Klebsiella pneumoniae -bakteereita kasvamalla petrimaljalla. Kuva: Yhdysvaltain tartuntatautivirasto / Wikimedia Commons

 

Seitsenkymppinen nainen kuoli Renossa, Yhdysvaltain Nevadassa, bakteeritartuntaan, joka oli sietokykyinen kaikille 26:lle käytössä olevalle antibiootille.

Nainen oli palannut pitkältä matkalta Intiasta. Hän oli murtanut reisiluunsa ja tämän takia ollut pitkän aikaa useita kertoja intialaisissa sairaaloissa. Reisiluun murtuman jälkeen hänelle oli kehittynyt luutulehdus. Yhdysvalloissa luutulehdus oli kehittynyt verenmyrkytykseksi, johon potilas lopulta kuoli.

Tyypillisesti tulehdukset on pystytty hoitamaan antibioottilääkityksellä, mutta tässä tapauksessa tartunnan aiheuttanut  Klebsiella pneumoniae –bakteeri oli sietokykyinen jokaiselle Yhdysvalloissa käytössä olevalle 26 eri antibiootille.

Klebsiella pneumoniae on ihmisen normaaliflooran kuuluva laji, eli sitä tyypillisesti esiintyy niin ihmisen iholla, limakalvoilla kuin suolistossakin. Yleensä ihmisen immuunipuolustus pystyy pitämään sen kurissa. Klebsiella voi kuitenkin on vaarallinen ihmisillä, joilla on heikentynyt immuunipuolustus esimerkiksi iän tai HIV-tartunnan takia.

Klebsiellaa kutsutaankin opportunistiseksi tartunnanaiheuttajaksi. Se on normaalisti bakteeri, josta ei ole haittaa ihmiselle, joskin ei nähtävästi erityisesti hyötyäkään. Jos se kuitenkin pääsee ihmisen kehon sisään, verenkiertoon tai esimerkiksi keuhkoihin, se voi aiheuttaa tartunnan. Yksi tie ihmisen sisään voi olla esimerkiksi leikkaushaavat. Olemme tottuneet siihen, että leikkauksien riskejä pystytään melko hyvin hallitsemaan antibioottien avulla. Antibiooteille sietokykyiset bakteerit tarkoittavat, että monet turvallisena pitämämme operaatiot ovat entistä vaarallisempia.

Pari vuotta sitten kirjoitin antibioottiresistenssin historiasta. Sitä mukaa kun ihminen on löytänyt uusia antibiootteja, bakteerit ovat kehittäneet niitä kohtaan sietokyvyn. Bakteerit ovat saamassa meidät tässä kilpajuoksussa kiinni.

Viime vuosina Klebsiella on yleistynyt sairaalabakteerina. Sairaalabakteerit ovat tartuntoja, jotka leviävät erityisesti sairaaloissa. Sairaalabakteeritartuntoja Suomessa tapahtuu vuosittain noin 40 000 – 50 000. Bakteerilajisto on sairaalassa samanlainen kuin asunnoissakin, mutta sairaalassa on yleisempää, että bakteerit ovat sietokykyisiä antibiooteille. Tyypillisimmin hoitoon liittyvä tartunta tulee potilaalta itseltään, kun potilaan kantama bakteeri aiheuttaa opportunistisen infektion.

Vakavien sairaalabakteerien tartuntojen joukossa  Klebsiellan yleistyminen johtuu yksinkertaisesti antibioottiresistenssin lisääntymisestä. Monille antibiooteille sietokykyisten bakteerien joukossa Klebsiella on yleisin laji. Suomessa löydetään vuosittain reilu tuhat metisilliiniresistenttiä Staphylococcus aureus –tartuntaa (MRSA). Kolmannen polven kefalosporiineille herkkyydeltään alentuneita tai sietokykyisiä Escherichia coli ja Klebsiella pneumoniae –tartuntoja (ESBL) oli vuonna 2015 noin 4500, ja näistä suurin osa oli Escherichia colia. Klebsiella sen sijaan on enemmistössä pelottavimmissa, uusissa karbapenemaasia tuottavien enterobakteerien (CPE) tapauksissa. Näitä tosin Suomessa on esiintynyt hyvin vähän, vain muutaman kymmenen tapausta vuodessa, mutta määrä on nousussa.

Intia on merkittävä superpöpöjen lähde: nevadalainen nainen oli nähtävästi saanut tartunnan sieltä. Suomessakin merkittävä osa bakteereista, joilla on laajin vastustuskyky, on liitetty Intian-matkailuun. Tutkimusten mukaan turistit saavat melko helposti etenkin Kaakkois-Aasiassa antibiooteille resistentin bakteerin, mutta vaarallisimpien bakteerien saaminen vaatii usein tehokkaamman altistuksen, esimerkiksi paikallisessa sairaalahoidossa.

Koska antibioottiresistentit bakteerit kuuluvat normaaliin lajistoomme, ne eivät ole lähtökohtaisesti taudinaiheuttajia. Siksi niitä huomaa ilman laboratoriotutkimuksia ja siksi niiden leviämistä on hankala hillitä. Onneksi ainakin vaikeimmat antibioottiresistentit bakteerikannat myös vaikuttavat katoavan ajan myötä: suomalaisessa tutkimuksen mukaan yksikään matkaltaan resistentin kannan saanut ihminen ei enää kantanut kantaa vuotta myöhemmin.

Oletettavasti monille antibiooteille sietokykyinen bakteeri on heikompi kilpailija kuin muut bakteerit. Antibioottiresistenssin ylläpito vaatii sitä, että bakteeri joko tuottaa itseään suojaavia aineita tai muokkaa rakennettaan kestävämmäksi. Tämä vie enemmän energiaa kuin normaalin, antibiooteille herkän bakteerin elämä. Jos antibiootteja ei käytetä, periaatteessa ajan mittaan antibioottiresistenssinkin pitäisi kadota. Laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa EBSL-bakteerit katosivat keskimäärin kuukaudessa, vuoden kuluttua hieman reilu kymmenen prosenttia tartunnoista oli jäljellä. 

 

Kiitokset taustatiedoista prof. Anu Kanteleelle 

Kommentit (4)

Pine
Liittynyt5.3.2012
Viestejä250

Aivelo kirjoittaa: "Oletettavasti monille antibiooteille sietokykyinen bakteeri on heikompi kilpailija kuin muut bakteerit".

Minusta asia juurikin näin kuin Aivelo yllä kirjoittaa. Jos antibioottiresistentit bakteerit olisivat jotenkin parempia tai ylivoimaisia, niin ei meillä muunlaisia bakteereja olisikaan. Runsas antibioottien ja desifointiaineiden käyttö tappaa niiden luontaiset kilpailijat ja antaa siten niille mahdollisuuden säilyä sairaalaolosuhteissa. Tätä taustaa vasten puheet superbakteereista tai superpöpöistä ovat harhaanjohtavia.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1760

Vaikeissa tapauksissa saattaa tehota usean eri antibiootin kierrätys:

https://www.sciencedaily.com/releases/2015/05/150506142600.htm

Uudessa Seelannissa kasvavan manukapuun hunaja, Manukahunaja, voi kumota bakteerien antibioottiresistanssin

https://www.sciencedaily.com/releases/2011/04/110412201713.htm

Manukahunajalla voi olla useita terveysvaikutuksia

http://keyword-love.blogspot.fi/2016/10/ihmeaine-nimeltaan-manuka-hunaja...

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1760

Granaattiomenan kuori yhdessä monivitamiineista tuttujen metallisuolojen ja C-vitamiinin kanssa auttaa kamppailussa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja vastaan:

https://www.sciencedaily.com/releases/2009/12/091220175054.htm

Pomegranate rind combined with metal salts was the most effective combination for treating MRSA, while other common hospital infections were better dealt with by all three components: pomegranate rind, metal salts and Vitamin C.

Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan Helsingin viemärirottia, punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
Heinäkuu
2016
2015
2014