Soluun tunkeutuvia koronaviruksia. Kuva: NIAID / Wikimedia Commons

Viime vuonna puhuttiin, miten koronan kanssa pitää oppia elämää. Tänä vuonna teemana tuntuu olevan enemmänkin, että miten koronan kanssa pitää oppia kuolemaan: Suomessa koronan uhriluku pysyi pitkään matalana, mutta viime vuoden loppupuolelta lähtien luvut ovat rumentuneet vauhdilla. Samalla kun yleisessä keskustelussa pandemia tuntuu olevan menneen talven lumia, oikeassa maailmassa koronavirus jatkaa vyörytystään. Etelä-Afrikassa varaudutaan viidenteen aaltoon.

Pandemian alkupuolelta Suomen strategiana oli estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Viime vuoden syksyllä strategian tavoitteiksi muutettiin yhteiskunnan avaaminen, avoinna pitäminen ja epidemian jälkihoidon, talouden kasvuedellytysten ja jälleenrakennuksen tuki. Tämän vuoden helmikuussa tavoitteiksi muuttui yhteiskunnan vakauttaminen mahdollisimman avoimeksi, jälkihoidon ja jälleenrakennuksen tukeminen sekä tarkoituksenmukainen varautuminen globaalin pandemian jatkumiseen.

Viikottaisten kuolemien määrä nousi yli sataan viime vuoden viimeisellä viikolla ja on pysynyt siitä lähtien sillä tasolla. Tällä hetkellä tilaston korkein luku on viikolla 13, jolloin kuolleita on rekisteröity 240 kappaletta. Nämä luvut tullevat vielä nousemaan, kun tietoja päivitetään.

Kuolinsyyn määrittely on tietenkin vaikeaa. Tällä hetkellä koronakuolema määritellään THL:n tilastonpidossa niin, että kuolema liittyy koronaan, jos se on tapahtunut 30 vuorokauden sisällä positiivisesta laboratoriovarmistetusta testituloksesta. Joskus kuolema voi johtua tietenkin jostain muusta syystä, etenkin kun merkittävä osa väestöstä sairastaa koronatautia. Toisaalta aina kuollutta ei ole välttämättä testattu koronan suhteen tai kuolema voi tapahtua yli 30 vuorokauden kuluttua. Tilastonkeskuksen kuolinsyytilastoissa tarkastellaan jo sitten kuolintodistuksia.

Yleinen nyrkkisääntö on että pandemiassa kuolee huomattavasti enemmän ihmisiä pandeemiseen taudinaiheuttajaan kuin virallisilla testauskriteereillä pystytään havaitsemaan. Tämän takia yleensä seurataan ylikuolleisuutta: miten paljon odotettua enemmän ihmisiä kuolee kunakin ajanhetkenä. Tämän pandemian korkein lukema Suomessa on tämän vuoden viikolta 14. Ylikuolleisuutta on havaittu viime kesältä deltan saapumisen jälkeen lähes joka viikko: vain kaksi viikkoista on alle odotetun arvon.

Syy korkeaan kuolleisuuteen on tietenkin se, että tartuntoja on paljon. Koska tartuntamäärät ovat vieläkin korkeita, kuolleisuus tulee jatkumaan vielä pitkään korkeana. Tartuntamäärien lasku näkyy jossain vaiheessa laskevana kuolleisuutena.

 

Tulevaisuus on pandemian osalta vielä epävarma ja epämääräinen – emme ihan tarkalleen tiedä, mitkä pandemian seuraavat vaiheet ovat. Emme oikein edes tiedä mitkä pandemian nykyiset vaiheet ovat.

Tällä hetkellä Suomessa edetään sakeassa sumussa koronaviruksen kannalta. THL lopetti viime syksynä väestöserologisen tutkimuksensa, joten vasta-ainetasoista populaatiossa on vaikea sanoa mitään. Tuoreen tutkimuksen pohjalta HUS-alueella arviolta reilu neljännes ihmisistä sai omikron-tartunnan joulukuulta maaliskuulle, joskin tämä luku kuulostaa suhteellisen matalalta. Tiedämme, että omikron ei herätä yhtä vahvaa immuunivastetta kuin aiemmat muunnokset. Tämä saattaa johtua eroista viruksen rakenteessa tai siitä, että tartunta aiempien rokotusten tai tartuntojen päälle ei enää aiheuta suhteessa yhtä vahvaa reaktiota.

Emme pysty oikein arvioimaan kuinka suuri osa ihmisistä on alttiita koronatartunnalle. Vain muutama prosentti ihmisistä ei ole saanut tartuntaa tai rokotusta, joten he ovat varmasti alttiita. Missä vaiheessa rokotussuoja tai aiemman tartunnan suoja on sitten heikentynyt niin paljon, että tartunnan voi saada uudestaan? Tästä voimme tehdä jonkinlaisia arvioita, mutta koko populaation tilan arvioiminen on vaikeaa. Tämän takia emme oikein pysty arvioimaan, koska uusi tartunta-aalto voisi käynnistyä.

Ruotsalaiset terveysviranomaiset yrittivät mallintaa tämänkaltaista dynamiikkaa ja he saivat mallinnettua jo toukokuulle seuraavan, pienen, aallon, lähinnä immuniteetin heikentymisen takia.

Selkeää dataa koronaviruksen etenemisestä on tällä hetkellä saatavilla kahta kautta: sairaalahoidossa olevien määrä ja jätevesiseurannan koronavirusmäärät. Sairaalassa olevien määrästä voidaan suhteellisen helposti seurata epidemian voimakkuutta pari viikkoa sitten – tai ainakin tautitaakkaa, jota se aiheuttaa. Jätevedestä nähdään taas koronavirustartuntojen suuruusluokka, mutta ei niinkään lyhyen aikavälin trendejä. Jätevedestä pystytään tosin melko hyvin seuraamaan vallassa olevien varianttien esiintymistä.

Omikronin varsinainen vaarallisuus edelliseen variantteihin nähden on epävarma. Parhaat arviot tähän mennessä ovat arvioineet, että omikron on noin neljänneksen lievempi kuin deltavariantti tai suurin piirtein yhtä vaarallinen. Vertailun tekeminen nykyisten ja edellisten varianttien välillä on vaikeaa – tai ehkäpä jopa mahdotonta – koska rokotusten ja tartuntojen kertyessä immuunihistoriasta tulee monimutkaisempi.

Tämä vaihteleva immuunihistoria tekee myös eri maiden välisten tilanteiden arvioimisesta vaikeampaa. Muutama kuukausi sitten pystyimme vielä sanomaan, että Norja ja Tanska ovat suurin piirtein samassa tilanteessa kuin Suomi: paljon rokotuksia, vähän tartuntoja ja muunnosten leviämiset suurin piirtein samanaikaisia. Sittemmin Norjassa tuli pieni BA.1-aalto ja suurempi BA.2-aalto. Suomessa ja Tanskassa BA.1 muuttui aika sujuvasti BA.2:ksi, mutta ero oli siinä, että Tanskassa oli jyrkkä aalto, Suomessa matalampi mutta pitkä. Ruotsissa ei juuri BA.1-aaltoa ollut, mutta suhteellisen matala ja myöhäinen BA.2-aalto.

Nyt kaikki maat ovat käytännössä eri tilanteessa: tartuntoja on ollut eri määrä, tartuntoja ovat aiheuttaneet eri muunnokset, rokotteita on annettu eri verran eri ikäluokille ja kaikesta tästä on kulunut vaihteleva aikamäärä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos jossain alkaa aalto, se ei tarkoita että Suomessa alkaisi myös aalto. Kääntäen: vaikka missään ei olisikaan aaltoa käynnissä, Suomessa voi olla.

 

Isoin kysymys on se, että miten koronaviruksen evoluutio jatkuu tästä hetkestä. Tähän asti koronaviruksen evoluutiota on määrittänyt toisistaan suuresti eroavat muunnokset: alfa korvautui hyvin erilaisella deltalla, joka korvautui vielä erilaisemmalla omikronilla. Allaolevassa kuvassa nämä kaukaiset suhteet näkyvät siitä, että mikään varianteista ei ole korvautunut omalla seuraajallaan. Taustalla on tartuntojen aiheuttaman immuniteetin aiheuttama valinta: aiempaa immuniteettia kiertää parhaiten mahdollisimman paljon merkittävissä kohdissa eroava virus.


Tähän asti näkemämme koronaviruksen evoluutio eroaa myös merkittävästi muista vastaavista hengitystieviruksista. Muutokset koronaviruksessa ovat olleet suuria, jolloin se on onnistunut kiertämään huomattavan paljon aiempaa immuunisuojaa. Omikronin suuri eroavaisuus aiemmista muunnoksista aiheutti se, että se kiersi paremmin rokotussuojaa ja aiheutti tänä keväänä niin suuren kuolleisuuden. Muissa hengitystieviruksissa muutokset ovat yleensä pieniä ja vähittäisiä, joka riittää pitämään nämä virukset kierrossa, mutta tarkoittaa, että aiempi altistus tai rokotus suojaa melko hyvin ja suurin osa ihmisistä ei saa epidemiassa tartuntaa.

Tuhannen taalan kysymys on, rauhoittuuko koronavirus tämän malliseen evoluutioon vai jatkaako se aiemmalla tiellään. Niin sanotun delta-plus -variantin (kuvan 21I ja 21J) kohdalla vaikutti jo, että rauhoittuminen on näkyvissä. Tein tietenkin sen vertauksen, että marraskuun puolivälissä kävin sanomassa tämän suorassa radiolähetyksessä. Saman viikon loppupuolella ilmoitettiinkin omikron-variantista. Nyt omikronin jälkeläisinä vaikuttaa yleistyvän BA.4, BA.5 ja BA.2.12.1 - ne ovat siis eräänlaisia omikron-plussia. 

Jos seuraava muunnos on - omikronin hengessä - merkittävän erilainen omikronista tai deltasta, tämä voi hyvinkin aiheuttaa tartunta-aallon missä tahansa vuodenajassa (kuten delta viime kesänä) ja aiheuttaa merkittävää kuolleisuutta, kuten omikron, tai suurempaakin kuolleisuutta.

Toinen vaihtoehto on, että omikron jatkaa valtavarianttina ja muuntuu hieman. Etelä-Afrikassa on alkamassa uusi tartunta-aalto, jonka taustalla ovat BA.4 ja BA.5, tavallaan omikron-plussia. Jos nämä variantit pääsevät Suomeen ja alkavat leviämään, ne voivat aiheuttaa tai olla aiheuttamatta uuden epidemia-aallon. Todennäköisemmin epidemia kiihtyy syksyllä, mutta riippuen immuunihistoriasta – kuinka moni on saanut nyt tartunnan, miten paljon rokotuksia on jaettu ja miten nopeasti immuunisuoja hiipuu – se voi tapahtua aiemmin tai myöhemmin.

Kolmaskin vaihtoehto on olemassa: deltamuunnoskin on vielä pyörimässä nurkissa. Kun edellisen aallon on aiheuttanut omikron, suoja deltamuunnosta vastaan saattaa olla suhteellisesti heikompi ja delta (tai deltankaltainen muunnos) voi aiheuttaa seuraavan aallon. Esimerkiksi muista koronaviruksista OC43:lla on tällainen dynamiikka: epidemia aiheutuu vuorovuosin pääosin eri muunnoksilla.

 

Tämä kaikki tekee tietenkin "tarkoituksenmukaisesta varautumisesta" sangen vaikeaa. Tilanne voi muuttua helpommaksi, jatkua kuten nytkin on mennyt tai ottaa käänteen huonompaan.

Eri maissa yksi varautumisen ero tuntuu olevan rokotusten jako. Esimerkiksi Suomessa on suhtauduttu neljänteen rokotukseen kitsaasti ja toisissa maissa, kuten Israelissa, taas hövelimmin. Rokote suojaa erityisesti lyhyen aikaa hyvin tehokkaasti niin tartunnoilta kuin vakavalta taudilta. Tämän jälkeen suoja tartuntaa vastaan laskee hieman nopeammin kuin suoja vakavaa tautia kohtaan ja tässä on myös ikäryhmittäin merkittäviä eroja.

Jos uusi aalto on alkamassa, silloin on tietenkin optimaalista, että aallon alussa on jaettu mahdollisimman paljon tehosteannoksia: se vähentää sekä viruksen leviämistä että vakavien tapausten määrää. Ongelma vain on, ettemme tiedä milloin aalto on alkamassa. Omikronista opimme, että muunnoksen havaitsemisesta kestää pitkä aika ennen kuin rokotuksia saadaan Suomessa jaettua, koska uusien muunnosten riskiä ei osata arvioida riittävän hyvin.

Suomalainen rokotussuunnitelma perustuu tällä hetkellä siihen, että kesäksi tartuntamäärät laskevat - jolloin rokotuksen hyöty on rajallinen - mutta lähtevät uudestaan syksyllä nousuun ja että tilanteeseen ehditään vastaamaan syksyllä. Tämän oletuksen puolesta ei ole varsinaisesti mitään perustelua tai dataa esitetty.

THL:n työpaperi neljänsistä rokotteista viittaa pohdinnassaan siihen, että rokotteiden suoja erittäin vakavaa tautia kohtaan on erinomainen, mutta ikääntyneiden perusterveydenhuoltoa vaativia tapauksia lisärokotukset eivät välttämättä merkittävästi estä.

Avoimia kysymyksiä on muitakin; miten toistuvat rokotukset ja/tai tartunnat vaikuttavat immuunisuojaan? Tähän asti vaikuttaa siltä, että kukin kerta parantaa suojaa. Saattaa myös olla, että hyödyn lisääntyminen vähenee vähitellen. Tähän mennessä myös kaikki rokotteet ovat perustuneet alkuperäiseen Wuhanista levinneeseen virukseen - miten rokotteita kannattaisi päivittää lähemmäs nykyisiä muunnoksia? Jälleen, ajatuksia ja kysymyksiä on heitelty ilmaan, mutta vastauksia on huomattavan vähän. 

Jos seuraavan aallon aiheuttaa omikron- tai omikroninkaltainen muunnos, silloin olisi hyödyksi, että olisi tätä varten räätälöity rokote. Jos aallon synnyttää mahdollisimman erilainen muunnos kuin omikron, silloin rokotteesta on hieman hyötyä, mutta suhteessa vähemmän. Jos aallon synnyttää deltankaltainen muunnos, silloin voimme varautua siihen deltalle räätälöidyllä rokotteella, mutta jos sen synnyttää täysin uusi muunnos, tällöin varautuminen on vaikeampaa.

 

Tänä vuonna Suomen koronatilannetta on johdettu ennen kaikkea sloganein. Uusin slogan näyttää olevan, että koronaviruksen aiheuttama tauti on vain yksi tauti monien tautien joukossa.

Sloganin hyvä puoli on, että se on tosi. Huono puoli on siinä, että se on erityisen ilmiselvästi tosi. Itsestäänselvyys.

Suomessa kuolee keskimäärin kuukaudessa hieman alle 5000 ihmistä. Nyt rekisteröidyt koronakuolemat ovat lähes 1000 ihmistä kuukaudessa. Se tekee koronavirustaudista yhden taudin muiden joukossa samalla tavalla kuin syöpä, Alzheimer tai sydäntaudit ovat yksi tauti muiden joukossa.

Tartuntatautien joukossa koronavirustauti on se yksi tauti muiden joukossa, jos anglismina sallitaan määräisen artikkelin tapainen rakenne. Koronavirus tappaa Suomessa huomattavasti, kertaluokkaa tai useampaa, enemmän kuin mikään muu tartuntatauti.

Perusongelma tietenkin on, että SARS-CoV-2 on vaarallinen taudinaiheuttaja. Pandemian alkuvaiheessa ongelmaksi muodostui se, että mikään maailman tehohoitokapasiteetti ei ollut riittävä sille, että koronavirus olisi voinut "päästää" leviämään vapaasti. Nyt rokotusten myötä tuota tautitaakkaa on saatu laskemaan huomattavan paljon. Pieni osuus valtavan suuresta osuudesta on kuitenkin paljon: tämä tietenkin tarkoittaa isoa sairaalahoitoon joutuvien määrää ja rutkaa kuolleisuutta.

Sloganit on hyvä korvike, kun tiedolla johtaminen ei onnistu. Esimerkiksi maskisuosituksesta luopumisen yhteydessä THL:n tiedotteessa mainittiin, että "Koko väestön tasolla maskien käytölle ei ole vaikuttavuusperusteita vallitsevassa epidemiatilanteessa, jossa niiden laajakaan käyttö ei yksittäisenä toimena merkittävästi estä viruksen leviämistä."

Kuten parhaat lausunnot yleensä, tämäkin on itsestäänselvä - mikään yksittäinen toimi ei estä viruksen leviämistä. Monet toimet kuitenkin osaltaan voivat vähentää sitä. 

Suomalaiset kyllä seuraavat hanakasti THL:n linjauksia. Hyvä esimerkki voi olla oma työpaikkani, joka suosittaa kasvomaskin käyttöä tilanteissa, jossa ei voida ylläpitää fyysistä etäisyyttä. Harva täällä kuitenkaan enää maskia käyttää, koska "THL on sanonut, että niistä voidaan luopua". 

 

Missä kohden Suomessa nyt sitten ollaan? Tällä hetkellä virallinen linja taitaa olla se, että ajan mittaan koronaviruksen aiheuttama tautitaakka pienenee sitä mukaan, kun tartuntoja saadaan useita kertoja. Tämän kehityksen kestosta tai todennäköisyydestä, että se tulee oikeasti toteutumaan, ei ole käsitystä. Nykymenolla ainakin lähivuosina koronavirustauti tullee olemaan merkittävämpi kuolleisuuden aiheuttaja kuin influenssa.

Tällä hetkellä toivoisi näkyvyyttä kesän yli. "Kesällä tilanne helpottaa" on jälleen hyvä slogan, mutta mitä tapahtuu sitten? Miten pitää suhtautua seuraavaan aaltoon, joka ehkä tulee kesän jälkeen? Voivatko kansalaiset mitään sille, ettei koronasta tule pysyvää merkittävää kuolemansyytä? Tästä ei taida olla mitään varsinaista suunnitelmaa tai skenaarioita, vaan toiminnan pohjana on "toivotaan, toivotaan" - lähestymistapa.

Rokotteet auttoivat estämään, ettei koronasta tullut vielä suurempaa katastrofia Suomessa tai muualla Euroopassa. Niillä on merkittävä rooli koronan hallitsemisessa tästä eteenpäinkin. Pelkän rokotteen turvin ei kuitenkaan tulevaisuudesta selvitä, pitää olla suunnitelmakin.

Kommentit (4)

Mahjong online
3/4 | 

Thank you for the info may be useful to all who read this article.  

[link=https://mahjongonlinefree.com]mahjong online[/link]
    [link name=mahjong online]https://mahjongonlinefree.com[/link]
    ((https://mahjongonlinefree.com))
    ((https://mahjongonlinefree.com mahjong online))
    [https://mahjongonlinefree.com mahjong online]
    [[https://mahjongonlinefree.com mahjong online]]
    [L=mahjong online]https://mahjongonlinefree.com[/L]
    "mahjong online":https://mahjongonlinefree.com
    [mahjong online](https://mahjongonlinefree.com)

[URL=https://mahjongonlinefree.com]mahjong online[/URL]
    [url=https://mahjongonlinefree.com]mahjong online[/url]

<a href="https://mahjongonlinefree.com">mahjong online</a>

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan Helsingin viemärirottia, punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
Heinäkuu
2016
2015
2014
Sisältö jatkuu mainoksen alla