Metsän hiilinielu matkalla Kaukaan paperi- ja sellutehtaalle. Kuva: Petritap / Wikimedia Commons

 

Biotalous on alun hypetyksen jälkeen törmännyt karuun todellisuuteen. Hallituksen tavoitteet metsien hakkuiden lisäämiseksi ovat saaneet vastaansa tiedeyhteisön täyslaidallisen. Ensin kymmenien tutkijoiden julkinen kirje (ns. biotalous-julkilausuma) huomautti, että hakkuiden lisäys ei auta ilmastonmuutoksen torjuntaan. Viime viikolla Ilmastopaneeli totesi, että lisähakkuut pienentävät metsiin sitoutuvan hiilen määrää.

Kaksi tutkijaa kuitenkin tuntuvat olevan eri mieltä suomalaisten tutkijoiden enemmistön kanssa. Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Johanna Buchert ja asiantuntijapalveluiden johtaja Taneli Kolström kirjoittivat toissa päivänä Helsingin Sanomien mielipideosastolla, että "oikein toteutetut hakkuut lisäävät puuston kasvua ja kokonaispuuston määrää".

Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Liski kysyi Buchertilta ja Kolströmiltä hienovaraisesti Twitterissä, että "miten ja millaisessa" tilanteessa hakkuut "todella" lisäävät metsien puuston määrää. (Keskustelu ei koskaan edennyt pisteeseen, jossa Liski ja Kolström olisivat puhuneet samasta asiasta.)

Mielipidekirjoituksessa on totta toinen puoli: nuori metsä kasvaa nopeammin kuin vanha metsä. Täyttä hölynpölyä on sen sijaan, että puun poistaminen metsästä lisäisi puun määrää metsässä. 

Tämän sietää oikein alleviivata: Luonnonvarakeskuksen johtajat kirjoittavat, että hakkuut lisäävät kokonaispuuston määrää.

Tietenkin on teoriassa mahdollista, että ikääntyneestä metsästä alkaisi kadota hiiltä nopeammin kuin sinne kertyisi. Näin ei kuitenkaan yksinkertaisesti käy suomalaisessa metsässä: metsään kertyy jatkuvasti lisää hiiltä. Niinpä sellaista tilannetta ei pääse syntymään, että hakkuut olisivat hyväksi metsien hiilivaraston kannalta.

Sen sijaan pääsi syntymään tilanne, jossa sektoritutkimuslaitoksen johtoporras tuntuu elävän aivan eri todellisuudessa kuin laitoksensa tutkijat.

Kommentit (9)

Ikuisuus

Erikoista puheta tiedemiehiltä... Suomen vuotuinen kasvu on noin 100 miljoonaa kuutiometriä... Siitä käytetään vajaat 60 miljoonaa kuutiometriä... Vuotuinen säästö on 40 miljoonaa kuutimetriä... Tätä säästöä on jatkunut todella kauan ja osa lahoaa ja mätänee metsiin... Eikö tämä valtava lahoamismäärä vuosittain tuota ilmakehään hiiltä?????? Jos kerran puu on hiilivarasto, niin miksi se lahotessaan muuttuu jääkö se hiili nyt jotenkin sinne maaperään???? Kyllä se taitaa ajan kanssa sinne ilmakehään päätyä... On ihmeellistä, että kukaan ei näistä nykyisistä kerro, miten se hiili muka jäis varastoon!!!!... Työhöni kuuluu metsienhoito ja inventointi... Tiedän mikä merkitys kasvuun on taimikon hoidoilla, harvennushakkuilla ja päätehakkuiden jälkeisellä uudistamisella... Suomessa metsiä hoidetaan todella hyvin ja hakkuissa ei päästä edes tulevien lisähakkuiden jälkeenkään lähellekkään vuotuista kasvua... Kun otetaan huomioon metsien kasvun voimakas kiihtyminen, niin on todennäköisempää, että tuonne metsiin jää enemmän tulevaisuudessa mätänemään ja lahoamaan puuta... Tämä nykyisten tutkijoiden perusfilosofia näyttää olevan se, että Suomen metsät tulisi museoida ja jättää koskemattomiksi aarnimetsiksi... Millähän Suomi sitten eläisi, pelejäkö suunnittelemalla... 

Tuomas Aivelo
Liittynyt3.1.2014
Viestejä206

Ikuisuus kirjoitti:
Erikoista puheta tiedemiehiltä... Suomen vuotuinen kasvu on noin 100 miljoonaa kuutiometriä... Siitä käytetään vajaat 60 miljoonaa kuutiometriä... Vuotuinen säästö on 40 miljoonaa kuutimetriä... Tätä säästöä on jatkunut todella kauan ja osa lahoaa ja mätänee metsiin... Eikö tämä valtava lahoamismäärä vuosittain tuota ilmakehään hiiltä?????? Jos kerran puu on hiilivarasto, niin miksi se lahotessaan muuttuu jääkö se hiili nyt jotenkin sinne maaperään???? Kyllä se taitaa ajan kanssa sinne ilmakehään päätyä... On ihmeellistä, että kukaan ei näistä nykyisistä kerro, miten se hiili muka jäis varastoon!!!!... Työhöni kuuluu metsienhoito ja inventointi... Tiedän mikä merkitys kasvuun on taimikon hoidoilla, harvennushakkuilla ja päätehakkuiden jälkeisellä uudistamisella... Suomessa metsiä hoidetaan todella hyvin ja hakkuissa ei päästä edes tulevien lisähakkuiden jälkeenkään lähellekkään vuotuista kasvua... Kun otetaan huomioon metsien kasvun voimakas kiihtyminen, niin on todennäköisempää, että tuonne metsiin jää enemmän tulevaisuudessa mätänemään ja lahoamaan puuta... Tämä nykyisten tutkijoiden perusfilosofia näyttää olevan se, että Suomen metsät tulisi museoida ja jättää koskemattomiksi aarnimetsiksi... Millähän Suomi sitten eläisi, pelejäkö suunnittelemalla... 

Suomalaisessa talousmetsässä ei ole lahopuuta juuri lainkaan. Nopeasti löysin luvut, että talousmetsässä on keskimäärin 4,7 kuutiota hehtaarilla yli 10 cm paksuista lahopuuta, kun taas luonnontilaisessa metsässä lahopuuta on 60-120 kuutiota hehtaarilla. Eli kyllä sinne metsään lahopuuta vielä mahtuu paljon lisää.

Taneli Kolström

Metsävarojen (määrä, laatu) kehitys 1970-luvulta lähtien kertoo osaltaan oikein kohdennettujen hakkuiden vaikutuksesta puustoon määrää.

Suomen metsävarat

Pine
Liittynyt5.3.2012
Viestejä248

Kolme tärkeintä Suomen metsien kasvuun viimeisen 60 vuoden aikana vaikuttanutta tekijää ovat: ojitus, ojitus ja ojitus. Nykyisin Suomen metsätalousmaasta kolmannes on suota. Ojitukset ovat muuttaneet kitu- ja joutomaan soita metsämaaksi ja parantaneet puuston kasvuolosuhteita huonosti kasvaneilla metsämaan soilla. Metsien vuotuisen kasvun lisääntyminen 55 milj. m3 (1970) 104 milj. m3 (2014) johtuu pääosin 1960-luvulla alkaneista soiden laajamittaisista ojituksista.
Hakkuumenetelmien muutosten vaikutuksia puuston kasvuun liioitellaan vahvasti.
Hiilinieluista puhuttaessa vain puuston määrällä on merkitystä. Puiden kasvun merkitys on suhteessa puuston määrään on hiilinielujen toimintaa ajatellen hyvin vähäinen. Hakkuut tarkoittavat aina metsien ikärakenteen nuorentumista. Sanomattakin on selvää, että nuoret metsät sisältävät vähemmän puuta kuin vanhat. Toisin sanoen metsien hiilivarat kiistatta aina pienenevät kun hakkuita lisätään.

Ikuisuus

Niin, minnehän se hakkuista säästynyt puusto katoaa, jos hakataan noin 40 miljoonaa kuutiota vähenmmän kuin kasvaa... Vuosittain puuta kasvaa 100 miljoonaa, hakataan 60 miljoonaa... Miten puun määrä voisi tälläisillä hakkuilla pienentyä, miten hiilivarastot muka vähenevät... Miten olis matikan opinnot...

Varma

Ärsyttää kovasti kirjoituksen lyttäävä ja ivallinen sävy. Jos ei jo lähtökohtaisesti voi olla eri mieltä ja esittää eriävää mielipidettään, niin ollaan jo täysin väärällä polulla.

Suomessa metsänhoito hyvällä mallilla ja säädöksiä noudatetaan. Mutta monissa maissa metsä vain tuikataan tuleen, kun halutaan lisää maata muuhun tarkoitukseen, välittämättä sen muista asukkaista ja eliöistä.

Varma

Ärsyttää kovasti kirjoituksen lyttäävä ja ivallinen sävy. Jos ei jo lähtökohtaisesti voi olla eri mieltä ja esittää eriävää mielipidettään, niin ollaan jo täysin väärällä polulla.

Suomessa metsänhoito hyvällä mallilla ja säädöksiä noudatetaan. Mutta monissa maissa metsä vain tuikataan tuleen, kun halutaan lisää maata muuhun tarkoitukseen, välittämättä sen muista asukkaista ja eliöistä.

Vierailija

Kukahan tuossa aiheessa oikein sekoilee. LUKE:n pomoja en ainakaan epäile.

Lahopuukin kommenteissa mainittu (Tuomas Aivelo). Se onkin  perinteinen klisee, jolla metsäväkeä rangaistaan. En muista nähneeni edes arviota kuinka paljon lahoa metsissä pitäisi olla. Tietysti sellainenkin jostain löytyy. Pökkelöitä saisi tietysti olla enemmän. Se on kuitenkin vain järjästelykysymys, jos niitä halutaan lisää.

Kehtaan väittää, että lahoa Suomen metsissä on ihan tarpeeksi.

Taimikoita hoidetaan ja nuorta metsää kunnostetaan vuosittain noin 210 000 ha.  Sinne jäävät poistetut lahoamaan. Puuston poistuma v. 2013 oli 79 milj.m3. Oksat ja latvus ovat kasvavasta puusta n. 25 % eli niistä kertyy metsään n. 19,5 mil.m3 lahoamaan. Luvut ovat peräisin Metsätilastollisesta vuosikirjasta 2014, paitsi tuo prosenttiluku 25 %.

Joku sanoonyt, että nuohan kerätään energiapuuksi. No pieneksi sen keruun osuus jää kokonaispotista.

Ehdotankin lahopulasta kärsiville ratkaisua. Reipas kansalaiskeräys pystyyn ja ostetaan lahopuuta ulkomailta. Siinäpä viherväelle loistava ja tärkeä tehtävä. Työllistävä vaikutuskin on melkoinen.

Valeproffa

Tämä CO2 sitoutuminen ajatteluttaa.Onkohan kunnolla tutkittu paljonko maapallon lämpeneminen aiheuttaa uutta kasvillisuutta , joka sitoo enemmän CO2 ilmasta ja toisaalta aiheutuva aavikoituminen, joka on kolikon kääntöpuoli.

Muutoinkin olisi hyvä saada vastauksia jos niitä on  Paljonko aktiivista vulkaanista toimintaa on maapallolla , myös meren pinnan alla . Voidaanko näitä selvittää avaruudesta käsin ? Tiedetään että niitä on valtava määrä , mutta niiden tarkaa lukumäärää ei eikä siten myös todellisia vaikutuksia ?

Aurinko, joka on se pääasiallinen lämmön lähde ei ole mikään stabiili energian tuotto yksikkö. Muutaman vuoden päästä ilmeisesti meillä on enemmän tietoa alkavan tutkimuksen johdosta tästä kysymyksestä. Nykyään ei vielä tiedetä kaikkea.

On vaikeaa nähdä nykyisten "vakuuttavien" puheenvuorojen todellisuus pohja syy-yhteyksistä . Osa on selvästi arvailujen varassa. Puhutaan jostakin yksittäisestä asiasta , kuten hakkuista. Eihän koko ongelmasta saa nöin mitään käsitystä.

Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan Helsingin viemärirottia, punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Blogiarkisto

2017
Heinäkuu
2016
2015
2014