Tuntemattoman maalarin opastetaulu ihonvärin genetiikkaan. Kuva: Méxicon kaupungin kokoelmat / Wikimedia Commons

 

Minulla on tapana aina puolivuosittain kiduttaa itseäni katsomalla läpi ylioppilaskirjoitusten biologian ainereaalin kysymykset. Jokaisella kerralla mukana on yleensä yksi hyvä kysymys, lauma samantekeviä ja pari tosi huonoa. Taas tänä aamuna katselin läpi kysymyksiä ja Ylioppilastutkintolautakunnan alustavia pisteytysohjeita, eli niin sanottuja hyvän vastauksen piirteitä.

Biologian ainereaalin kevään 2016 tehtävä 7a kuuluu näin (pdf):

” Suomalaisen valkoihoisen äidin ja kenialaisen mustaihoisen isän saama tytär Janina avioitui vastaavanlaisesta suomalais-afrikkalaisesta avioliitosta syntyneen Matiaksen kanssa. Mikä voi olla Janinan ja Matiaksen saamien lasten ihon väri?”

Tällaisen kysymyksen luettuani mieleeni hiipi pieni pelko. Ihonväri on hieno esimerkki, sillä siihen vaikuttaa suuri määrä geenejä, joista muutamalla on suuri vaikutus ihonväriin. Lisäksi ihonväriin vaikuttaa tietenkin ympäristötekijät, kuten ruskettuminen tai ihon verenkierron vaihtelut (punastuminen). Lisäksi asialla on päällekkäin ja sekaisin vaikuttavia geenejä, mikä tarkoittaa sitä että tumma tai vaalea iho voi syntyä hyvin erilaisten geeniyhdistelmien takia - ei ole ”tumman ihon” tai ”vaalean ihon” geenejä. Pieni pelko johtuisi siitä, että aina on vaarana, että ihonväri tulkitaan hyvin deterministisesti.

Mitä sitten hyvän vastauksen piirteissä lukee oikeaksi vastaukseksi?

”Ihonvärin muodostukseen osallistuu ainakin neljä geeniä. -- Janina ja Matias ovat ihonväriltään vaaleanruskeita (mulatteja), koska kumpikin on perinyt vanhemmiltaan yhtä monta vaalean ihon ja mustan ihon alleelia. Janinan ja Matiaksen lapset voivat olla ihonväriltään isovanhempien kaltaisia mutta myös näiden erilaisia muunnelmia.” (pdf)

Tässä kohtaa vain hämmennyin. Lukaiskaapa tuo osio vielä uudestaan ja etsikää kaikki virheet. Vinkki: niitä on monta.

 

1) Mulatti. Mulatti-sana on vanhahtava sana, jota nykyään ei käytetä, koska sitä pidetään loukkaavana. Suomessa mulateista on puhuttu myös puoliverisinä, joka alleviivaa sitä, että mulattia on käytetty terminä lähinnä kuvaamaan perimän puhtautta. Mulatin ja valkoihoisen jälkeläisiä puolestaan kutsuttiin tertseroneiksi, ja tertseronin ja valkoihoisen jälkeläinen on kvarteroni. Minkäänlaista tieteellistä sisältöä mulatti-käsitteessä ei ainakaan ole.

2) Ihonvärin muodostukseen osallistuu huomattavasti enemmän geenejä kuin neljä. Merkittävin yksittäinen ihonväriin vaikuttava tekijä on melaniinin määrä. Melaniinin määrään vaikuttaa erityisesti MC1R, melanokortiinireseptori 1, -geeni, mutta tätä geeniä ja melaniinisynteesiä yleisestikin säätelee suuri lauma muitakin geenejä.

3) Tiesittekö: naiset ovat keskimäärin vaaleampia kuin miehet.

4) Myös ympäristötekijät, kuten ihon verenkierto tai auringonpaiste, vaikuttavat ihon väriin.

5) Ei ole myöskään olemassa mitään yksittäistä vaaleaa ja mustaa ihoa. Musta iho voi syntyä monin eri tavoin, kuten vaaleakin.

6) Edellisen johdannaisena: Ei ole olemassa ”vaalean ihon alleeleja” ja ”mustan ihon alleeleja”. Tämä on paha moka hyvän vastauksen piirteissä: niissä ei ole eroteltu sitä, että genotyyppi ja fenotyyppi ovat eri asia. Geenien eri alleelit tuottavat erilaisia RNA-molekyylejä ja peptidejä, ja näiden perusteella, kehityksen avulla, syntyy sitten lopulta yksilön ilmiasu, fenotyyppi. Tästä ajatuksesta ei näy jälkeäkään, vaan geenien ja ilmiasun välillä on yhtäsuuruusmerkit.

7) Mitäköhän tarkoittaan ihonväriltään isovanhempien muunnelmia?

 

Ylioppilastutkintolautakunta, yritä edes.

Kommentit (7)

Antti Rönkä

YTL ei siis yllätä nytkään. Arvostelepa siinä sitten, kun asiat ovat YTL:n mielestä näin ja oikeasti noin.

Heidi

Ja avioliitossa syntyneellä lapsella ei ole välttämättä kumpikaan vanhempien geenejä, sukusoluja voi myöskin saada luovuttajalta.

Enya

Ilmeisesti tuon, että naiset ovat keskimäärin vaaleampia kuin miehet, ovat havainneet vain japanilaiset anime-piirtäjät.

mulatti ja ylpeä

Olen itse mulatti, ja ihan ylpeä olen taustastani. Enkä koe sanaa halventavana, pikemminkin selventävänä. Sillä kun minut luokitellaan virheellisesti esim. mustaihoikseksi koen sen loukkaavana. En ole valkoinen, enkä musta, vaan ylpeästi "puoliverinen" mulatti. P.S. Käytännön kokemuksen perusteella vastaus yo-kokeen kysymykseen: kyllä niistä lapsista useimmiten ihan vanhempiensa ihonsävyjen sekoituksen värisiä tulee.

Tuomas Aivelo
Liittynyt3.1.2014
Viestejä204

mulatti ja ylpeä kirjoitti:
Olen itse mulatti, ja ihan ylpeä olen taustastani. Enkä koe sanaa halventavana, pikemminkin selventävänä. Sillä kun minut luokitellaan virheellisesti esim. mustaihoikseksi koen sen loukkaavana. En ole valkoinen, enkä musta, vaan ylpeästi "puoliverinen" mulatti. P.S. Käytännön kokemuksen perusteella vastaus yo-kokeen kysymykseen: kyllä niistä lapsista useimmiten ihan vanhempiensa ihonsävyjen sekoituksen värisiä tulee.

Tietenkin ihmiset saavat identifioitua miten haluavat ja taustastaan on hyvä olla ylpeä.

Monet kuitenkin kokevat 'mulatti' sanan rasistiseksi ja ymmärrän sen hyvin. Biologina mielelläni väistän koko sanan käyttöä, koska se ei käsitteenä liity mitenkään biologiaan, vaan juuri ennemminkin identiteettipolitiikkaan. Samasta syystä sen käyttö biologian reaalissa on ongelmallista.

Turakainen-Johansen

Mitähän helvetin merkitystä tuolla on??

Kaikki saa HIV:n varmaan ihan yhtä helposti, eikä liene syövän esiintymisessä suurempaa keskittymää.

Mikä tämän julkaisun idea edes on? En ole akateeminen ihminen, joten (kai)pistää hippasen miettimään että mitä merkitystä on tuollaisilla kysymyksillä.

Tietääkseni ihmistä ei ole onnistuneesti jalostettu kuten koiraa, joista tietyt rodun piirteet/ geenit tuottaisivat tietyn tuloksen.

Koirilla tosin on vain yksi kulttuuri, koska ei ne osaa keksiä mitään muuta kulttuuria. Tietääkseni niillä ei ole uskontoa, ja ne lisääntyvät miten lystäävät.

Tässä vaiheessa hävitin punaisen langan, ja vain lähetän tämän viestin :)

Saako muuten kysyä, että miksi tämä julkaisu ei ole englanniksi?

Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkija Helsingin ja Zürichin yliopistoissa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan Helsingin viemärirottia, punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Blogiarkisto

2017
Heinäkuu
2016
2015
2014