VTT:n päärakennus Otaniemessä, Espoossa. Kuva: J-P Kärnä / Wikimedia Commons

 

Helmikuusta jatkunut saaga, joka alkoi Helsingin Sanomien esittämistä epäilyistä VTT:n tutkijaa Matej Orešičia kohtaan, on päättynyt. VTT:n pääjohtaja Antti Vasara päätti, ettei tapauksessa ole syytä epäillä hyvän tieteellisen käytännön rikkomista.

Olen kirjoittanut tapauksesta aikasemminkin: ensimmäisen kerran Hesarin jutun jälkeen, toisen viikkoa myöhemmin ja kolmannen kesäkuussa kun ensimmäiset selvitykset olivat valmistuneet.

Sen jälkeen onkin tapahtunut uusia käänteitä: Julkisen sanan neuvosto antoi Helsingin Sanomille kaksi langettavaa ja kaksi vapauttavaa päätöstä vilppiepäilyjen uutisoinnista ja Helsingin yliopistossa suoritettiin tutkimuseettinen esiselvitys, jossa selviteltiin Oresicin ryhmästä lähetettyjen näytteiden käsittelyä Helsingin yliopistolla.

Helsingin Sanomien rooli koko tapauksen pyörittämisessä on ollut omituinen: jatkuvasti valmis tuomitsemaan Orešičin tieteellisten tutkimusten vääristelystä ja kun todistusaineistoa ei ole löytynyt, ei ole myöntänyt olleensa väärässä. Kaikki merkit viittaavat siihen, että Orešičin tutkimusryhmässä oli vakavia ongelmia. Huono johtaminen tai tulehtuneet ihmissuhteet eivät kuitenkaan ole hyvän tieteellisen käytännön loukkaus. (Jos olisi, suomalaisissa tutkimuslaitoksissa riittäisikin tutkittavaa kokonaiselle esiselvittäjien armeijalle.)

Helsingin yliopiston selvitys oli omituinen sivujuonne: eräs Orešičin näytteitä analysoinut tutkija pyysi uudelleen käsiteltäväksi vuosina 2013-14 VTT:llä tehdyn vilppiepäilyn esiselvityksen. Esiselvityksen tehneen Eero Vuorion mielestä hyvän tieteellisen käytännön rikkomuksia ei tapahtunut, mutta omituisia piirteitä löytyi niin näytteiden nimeämisestä kuin tutkijoiden toiminnastakin (pdf 1,2,3). Omituisuudet kertonevat enemmän siitä, kuinka tarkasti tutkimusryhmän toimintaa on selvitetty, kuin että ryhmässä olisi toimittu huolimattomasti.

 

VTT:n selvitysten uusin ja nähtävästi viimeinen vaihe oli Seppo Koskisen, Turun yliopiston työoikeuden professorin, tekemä selvitys. Koskinen haastatteli 23 ryhmän jäsentä ja tuli siihen tulokseen, ettei ole syytä epäillä tiedevilppiä. Koko tapausta leimanneeseen amatöörimäiseen puuhasteluun jotenkin sopii Koskisen raportin omituisuus (pdf). Koskinen ei kerro mitä on kysellyt ryhmän jäseniltä, mitä he ovat vastanneet tai ylipäänsä mistään mitään. Hän toteaa ympäripyöreitä johtopäätöksiä – olisi pitänyt keskustella enemmän ja ristiriitoja on ollut –  ja vihjailee, että hän voi kyllä jollain tasolla ymmärtää mitä on tapahtunut, ilman että raportin lukijalla on hajuakaan, että mitä nyt oikeasti on tapahtunut. Lisäksi kielenhuolto olisi ollut paikallaan, sillä nyt on aika vaikea tietää miten Koskisen lauseet pitäisi ymmärtää: "Everything what I think has happened is not acceptable but all that can be forgotten"

Helsingin Sanomien haastattelussa VTT:n pääjohtaja Antti Vasara totesi, että ”Kaikki se, mitä on ollut mahdollista jälkikäteen tarkistaa, on tehty Talen ja 4Pharman toimesta. Mitään uutta sen lisäksi ei ole enää mahdollista tehdä, koska raakadata ei enää ole meidän mitattavissa”.

Raakadata tässä tapauksessa tarkoittaa tutkimuksessa käytetyn nestekromatografia-massaspektrometrin tuottamia spektrejä, joista laitteen omat ohjelmat tuottavat lukuarvot. Tätä prosessointia ei enää pysty toistamaan järjestelmien ja laitteiden muuttuessa. Selvittäjillä oli käytössään ohjelmien prosessoima ensimmäinen numeerinen data (ja Vasaran mukaan tämä tullaan lähitulevaisuudessa myös julkistamaan). Tämä data ei kuitenkaan ole nähtävästi täydellinen, vaan sitä on jo muokattu - se on "an end result of many manual selection steps", kuten Marko Sysi-Ahon lausunnossa (pdf) mainitaan. Näiden askelten selvittäminen ei ole ollut selvityksissä mahdollista, koska se olisi vaatinut muun muassa laboratoriopäiväkirjojen tutkimista.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että selvityksissä voidaan todennäköisesti sulkea pois mittaustulosten väärentäminen, mutta niissä ei pystytä havaitsemaan onko lopulta mukaan otetuissa tuloksissa epärehellistä valikointia.

 

’Farssi’ on oivallinen sana kuvaamaan tätä tapausta. Mukaan on sotkettu Suomen johtavia tutkijoita, selvityksiä tehty enemmän kuin on tarpeen, Helsingin Sanomat on sekoillut käsittämättömästi, VTT:n maine on kärsinyt ja Orešičin mainekin on liattu. Loppujen lopuksi tapausta ei pöyhitty kokonaisuudessaan. Yksi kunnollinen selvitys olisi ollut parempi kuin nippu puolivillaisia. 

Lähinnä koko tapauksesta herää kysymys: Oliko tämä tarpeen?

Ja ennen kaikkea: Voitaisiinko opetella käsittelemään nämä tapaukset ammattimaisesti?

Kommentit (5)

Vierailija

Hei Tuomas,  Sinun kannattaa lukea VTT:n kirjaamosta saatavilla olevat Hyötyläisen ja etenkin Oresicin vastineet Koskisen raporttiin.  

Vierailija

Tuomas on kyllä selvästi oikeilla linjoilla. Onko Tuomaksella mahdollisuutta keskustella Orešičin kanssa keskenään? Selviäisi edes se toinen puoli. Asiaa tutkivat ovat selvästi tuoneet sen toisen puolen näkemyksen vahvasti esille. Eli selvästi näillä muutamalla tutkijalla oli jotain hampaankolossa tutkimuksen vetäjää vastaan. Siitä ei pääse yli eikä ympäri.

Vierailija

HS haastatteli Matej Oresicia 7.2.16, ja ainakin osa Oresicin vastauksista ja väitteistä oli perättömiä. Oresic piti Talen ja 4Pharman tilastotieteilijöitä asiantuntemattomina.Tale ja 4Pharma tutkivat JEM-artikkelin aineiston statistiikan ammattitaitoisesti ja päätyivät pitämään osaa artikkelissa ja sen pohjalta myöhemmin  esitetyistä väitteistä  perusteettomina. Edellä mainitussa HS-jutussa Oresic myös kertoi, että jätti pois verrokkilapsen tulokset kuviosta 2, koska artikkeliin olisi tullut liikaa materiaalia. Perustelu ei ole totuudenmukainen. Artikkeliin laitettiin Supplemetal Material -osioon 9 kuviota ja 1 taulukko lisämateriaalia, eikä olisi ollut mitään estettä laittaa sinne lisää tuloksia tai tietoja.

Vierailija

Hei, etenkin Oresicin vastine on hyvin mielenkiintoista luettavaa. Hesarin rooli vilppiepäilyn erittäin vääristyneessä/puolueellisessa uutisoinnissa ja lehden etiikka yleensä asettautuu tässä hyvin kyseenalaiseen valoon. Miten maan suurin uutislehti voi toimia näin?

Vierailija

Matej Oresicin tapauksessa tunaroivat kaikki: VTT, TENK ja Oresic yhteistyökumppaneineen esittämällä tilastollisesti perusteettomia väitteitä tuloksista ja niiden merkittävyydestä. TENK piti tapausta tieteellisenä kiistana, mitä se ei ole. Tieteellisessä kiistassa osapuolet ovat hyvin perustelluista syistä eri mieltä. Oresic sen sijaan käytti virheellisesti tilastollisia menetelmiä ja liioitteli tulosten merkittävyyttä. VTT toimi väärin, kun ei informoinut asiaosaisia tutkinnan syistä ja pyytänyt heiltä vastineita. VTT:n olisi myös pitänyt sisällyttää tutkintaan apurahahakemukset eikä olisi pitänyt ohjeistaa selvittäjiä keskittymään vain vilppiin. TENKin ohjeiden mukaan hyvän tieteellisen käytännön vastainen toiminta voi ilmetä vilppinä, piittaamattomuutena hyvästä tieteellisestä käytännnöstä ja vielä harmaalle alueelle kuuluvina tekoina. Vilppi tuntuu epätodennäköiseltä Oresicin tapauksessa, mutta jäi tutkimatta, olisiko tapauksesta löytynyt muuta hyvän tieteellisen käytännön vastaista toimintaa.

Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkija Helsingin ja Zürichin yliopistoissa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan Helsingin viemärirottia, punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Blogiarkisto

2017
Heinäkuu
2016
2015
2014