Tietokonekuvituskuva uudesta koronaviruksesta. Kuva: Felipe Esquivel Reed / Wikimedia Commons

Maailma tuntuu tällä hetkellä olevan pysähdyksissä. Maa toisensa jälkeen on rajoittanut kansalaisten toimintaa ja liikkumista, eikä juuri missään ole vielä purettu asetettuja rajoituksia. Ympäri maailmaa ihmiset odottavat kodeissa mitä seuraavaksi tapahtuu.

Koronavirus leviää ympäri maailmaa ja tiedämme, että tautitapaukset voivat nopeasti ruuhkauttaa sairaalat. Tiedämme, että taudin aiheuttama kuolleisuus on merkittävää. Tällä hetkellä emme tiedä, mikä tulee olemaan pitkän aikavälin strategia: se miten selviämme tästä pandemiasta helpoimmalla.

Pysähdyksissä oleminen ei ole pelkästään huono asia. Suomessa tilanne on nyt rauhallinen ja jollei taudin leviäminen meidän toimillamme pysähdy, niin ainakin se hidastuu merkittävästi. Nyt pitäisi etsiä ratkaisut sille, miten tästä tilanteesta päästään eteenpäin. Tämä oli itse asiassa Norjan toisen tartuntatautiviranomaisen, FHI:n, ehdotus viime viikolla: ollaan kolme viikkoa näin ja katsotaan sitten.

Eikä ole ihme, ettemme tiedä mitä nyt pitäisi tehdä. Koronavirus on välimaaston taudinaiheuttaja. Tartuntatauteja vastaan on olemassa oikeastaan laajasti ottaen kaksi erilaista lähestymistapaa: taudin leviämisen estäminen ja taudin leviämisen hidastaminen, eikä koronaviruksen kohdalla oikein osata päättää kumpi on oikea tapa.

Jos pandeeminen taudinaiheuttaja olisi hitaasti leviävä, mutta hyvin tappava – vaikkapa sars-virus noin kymmenen prosentin kuolleisuudella – työkalumme olisivat laajoja ja nopeita toimia leviämisen estämiseksi ja taudin pysäyttämiseksi. Jos pandeeminen taudinaiheuttaja puolestaan leviäisi nopeasti, mutta ei olisi kovin tappava – esimerkiksi H1N1-influenssa, kavereiden kesken sikainfluenssa, jonka tappavuus oli arviolta 0,06 prosenttia – tekisimme paikallisia toimia, joiden tarkoituksena olisi hidastaa leviämistä paikallisesti niin, että rokotevalmistukselle jää aikaa ja ettei sairaanhoito ylikuormitu.

Koronavirus on epämiellyttävässä välimaastossa. Sen tappavuusarviot liikkuvat 0,05 – 1,4 prosentin välillä ja se leviää melko tehokkaasti: ei niin hyvin kuin influenssa1, mutta se leviää myös oireettomilta ihmisiltä toisin kuin sars. Lisäksi tiedämme, että joissain maissa, kuten Taiwan, Etelä-Korea ja Singapore, koronaviruksen leviäminen on tehokkaasti rajoitettu (ainakin toistaiseksi) ja Kiinassa viruksen leviäminen on tietääksemme kokonaan pysäytetty.

Epämiellyttävä välimaasto selittää myös eri maiden tartuntatautiviranomaisten erilaisen lähestymistavan. Monissa Aasian maissa päätettiin, että viruksen leviäminen estetään ja nykyisten toimenpiteiden pettäessä siirrytään rajumpiin toimiin. Euroopassa esimerkiksi Alankomaiden, Ruotsin ja Suomen viranomaiset ovat puolestaan alleviivanneet sitä, ettei viruksen leviämistä voida estää.

Oman vaikeutensa tilanteen hahmottamiseen tuo se, ettemme tiedä miten hyvin eri viruksen leviämisen rajoitustoimenpiteet toimivat. Esimerkiksi Suomessa rajoitustoimet ovat merkittäviä ja vaikuttavat rajummilta kuin mitä terveysviranomaisten puheet taudin leviämisestä ovat. Voi olla, että uloslausuttu toimintasuunnitelma saattaa olla hyvinkin erilainen kuin toteutunut lopputulos.

Joka tapauksessa Suomessa tilanne vaikuttaa tasaantuneelta: THL:n tilastojen mukaan todettujen tautitapausten määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena. Tässä vaiheessa norjalaisten ehdotus ei ole huonoin vaihtoehto: odotellaan pari-kolme viikkoa ja katsotaan sitten, miltä tilanne näyttää.

 

1: Lisäyksenä 30.3.2020 klo 15.42: Lienee hyvä selittää mitä tarkoitan sillä, että koronavirustauti ei ole yhtä tehokas leviämään kuin influenssa. Influenssaviruksen R0 on paljon pienempi kuin koronaviruksella (influenssavirus 1,4-1,6, koronavirus 2,2-2,6), mutta influenssan aika tartunnasta tartuntaan on lyhyempi (influenssaviruksella 2-4 päivää, koronaviruksella 5-7 päivää). Vaikka ajan mittaan tämä tarkoittaa, että koronavirus leviää nopeammin, se myös tarkoittaa, että influenssaviruksen tartuntatautiketjujen selvittäminen on paljon vaikeampaa. Influenssaviruksella myös suurempi osa tartunnoista vaikuttaa aiheutuvan oireettomalta ajalta ennen kuin oireet näkyvät, mikä entisestään tekee influenssaviruksen hillitsemisestä vaikeampaa.

Kommentit (10)

Vierailija
11/10 | 

Tietotekniikkaa pitäisi hyödyntää tilanteen hallinnassa paljon enemmän. Nettikeskusteluissa on jo ehdotettu että uudenmaan rajan ylittäjät voisivat etukäteen vahvasti tunnistautuen kirjata liikkumistarpeensa ja saada siitä qr-koodin jonka voisi rajalla näyttää poliisille, joka tunnistaisi sen lukulaitteella. Nopeuttaisi ja varmentaisi liikkumisen hallintaa. Tämän toteuttamisen ei luulisi vievän aikaa, jos vain tahtoa toteuttamiseen on.

Sakke
12/10 | 

En ymmärrä lausetta "Voi olla, että uloslausuttu toimintasuunnitelma saattaa olla hyvinkin erilainen kuin toteutunut lopputulos." ??

Vierailija
14/10 | 

31.3. oli uutinen että Saksassa on kehitteillä mobiilisovellus, joka lähettää käyttäjälleen varoituksen jos lähellä on käynyt henkilö, joka on saanut koronatartunnan. Sovellus toteutetaan tietosuojaystävällisesti. Sovellus olisi syytä hankkia myös Suomeen.

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä147
15/10 | 

Kiitos Tuomas asiallisesta tilannearviosta. Onko ollenkaan realistista ajatella, että tuo tauti saataisiin ihmisiltä kokonaan hävitettyä niin kuin sars?

Vierailija
16/10 | 

Suomessa vastaavasta mobiilisovelluksesta, joka on nyt tulossa Saksassa käyttöön, on hyötyä vain jos myös testaamismäärät nostetaan Saksaa vastaavalle tasolle. Muutenhan käy niin, että vaikka sovellus antaisi hälyytyksen, henkilöä ei kelpuuteta testaukseen.

Sonia
17/10 | 

Intiassa onnistuimme hallitsemaan koronaviruksen leviämistä hyödyntämällä täydellistä lukitusta. Mutta minun kaltaiset ihmiset kärsivät nälkään, koska olen päivittäinen panos ja sen täydellinen sulkeminen puolitoista kuukautta lähtien. Jumala tietää, kuinka ihmiskunta selviää tästä pandemiasta.

TKT
18/10 | 

Tietojenkäsittelytiedettä opiskelleena ja verkkoalgoritmeja koodanneina en ymmärrä R0-luvun tieteellistä perustaa. Ensinnäkään ei voi olla niin, että jos R0 > 1, niin tauti leviää, tai jos R0 < 1 niin tauti pysähtyy. Topologiasta riippuen R0 voi olla vaikka tuhat sata miljoonaa, ja silti sen leviäminen voi pysähtyä alkuunsa. Toiseksi miten ihmeessä R0 luku voidaan ylipäänsä määrittää luotettavasti? Siihen täytyy oikeassa maailmassa vaikuttaa niin monta parametria, ettei niitä kaikkia voi mitenkään ottaa huomioon. Pieni muutos johokin parametriin voi antaa täysi poikkeavia tuloksia. Vaikuttaa siltä sekä THL:n että Imperial Collagen tekemien ennustusten perusteella, että yhtä hyvään tulokseen olisi päässyt pyytämällä simpanssia valitsemaan joku luku.

käyttäjä-7006
Liittynyt8.1.2015
Viestejä7
19/10 | 

0,05 % IFR taitaa olla käytössä vain THL:n arvioissa. Miten se voisi olla pienempi kuin New York Cityn kuolleisuus suhteessa koko väestöön? New York Cityssä on koronaan sairastunut yli 100% väestöstä? Vaikka vasta-ainetutkimus näytti että sairastaneita oli alle 25 %.

Kun katsotaan muualta saatuja tietoja, mukaanlukien THL:n oman mikroneutralisaatiotestin tulokset, minusta Korona ei ole ollenkaan iskenyt vaikeaan välimaastoon, vaan suoraan mustalle alueelle. Mutta Suomessa pidetään vieläkin kiinni "jäävuoren huippu" -ajattelusta. Uskotaan, että virus on jo levinnyt ja laumasuoja koputtelee nurkan takana, kun vain vähän avataan epidemian portteja. Parametrit on otettu Kiinan viranomaistiedoista. Sen jälkeen niitä ei ole ilmeisesti tarkasteltu kriittisesti. Tietysti ensimmäisissä mallinnuksissa nämä olivat käytännössä ainoata dataa, mutta nyt olisi pitänyt jo tutkia muualtakin saatuja tietoja hyvän aikaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan Helsingin viemärirottia, punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
Heinäkuu
2016
2015
2014
Sisältö jatkuu mainoksen alla