Miehen nänni. Kuva: Xpoirotx / Wikimedia Commons

 

Eräs ystäväni toivoi viime vuonna, että kirjoittaisin hänen mieltään pitkään vaivanneesta kysymyksestä. Hän pohti, miksi miehillä on nännit, kun ne ovat kuitenkin täysin tarpeettomat miehillä. Tänään taitaa olla juuri oikea päivä pohtia tätä kysymystä.

Erasmus Darwin, Charlesin isoisä, aikanaan spekuloi, että miehillä on nännit, koska aikanaan ihmiset olivat hermafrodiitteja: sama yksilö oli mies ja nainen, ja sukupuolten erilaistumisen jälkeen nännit jäivät jäänteiksi menneistä ajoista. Erasmus olikin osittain oikeassa. Henkilökohtaisessa kehityshistoriassamme, yksilönkehityksessä, jokainen meistä oli ensimmäisen seitsemän viikon ajan mies ja nainen. Tämän jälkeen käynnistyy sukuelinten erilaistuminen ja muiden sukupuolierojen kehittyminen.

Tyypillinen vastaus nännikysymykseen onkin, että miesnännit johtuvat siitä, että niistä ei ole varsinaista haittaa. Ihmisen geeneissä ja kehitysohjelmassa on oltava nännit, koska ne ovat lisääntymiselle elintärkeitä. Jos nisien kehityksessä tapahtuisi muutoksia, ne olisivat todennäköisesti haitallisia. Toisaalta urosten nisistä ei ole varsinaista haittaa, joten lopputuloksena ne eivät ole evoluution saatossa kadonneet.

Ehkä näin, mutta tämä on kuitenkin vasta puoli totuutta. Nännit ovat mielenkiintoinen katsaus nisäkkäiden kehityshistoriaan ja tutkitaanpa maitorauhasten kehittymistä Suomessakin.

 

Ensinnäkin, miten nisät kehittyvät?

Nännit jakavat evolutionaarisen menneisyyden muiden ihojohdannaisten, kuten karvojen, kynsien ja tali- ja hikirauhasten kanssa. Nämä rakenteet ovat kehittyneet samoista aihioista. Rintarauhaset ovat oikeastaan erikoistuneita hikirauhasia. Rintarauhanen koostuu karkeasti kahdesta osasta: näkyvästä nisästä ja ihonalaisesta maitorauhasesta. Kaikilla nisäkkäillä rintarauhasta ei ole: esimerkiksi nokkaeläimillä maitorauhasia on tietyissä paikoissa ympäri kehoa, mutta itse nisät puuttuvat. Tällä voittekin sitten briljeerata pubivisassa: nisä ei ole kaikkia nisäkkäitä yhdistävä piirre. Karvoja sen sijaan on kaikilla nisäkkäillä.

Jos nännejä kuitenkin on muodostuakseen, niitä helposti myös tulee liikaa. Ylimääräinen nänni on suhteellisen yleinen piirre ihmisilläkin. Tyypillisesti nämä nännit muodostuvat maitojuosteen kohdalle, joka muodostuu noin seitsemännellä viikolla sikiönkehityksessä.

Miesten ja naisten rintojen erot ovat vähäisiä ennen syntymää. Varsinainen rintojen kasvu naisille tapahtuu murrosiässä: tällöin estrogeenin vaikutuksesta naisten rinnoissa tapahtuu rasvakokouman paisumista ja maitotiehyiden pidentymistä. Raskauden yhteydessä hormonaaliset muutokset vielä lisäävät maitorauhasen kasvua.

Naisen maitojuosteen sijainti aikuisessa ihmisessä. Kuva: The Geneva Foundation for Medical Education and Research / Wikimedia Commons

 

Toiseksi: miksi joltain lajeilta urosnisät ovat kadonneet?

Esimerkiksi hevosilla ja monilla jyrsijöillä, kuten hiirillä, ei nisiä kehity lainkaan uroksille. Näiden sikiöaikana muodostuu rintarauhasen aihe, mutta tämä surkastuu pois. Nähtävästi kyseessä on ajoitus: näissä lajeissa nisän kehitys keskeytyy sikiön kehityksen aikana. Suurimmalla osalla nisäkkäistä nisät ehtivät kehittymään ja urosten ja naaraiden ero syntyy siitä, että naarailla kehittyy maitorauhaset, uroksilla ei.

Nisien puuttumisen syytä ei tiedetä, mutta ei se välttämättä selitystä kaipaakaan. Näillä lajeilla on tapahtunut jonkinlainen muutos yksilönkehityksessä - todennäköisesti täysin sattumalta – ilman suurempaa merkitystä. Toisaalta on mahdollista, että joku syy on, mutta sitä ei vielä tiedetä.

 

Kolmanneksi: miksi miehet eivät imetä?

Eikö olisikin kätevää, että molemmat sukupuolet pitäisivät huolta jälkeläisestä tuottamalla maitoa? Ainoa nisäkäslaji, jonka urosten tiedetään imettävän, on eräs borneolainen lepakkolaji, valkokurkkuhekko. Tämä saattaa johtua siitä, että lajin ruokavaliossa on niin paljon fytoestrogeenejä, kasvien tuottamia naishormonin kaltaisia aineita, että tämä mahdollistaa lajin imetyksen. Kyseessä on siis ennemminkin ympäristön vaikutus kuin evolutiivinen muutos.

Vaikka monessa tapauksessa, kuten esimerkiksi nykyihmisillä, urosten imetys olisi kätevää, tämä ei tietenkään aina ole evolutiivisesti hyödyllistä. Monilla lajeilla urokset eivät hoida jälkeläisiään juuri lainkaan ja käyttävät energiansa muun muassa muiden urosten kanssa taistelemiseen - alle kymmenessä prosentissa nisäkäslajeista urokset hoitavat jälkeläisiään. Yleisesti ottaen nisäkkäillä ei ole siis kannattanut kehittyä imetystä molemmille sukupuolille.

Piirteiden menettäminen onkin helpompaa kuin niiden kehittyminen. Esi-isämme ei kannattanut imettää, jolloin maidontuotanto oli kehittynyt ainoastaan esiäidillemme. Nyt rintarauhasen kehittyminen on niin säädeltyä, että ilmaantuminen evoluutiossa uroksille on käytännössä mahdotonta. Kyse ei myöskään ole pelkästään maitorauhasen kehittymisestä, vaan monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Esimerkiksi, vaikka miehillä rintarauhasen muodostuminen (gynekomastia) onkin verraten yleistä, tähän liittyy harvoin maidon tuotantoa.

 

Neljänneksi, jos ihmisillä miesten ja naisten rinnat kehittyvät pitkälti samoin, pystyisikö mies imettämään?

Kuten todettu, evolutiivinen muutos imetyksen käynnistymiseen olisi monimutkainen, jopa mahdoton. Sen sijaan lepakot näyttävät osoittavan, että jos muutos tapahtuu ympäristötekijöissä, imetys ei ole mahdoton idea. Oikeanlaisella hormonicocktaililla voitaneen miehellekin kasvattaa rinnat, joista erittyy maitoa.

Anekdotaalista tietoa miesten maidontuotannosta löytyy suhteellisen paljon. Esimerkiksi toisen maailmansodan aikaisilla vankileireillä dokumentoitiin, miten aliravitsemus ja tätä seuraava riittävä ravinto laukaisi useilla vangeilla maidon erityksen. Onpa yhdysvaltalainen oikeusistuinkin sitä mieltä, että mies voi imettää.

Aiemmin on väitetty, että pelkkä mekaaninen ärsytys voi laukaista maidon tuotannon miehillä. Nykytiedon mukaan vaaditaan kuitenkin jonkinlainen hormonimuutos, jotta maidon tuotanto käynnistyy. Jared Diamond on jopa ehdottanut, että tulevaisuudessa omistautuvan isän kannattaa harkita imettämisen aloittamista.

 

Siinäpä kysymys: pitäisikö miesten aloittaa imettäminen, jos tieteen kehitys sen mahdollistaa?

Kommentit (6)

koiran jauheliha

Jared Diamondin ehdotus miesten imettämisestä on ainakin täysin naurettava, vaikka se olisikin mahdollista. Sen mahdollistaminen ei varmastikaan olisi hormonaalisella tasolla todellakaan terveellistä miehelle.

Muistaako kukaan?

Muutama vuosikymmen sitten oli lehdessä artikkeli jossa kerrottiin perheestä joka joutui merellä veneonnettomuuteen. Muut hukkuivat paitsi vauva ja isoisä. Vauva oli pelastunut haaksirikossa sen vuoksi, että isoisältä oli alkanut erittyä maitoa. Tapahtui Italiassa muistaakseni. Olisiko tästä jotakin artikkelia vielä olemassa, vai onko ns. urbaanilegenda?

TalousHero
Liittynyt9.1.2016
Viestejä2

Nykyinen muovi-maailma on luonut ympäristötekijän, joka kohta mahdollistaa miesten imettämisen. Jos verrataan nykyisiä poikia vaikka minun lapsuuteeni, niin suurella osalla poikia on nykyään rinnat kuin nuorella tyttösellä. Minun lapsuudessani  rinnat heilui vain ehkä yhdellä sadasta pojasta. Evoluutio vie meitä siis naismiehisyyteen.

Ei sinällään ollenkaan paha suuntaus, jos machoilu vähenisi poikatissien myötä enenevässä määrin.

Vierailija

P.S.V.: Joskus 80-luvulla kerrotiin Science-lehdessä kokeesta, jossa osa koehenkilöinä toimivista ammattinäyttelijöistä pyynnöstä väänsi kasvonsa murjottavaan, toinen osa taas iloiseen ilmeeseen. Kun heidän verensä sitten tutkittiin, oli iloisen ilmeen ottaneiden verellä suurempi vastustuskyky esim. bakteereja vastaan.

Ero saattaisi perustua iloisen ilmeen tuloksena parantuneeseen lymfakiertoon. Ainakin olen ollut havaitsevani, että murjottavat huulet jarruttavat ja hymyilevät puolestaan edistävät lymfakiertoa pään alueella ja sitä myöten muuallakin. Veikkaukseni mukaan myös haukottelun syy on lymfakierron edistäminen.

https://www.google.fi/#q=imunestej%C3%A4rjestelm%C3%A4

Nännit ovat yksi alue, jolle lymfaattinen järjestelmä on tavallaan keskittynyt. Niinpä esimerkiksi joogaharjoituksissa, jotka varmaan vaikuttavat lymfakiertoon, saattavat miehenkin nännit kovettua ja niissä tuntuu ikään kuin virtailua.

Yksi nännien merkitys voisi olla sukupuolisen kanssakäymisen edistäminen nännien tuntoherkkyyden joitakin alueita kohtaan ollessa mahdollisesti erittäin suuri.

Vierailija

P.S.V.: Immuunisuusjärjestelmän ja aivojen suhde on pitkään ollut sangen ongelmallinen. Asia voi nyt jäsentyä täysin uudella ja yllättävällä tavalla kehon halki aivoihin asti kulkevien, tähän asti piilossa pysyneiden lymfasuonten löytymisestä johtuen. Monet immuunisuusjärjestelmän kanssa yhteydessä olevat aivosairaudet kuten Alzheimerin tauti, multippeliskleroosi ja autismi voidaan nyt käsittää paljon syvemmin, mistä voi olla myös hoidollista hyötyä.

Tutkijat sanoivat luulleensa, että kaikki kehon osat oli jo 1900-luvulla löydetty, ja hämmästyivät kovin, kun ei niin ollutkaan. Löydöksestä he saattoivat sanoa heti:

it will fundamentally change the way people look at the central nervous system's relationship with the immune system

http://www.sciencedaily.com/releases/2015/06/150601122445.htm

http://www.nature.com/nature/journal/v523/n7560/full/nature14432.html

Lymfaattisen järjestelmän osoittautuessa nyt aivojen ja immuunisuusjärjestelmän kanssa toimivaksi tärkeäksi tekijäksi voivat edellisessä kommentissani esittämäni spekulaatiotkin olla hieman vakavammin otettavia..

Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan Helsingin viemärirottia, punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Blogiarkisto

2017
Heinäkuu
2016
2015
2014