Polion aiheuttamia hengityshalvauksia hoidettiin aiemmin "rautakeuhkoilla". Kuva: SriMesh / Wikimedia Commons

 

Poliomyeliitti eli lapsihalvaus on aiemmin yleinen tauti, jonka aiheuttaa pikornaviruksiin kuuluva virus. Tauti sai nimensä siitä, että yhdestä viiteen promillea virustartunnan saaneista saa halvauskohtauksen- Tauti voi olla tappava, jos hengityslihakset lamaantuvat. Polio oli yksi tyypillisiä lapsuuden tauteja, jonka saivat aiemmin käytännössä kaikki lapset.

Ihmiskunta pääsi polion niskan päälle 1950-luvulla, kun Jonas Salk kehitti poliorokotteen. Rokotuksen yleistyttyä taudinkin esiintyminen väheni: viimeinen polioepidemia tapahtui Suomessa vuonna 1984-85. Tuohon aikaan maailmanlaajuisesti noin 300 000 lasta vuosittain halvaantui polion takia. Samoihin aikoihin aloitettiin maailmanlaajuinen kampanja poliota vastaan, jonka ansiosta polion määrää on saatu huomattavasti vähennettyä – WHO jo jossain vaiheessa ennusti, että polio saadaan tapettua sukupuuttoon vuoteen 2015 mennessä.

Tämä ei ole onnistunut.

Nykyään merkittävä osa poliotapauksista johtuu rokotteista: tänä vuonna näitä oli kolme kappaletta. Poliota vastaan käytetään kahta rokotetta, pistettävää ja suun kautta otettavaa. Jälkimmäinen on käytännöllisempi kehitysmaissa, mutta noin yksi miljoonasta rokotuksesta kehittyy oikeaksi poliotartunnaksi. 

”Villiä poliota”, eli poliota joka ei johdu rokotuksista, esiintyy lähinnä Afganistanissa ja Pakistanissa. Tapauksia on tänä vuonna ollut 29. Lisäksi Nigeriasta on löytynyt neljä tapausta. Todellinen tartuntamäärä on noin tuhatkertainen, koska suurin osa tartunnoista ei aiheuta tautia.

Miksi poliota esiintyy juuri Afganistanissa ja Pakistanissa? Nämä alueet ovat taleban-liikkeen hallitsemia ja taliban-hallinto ei ole sallinut lasten rokottamista. He epäilevät, että rokotukset ovat salajuoni muslimien steriloimiseksi. Yhdysvallat ei osaltaan tehnyt rokotustyötä yhtään helpommaksi: Osama Bin Laden jäljittämisessä osa agenteista naamioitui rokottajiksi. Tämän jälkeen talebanit ovat tarkoituksella myös pyrkineet tappamaan rokotteiden antajia.

Niin kauan kuin poliota esiintyy Afganistanin ja Pakistanin rajaseuduilla, muukin maailma on vaarassa. Erityisen alttiita tautien leviämiselle ovat yhteiskunnat, joissa konfliktien takia terveydenhuolto- tai vesijärjestelmät ovat tuhoutuneet. Tällaisia on aivan Euroopan naapurissakin: esimerkiksi Syyria ja Irak ovat maita, joissa laajat alueet ovat terveydenhuollon ulkopuolella ja vesihuolto on romahtanut.

Syyriassa puhkesikin vuonna 2013 polioepidemia ja noin 90 lasta sai halvausoireita. Todennäköisesti virus oli tullut maahan jo edellisenä vuonna Pakistanista. Yksi epidemian leviämisalueista oli Aleppo – kaupunki joka viime aikoina on ollut usein uutisissa.

Polion esiintymisestä Syyriassa tekee erityisen huolestuttavan, että Euroopassa monissa maissa poliorokotusten kattavuus on laskenut alle kriittisen rajan. Onneksi poliota seurataan säännöllisesti useassa Euroopan maassa ja Lähi-Idässä. Seuranta on suhteellisen helppoa, sillä polio leviää ulosteiden avulla. Viemäreistä otetaan näytteet ja näistä tutkitaan polion leviämistä. Tampereen jätevesistä on vuodesta 2008 lähtien löydetty nähtävästi yhden ihmisen erittämää poliovirusta, joka on lähtöisin suun kautta otetusta poliorokotteesta. Tartuntariski tästä on nähtävästi hyvin pieni, muttei olematon. Joka tapauksessa Euroopassakin on syytä pitää huolta poliorokotusten korkeasta kattavuudesta.

 

Polio on kuin oppikirjaesimerkki siitä, miten konfliktit tai katastrofit edistävät tautien leviämistä. Maailman konfliktialueet, kuten Syyria ja Irak, Afganistan ja Pakistan, Etelä-Sudan tai Nigerian pohjoisosat, ovat monien muidenkin tautien leviämisaluetta. Guineamadon viimeiset yksilöt elävät näillä alueilla. Kolera leviää usein näillä alueilla.  

 

Syyrian tilanteen aiheutti sen että Syyrian hallitus lopetti rokotetoimitukset, terveydenhoidon ja vesijärjestelmien ylläpidon alueille, joita se ei hallinnut. Myöskään kansainväliset järjestöt eivät päässeet toimittamaan apua, koska hallitus ei ole sallinut avustuskuljetuksia ja rokotteiden toimittamista alueille – siis käytännössä suurimpaan osaan Syyriaa. Näillä alueilla poliorokotukset jäivät antamatta ja rokotekattavuus laski nopeasti. Polioepidemian alettua Syyrian hallinto ei toiminut epidemian rajoittamiseksi: polionäytteetkin tutkittiin turkkilaisessa sairaalassa.

Polioepidemia saatiin kuitenkin sen alettua nopeasti kuriin.

Syyrialaiset kansalaisjärjestöt ja naapurimaiden avustavat järjestöt organisoivat kylmäketjun, jonka avulla kapinallisalueille kuljetettiin yli miljoona rokotetta. Poliorokote pitää antaa kolmessa osassa, joten saavutus on huima: sekä kylmäketjun että kirjanpidon ylläpito sisällissodan olosuhteissa on haastavaa. Rokotuksiin suhtaudutaan kuitenkin positiivisesti: ISISkin on päästänyt alueelleen rokotusvapaaehtoiset, vaikka se ei ole juuri muita humanitaarisen avun järjestöjä sallinut.

Kolme vapaaehtoista kuoli tulituksessa ensimmäisen rokotuskampanjan aikana.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että polioepidemia on Syyriassa loppunut sillä tautitapauksia ei ole esiintynyt lähes kolmeen vuoteen. Varmuutta ei kuitenkaan ole: terveydenhuoltojärjestelmän romahtaminen tarkoittaa, ettei tautien esiintymistä myöskään seurata kattavasti. Polio saattaa siis hyvinkin elellä jossain Syyrian ja Irakin raja-alueilla. Toisaalta, lasten rokottaminen vaatii jatkuvaa uhkarohkeaa rokotuskampanjaa.

Paras suoja Eurooppaan leviävää polioepidemiaa vastaan ovat syyrialaiset vapaaehtoiset, jotka jakavat rokotuksia kirjaimellisesti tulituksen ja pommituksen keskellä.

Kommentit (0)

Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan Helsingin viemärirottia, punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Blogiarkisto

2017
Heinäkuu
2016
2015
2014