Unkarin ja Serbian välinen raja-aita. Kuva: Andrea Schmidt / Wikimedia Commons

Tiistaina puolueet pääsivät yhteisymmärrykseen raja-aidan rakentamisesta ainakin osalle Suomen ja Venäjän välistä rajaa. Rajavartiolaitoksen suunnitelma aidasta kattaa kokonaisuudessaan noin 130 – 260 kilometriä rajaa, mutta tarkempaa tietoa suunnitellun aidan sijainnista ei ole vielä julkaistu.

Ihmisten lisäksi Suomen ja Venäjän välisen rajan ylittää tietenkin monet eri eläimet. Useammalle Suomessa esiintyvälle lajille rajan yli liikkuvat yksilöt ovat elintärkeitä, koska ne ylläpitävät eläinlajien populaatioiden yksilömääriä ja geneettistä monimuotoisuutta. Lisäksi raja-alueella elää yksilöitä, jotka liikkuvat sekä Suomen että Venäjän puolelle.

Joillekin lajeille Venäjältä tuleva geenivirta on erityisen tärkeä. Esimerkiksi taannoinen Luonnonvarakeskuksen susikannan suotuisan suojelutason viitearvojen määrittely paljasti, että geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseksi Suomen susikannan pitäisi olla huomattavasti isompi, jos sillä ei olisi yhteyttä Venäjän susipopulaatioon. 

Se, miten paljon raja-aita estää eläinten liikettä, riippuu tietenkin siitä, minkälainen aita on rakenteeltaan ja miten jatkuva ja pitkä aidasta tulee. Rajavartiolaitoksen havainnekuvassa aita ainakin näyttää sen verran jykevältä, että siitä eivät pääse yli tai läpi keski- ja isokokoiset nisäkkäät. Se olisi siis paikallisesti tehokas liikkumiseste. Toisaalta rajalle ei ole suunniteltu yhtäjaksoista jatkuvaa aitaa, vaan pätkiä kunkin rajanylityspaikkojen ympärille. Tämä antaa eläimille mahdollisuuksia puikahtaa aitojen välistä. Aitojen rakentaminen rajanylityspaikkojen ympärille on myös todennäköisesti vähiten eläinten liikkumista haittaava toimi, koska monet eläimet luultavasti välttelevät alueita, joilla ihmiset liikkuvat.

Raja-aita ei ole ensimmäinen eläinten liikkumista rajoittava suunnitelma. Muutama vuosi sitten maa- ja metsätalousministeriö arvioitti mahdollisen villisika-aidan hyödyn. Suomessa ei pidetä villisiasta, koska se voi kantaa afrikkalaista sikaruttoa ja levittää sitä sikatilojen välillä. Suomessa ei ole koskaan todettu afrikkalaista sikaruttoa, mutta Leningradin alueella sikaruttoa on esiintynyt jo vuodesta 2009. (Tämänhetkisen tiedon mukaan afrikkalaisen sikaruton leviämiseen on enemminkin vaikuttanut sikojen kuljetukset ja saastuneen ruokajätteen syöttäminen sioille.)

Maa- ja metsätalousministeriön selvityksen mukaan villisika-aita olisi kallis, eikä estäisi villisikojen liikettä. Aidan matkalla on lähes 2 000 leikkauskohtaa, kuten rautateitä, kallioalueita, soita ja virtavesialueita, joista villisiat pääsisivät läpi. Villisiat ovat sangen taitavia uimareita, ja Suomen ja Venäjän raja-alueilla on paljon järviä, joita ei tietenkään aidattaisi. Esimerkiksi Kiteen-Kesälahden Pyhäjärven kohdalla valtakunnanraja kulkee yli 13 kilometriä vesialueella. Tämä on loistava liikkumisreitti villisioille ja miksei muillekin eläimille. Aukotonta villisika-aitaa saataisiin rakennettua vain noin 10 km, kun villisiat voivat kulkea jopa 30 – 40 kilometriä vuorokaudessa.

 

Ihmiset luovat eläimille monia erilaisia liikkumisesteitä. Parhaiten näistä on tutkittu teitä. Etenkin moottoritiet voivat olla täydellisiä liikkumisesteitä eläimille. Sen sijaan pitkistä maiden välisistä raja-aidoista on suhteellisen vähän tutkimusta. Lähinnä luonnonvaraisten eläinten näkökulmasta aitoja on pystytetty suojaamaan luonnonvaraisia eläimiä, kotieläimiä tai ihmisiä esimerkiksi tuotantotiloilla, luonnonsuojelualueilla tai vilkkaasti liikennöidyillä teillä. Aidat voivat periaatteessa toimia kuten moottoritiet (ja useinhan moottoritiet ovat aidattuja, jotta eläimet eivät päätyisi autojen alle), mutta erojakin aidalla ja moottoritiellä on rutkasti.

Aidalle tyypillisiä riskejä on muutamia: esimerkiksi Slovenian ja Kroatian väliseen raja-aitaan on jäänyt jumiin kauriita ja haikaroita. Metsäkanalinnut voivat jäädä myös jumiin aitaan ja kuolla – näitä tapauksia on jonkun verran esimerkiksi Suomen poroaidoissa. Puolan ja Valko-Venäjän välinen aita estää visenttien liikkeen Białowieżan metsässä.

Suden tilanteeseen raja-aita ei luultavasti paljon vaikuttaisi. Kaakkois-Suomi, johon suurin osa aidasta todennäköisesti sijoittuisi, on sangen susiköyhää aluetta. Koko Järvi-Suomen alueella susia on huomattavan vähän, vaikka siellä oletettavasti olisi soveltuvaa elinympäristöä. Karjalan kannaksella on nähtävästi jonkusen sadan suden kanta, mutta tämä ei vaikuta juuri Suomen susipopulaatioon, koska geenivirta tapahtuu pohjoisempana Karjalan tasavallan puolelta.

Jos sudet liikkuvat, ne myös liikkuvat ja etsivät aidasta koloja. Esimerkiksi pantasusi liikkui vuonna 2003 viivasuoraa reittiä Venäjän Karjalan puolella sadankin kilometrin matkan. Venäjän puolella rajaa on tiettävästi aidotettuja alueita ja oletettavasti kyseinen susi juoksenteli aidan vierusta niin pitkään kunnes aita loppui tai susi pääsi muuten sen läpi. Muutaman kymmenen kilometrinkään aita ei sikäli susien liikkumiseen Venäjän ja Suomen välillä juuri vaikuta.

Muut suurpedot ovat luultavasti suden kaltaisia, koska nekin liikkuvat pitkiä etäisyyksiä. Villisikaan aita ei luultavasti kovinkaan paljon vaikuttaisi. Villisiat ovat geneettisesti sangen monimuotoisia, eikä suomalaisen villisikakannan elinvoimaisuudesta ole huolta – lähinnä päinvastoin, sillä kantaa halutaan pienentää. Suurin vaikutus olisi todennäköisesti hirvieläinten liikkumiseen: näille aidat ovat merkittävä este ja vaikuttaa paljonkin yksilöiden liikkumiseen. Tällä hetkellä hirvieläimet eivät ole uhanalaisimpia suomalaisia nisäkkäitä, joten raja-aidan vaikutus olisi luultavasti kuitenkin rajallinen.

Suurin vaikutus raja-aidoilla lienee luonnonsuojelun suunnitteluun. Euroopassa - ja laajemmin maailmassa - viimeiset vuosikymmenet ovat johtaneet luonnonsuojelun suunnitteluun rajojen yli. Tämähän on monin tavoin järkevää, koska lajien populaatiot elävät monien maiden alueella ja populaation on helpommin elinvoimaisia, kun ne ovat hyvin kytkeytyneitä naapurimaiden populaatioihin. Rajaesteet aiheuttavat enemmän paineita kunkin maan omien toimien riittävyydelle.

Varsinaisesti eri lajien populaation kannalta tietenkin vaikutukset ovat melko heikosti tunnettuja. Se, miten yksittäisten yksilöiden liikkuminen vaikuttaa geenivirtaan lajin eri populaatioiden välillä, ei ole aina suoraviivaista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vaikka yksilöitä liikkuisi paljon aidasta riippumatta rajan yli, geenivirta voi kuitenkin pienentyä paljon, jos yksilöt eivät pääse lisääntymään. Toisaalta, joskus taas harvojenkin yksilöiden liikkuminen voi muodostaa merkittävän geenivirran. Vaikutus riippuu paljon lajista. Lajien välillä on taas suuria eroja siinä kuinka paljon geenivirran estyminen populaatioiden välillä vaikuttaisi lajien suojelutasoon.

Maailma on kuitenkin aitoja täynnä, mikä tarkoittaa, että suomalaiset lajit joko selviävät tai ovat selviämättä jo nyt monenlaisten liikkumisesteiden ristipaineessa. Toisaalta, raja-aita olisi taas yksi aita lisää, ja aitojen määrän kasvaessa näennäisen heikostakin aidasta voi tulla merkittävä tekijä. Populaatioiden geneettisessä rakenteessa eroja alkaa muodostumaan vasta vuosien kuluessa, joten mahdollisen raja-aidan todellisen vaikutuksen arvioiminen kestää pitkän aikaa.

 

Blogikirjoitusta varten on keskusteltu Luonnonvarakeskuksen Ilpo Kojolan ja Mervi Kunnasrannan kanssa.

Kommentit (20)

James Jakson
22/20 | 

These boundary walls influence individuals, however can likewise have accidental yet significant ramifications for natural life, entomb alia by shortening relocations and different developments, by dividing populaces and by causing direct mortality, for example through entrapment. Huge carnivores and enormous herbivores are particularly helpless against these effects. This article examinations the different effects of boundary walls on natural life all over the planet from a regulation and strategy point of view, zeroing in on worldwide natural life regulation specifically.

Available here : https://bestgaragedoorrepairusa.com/hgs/professional-garage-door-repair-... Garage Door Repair Services in Boulder CO

Hedy Brown
23/20 | 

"There's likewise the disengagement of populaces. So assuming that those walls are successful, creatures can't move starting with one side then onto the next and the populace is parted and this lessens hereditary variety in the species and dangers in-reproducing."

The analysts engaged with the review accept that a significant number of the walls might have been implicit repudiation of the World Legacy Show, the Show on Natural Variety or the Environments Mandate of the European Association.

Available at: https://prorealtorsusa.com/chance-gassman/real-estate-agents-in-beverly-... Real Estate Agents in Beverly Hills CA

Naomi Hunt
26/20 | 

Up to this point, the investigation of walls and their job in preservation science has been scattershot. A big part of the examinations were finished in only five nations, with many zeroed in on the consequences for medium-sized creatures. What's more, walls are as yet not piece of the Human Impression File, a data set of human changes to the earth utilized by scientists to quantify the combined effect of human turn of events.

Available here:  https://prorealtorsusa.com/nomos/best-notarization-services-in-goodyear-az/ Notarization Services in Goodyear AZ

Scott Miller
27/20 | 

Ongoing exploration shows that these effects reach out a long ways past hindering creature relocation courses and incorporate facilitating infection transmission by concentrating creatures, modifying the hunting practices of hunters, and blocking admittance to key areas of water and search. Walls may likewise forestall "hereditary salvage" on the off chance that a confined populace is devastated by sickness or a cataclysmic event.

Available at:  https://prorealtorsusa.com/norcal/property-buying-services-in-san-franci... Professional Property Buying in San Francisco CA

Thomas Smith
28/20 | 

The explanation that protection has been to a great extent wall blind, researchers say, is halfway a question of discernment. "Walls are all over the place, as far back as individuals can recall," said Xu. "At the point when you take a gander at a scene, you don't see walls themselves, you see domesticated animals wandering and natural life crossing. You don't see the wall, since you're so accustomed to it. Individuals underestimate them."

Available here:  https://prorealtorsusa.com/shweta/professional-real-estate-agents-in-kir... Property buying services in kirkland WA

Linda Snow
30/20 | 

Electric fencing serves more as a mental hindrance, than an actual boundary. At the point when creatures accept their most memorable shock from electrified barrier their inclination is to push ahead making them go through the wall. Setting aside some margin to prepare your creatures to electric fencing will assist with diminishing how much time you spend gathering creatures and retouching wall, and at last the viability of your electrified barrier.

Keep in mind, creatures don't for the most part see the wall until they connect with it. They likewise don't at first see the new wall as a boundary and when through you might experience trouble getting creatures to return or regard the wall. Legitimate preparation will expand the creature familiarity with the electrified barrier considering a more powerful mental boundary.

Available here: https://topmortgagebrokersusa.com/clare-lin/professional-home-purchase-m... Home purchase Mortgage services in Middlesex County NJ

David Wilsom
31/20 | 

In the event that you might want to build the mental impact of the electric fencing, you can have a go at putting peanut butter on banners wavering or basically strips/hailing without anyone else. Both will urge creatures to examine, which for the most part prompts the creature getting stunned.

At the point when creatures are transformed into the preparation region, it is really smart to watch out for them from a good ways and allow them to find the wall all alone. Creatures, particularly domesticated animals, are interested and will research the wall. As they do, they will accept their most memorable example.

Available at: https://besttowingusa.com/ab-wrecker/best-mud-pull-services-in-fort-wort... Mud Pull Services in Fort Worth TX

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan Helsingin viemärirottia, punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
Heinäkuu
2016
2015
2014
Sisältö jatkuu mainoksen alla