Rinovirus B:n rakennepiirustus. Kuva: Astrojan / Wikimedia Commons

Elokuussa rinovirus sekoitti suomalaisten arkea. Normaalisti rinovirus on suhteellisen huomaamaton flunssan taustalla oleva taudinaiheuttaja, mutta pandemia-aikaan pienimmistäkin oireista lähdetään koronavirustestiin. Testauksen ruuhkauduttua normaalisti muutaman päivän tauti muuttuukin reilun viikon omaehtoiseksi karanteeniksi.

Uusi koronavirus vaikuttaa suhteellisen tyypilliseltä hengitystiesairauden aiheuttavalta virukselta. Niinpä koronaviruksen leviämisen estäminen estää monien muidenkin hengitystiesairauksia aiheuttavien virusten leviämistä.

Maailmalta on tullut monia esimerkkejä siitä, kuinka koronatoimet lopettivat influenssavirusten leviämisen tykkänään. Suomessa maaliskuussa influenssakausi loppui kuin seinään. Sama oli tapahtunut Hong Kongissa jo aiemmin.

Rinovirus sen sijaan lähti kesän jälkeen leviämään innokkaasti Suomessa sen kummemmin ihmisen fyysisestä etäisyydestä välittämättä. Miksi näin?

 

Mielenkiintoisen aineiston siihen, miten koronaviruksen leviämisen hillitseminen vaikuttaa muihin hengitystieviruksiin löytyy Australiasta. Sullivan Nicolaides Pathology on suurin Australian yksityinen kliinisen mikrobiologian laboratorio ja se raportoi omista havainnoistaan kattavasti. He testaavat hengitystieoirehtivien näytteistä kaikki yleisimmät taudinaiheuttajat, joten oireita aiheuttavat virukset saadaan selville. Australia on lisäksi sikäli mielenkiintoinen alue, että se on eteläisellä pallonpuoliskolla. Siellä siis on tällä hetkellä talvi, ja australialaisten havainnoista voidaan päätellä, miten oma talvemme voisi vaikuttaa hengitystievirusten leviämiseen.

Australiassa oli alkamassa vilkas influenssakausi päätellen siitä, että influenssavirusta esiintyi paljon myös varsinaisen epidemiakauden ulkopuolella heti vuoden 2020 alussa. Kuten muuallakin, influenssaviruksen esiintyvyys kuitenkin romahti maaliskuussa ja tämän jälkeen on havaittu vain yksittäisiä tapauksia. Myös RS-viruksen määrä romahti tällöin.

Toukokuussa kuitenkin rinovirusten esiintyminen lähti tiukkaan nousuun Australiassa. Hieman hitaammin perässä kasvoi adenovirusten ilmaantuvuus. Nämä virukset ovat korostuneesti nuorempien ikäryhmien tauteja: 1-4-vuotiaiden joukossa 60% näytteistä on ollut positiviisia rinoviruksille ja 14% näytteistä on ollut positiivisia adenovirusten suhteen. Influenssa- ja RS-virus on myös yleisimmillään nuorilla, mutta erot ikäluokkien välillä ovat pienempiä. Koronavirus puolestaan on ollut harvinainen nuorimmilla ja yleisempi vanhemmilla ikäluokilla.

Rino- ja adenovirusten esiinponnahdus on mielenkiintoinen ilmiö, johon on monta syytä. Adeno- ja erityisesti rinovirukset ovat huomattavasti yleisimpiä lapsilla sillä näitä viruksia on hyvin monta erilaista serotyyppiä. (Serotyypit ovat antigeenien perustella eroavia virusryhmiä.) Rinoviruksia on kolme eri lajia ja yli 160 serotyyppiä, jotka eivät juurikaan anna ristisuojaa toisiaan kohden, eli jos sairastaa yhden rinoviruksen serotyypin, muut serotyypit voivat vielä aiheuttaa taudin. Lapsilla on siis useammin rinoviruksia, koska heillä ei vielä ole vastustuskykyä niitä vastaan, tai ainakaan yhtä hyvää suojaa yhtä monta serotyyppiä vastaan. Adenoviruksia on seitsemän eri lajia ja noin 60 eri serotyyppiä. Näihin verrattuna muut hengitystiesairauksia aiheuttavat virukset eivät ole yhtään niin monimuotoisia.

Toisaalta rinovirukset ja adenovirukset ovat vaipattomia viruksia – niiden proteiinikuorta ei suojaa lipidien muodostama kerros. Vaipattomat virukset ovat monesti kestävämpiä kuin vaipalliset virukset, kuten koronavirus tai influenssavirus. Vaipattomat virukset sekä yleensä kestävät kauemmin ympäristössä että ne sietävät paremmin saippuaa kuin vaipalliset. Käsien peseminen on kuitenkin olennaista vaipattomien virusten torjunnassa, sillä käsidesikään ei ole tehokas tapa torjua näitä, mutta käsiä pesemällä niistä sentään voi päästä eroon, kunhan pyyhkii kätensä. Näin voisi ainakin olettaa, että rino- ja adenovirukset leviävät paremmin kosketustartuntana ja käsien kautta kuin influenssa- tai koronavirukset.

Kolmas tekijä on, että etenkin rinovirukset ovat huomattavan pieniä viruksia. Ei tiedetä kovin hyvin miten viruksen koko vaikuttaa sen leviämiseen, mutta tutkimusten perusteella pienet virukset tulevat helpommin läpi esimerkiksi hengityssuojaimista. Esimerkiksi hongkongilaisessa tutkimuksessa hengityssuojaimet estivät tehokkaasti koronavirusten leviämistä, mutta ei rinovirusten.

 

Rinovirukset ovat joka tapauksessa suhteellisen lievää flunssaa aiheuttavia, joten niiden terveydelliset riskit ovat pieniä. (Kaikki hengitystiesairauksia aiheuttavat virukset voivat olla oireettomia tai aiheuttaa kuoleman – virusten välillä vain oireiden vakavuuden jakauma vaihtelee.) Influenssavirus on sen sijaan mielenkiintoisempi, sillä se aiheuttaa runsasta kuolleisuutta. Onko mahdollista, että koronaviruksen hillitseminen myös estää influenssaepidemian Suomessa?

Influenssaviruksia kiertää jatkuvasti ympäri maailmaa: uudet kannat leviävät matkustavien ihmisten mukana ja varsinainen epidemiakausi on eteläisellä pallonpuoliskolla heidän talviaikanaan ja pohjoisessa meidän talviaikanamme. Päiväntasaajan tropiikissa influenssa esiintyy suhteellisen tasaisesti ympäri vuoden. Uudet kannat tuntuvat leviävän etenkin Yhdysvaltain ja Kiinan lentomatkustusreittien kautta ympäri maailman.

Suomalainen influenssaepidemia tuntuu syntyvän sekä paikallisten influenssatapausten lisääntymisestä että ulkomailta tulevien uusien tapausten leviämisestä. Tällä hetkellä Suomessa on oletettavasti hyvin vähän kiertävää influenssavirusta, mutta ulkomailta sitä mahdollisesti pääsee leviämään. Kymmenen pisteen kysymys onkin: Estääkö matkustusrajoitukset ja ulkomailta saapuvien karanteenit myös influenssatapausten yleistymistä Suomessa? Riittävätkö vielä voimassa olevat koronaviruksen estämistoimet myös influenssan leviämisen estämiseen? Tätä emme tiedä, mutta toivomme parasta, koska koronatestauksen tilannetta helpottaisi, mitä vähemmän on oirehtivia ihmisiä. Tähän tulemme saamaan lähikuukausina vastauksen.

Influenssarokote on joka tapauksessa tarpeen ja toivottavasti sen tänä vuonna ottaa mahdollisimman moni, jotta influenssa pysyy kurissa.

 

Sullivan Nicolaideksen virushavainnoista koostetut kuvaajat löytyvät täältä.

Päivitys 31.8.2020 klo 22.15: Lisätty maininta siitä, että käsidesi tehoaa huonommin vaipattomiin viruksiin kuin vaipallisiin.

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan Helsingin viemärirottia, punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
Heinäkuu
2016
2015
2014