.gotoassignmenthelp.com/assignment-help/management/marketing/

Sophia Alice
30/22 | 

Research paper helper planning and submitting tasks and articles before the cutoff time is a difficult one to figure out. It takes extraordinary commitment.
Consider the possibility that, you don't have much homework help Australia. Imagine a scenario where, you have arranged things that are conflicting with your courses.

https://www.gotoassignmenthelp.com/sg/coursework-help/

Sophia Alice
36/22 | 

Essay Help Singapore arranging and submitting assignments and articles before the cutoff time is a troublesome one to sort out. It takes remarkable responsibility. 
Think about how conceivable it is that, you don't have a lot of schoolwork help Australia. Envision a situation where, you have orchestrated things that are clashing with your courses. 

https://www.gotoassignmenthelp.com/sg/homework-help/

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan Helsingin viemärirottia, punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
Heinäkuu
2016
2015
2014
Sisältö jatkuu mainoksen alla