Ukrainalainen keväinen misteli. Kuva: Victor Vizu / Wikimedia Commons

 

Misteli on Euroopassa ja Amerikassa tunnettu heteronormatiivinen joulukasvi. Kuten televisiosta on tunnettua, jos mies ja nainen osuvat samaan aikaan mistelin alle, he joutuvat suutelemaan toisiaan.

Mistelin erityinen paikka joulunvietossa on helppo ymmärtää. Ikivihreänä kasvina se on havukasvien lisäksi harvoja joulun aikaan esillä olevia vihreitä kasveja. Lehtensä tiputtaneista puista erottuu helposti vihreä mistelikasvi. Misteli onkin puoliloinen: vihreänä kasvina se yhteyttää itse ja toimii tuottajana, mutta se imee tarvitsemansa kiinteät aineet isäntäkasvinsa aineidenkierrosta.

Suomeen misteliperinteet eivät ole koskaan rantautuneet, koska meitä lähimmät luontaiset esiintymät ovat Tukholman seudulla. Nähtävästi Suomessa on yksi misteli – tai ainakin vielä muutama vuosi sitten oli. Yksinäinen raukka elelee Paraisilla.

Tämä eurooppalainen misteli, Viscum album, ei ole kuitenkaan ryhmänsä ainoa edustaja.

Itse olen törmännyt misteleihin lähinnä Madagaskarin viidakossa. Tai tarkemmin ottaen, olen useasti kuurannut mistelin siemeniä irti hiirimakiansoistani. Tämä johtuu mistelin omalaatuisesta leviämistavasta.

Mistelit tuottavat maukkaita luumarjoja, jotka kelpaavat eläimille. Eurooppalaisen mistelin marjat päätyvät usein lintujen suihin, mutta hiirimakit ovat merkittävimpiä madagaskarilaisten misteleiden nautiskelijoita.

Mistelinsiemen oksan alapuolella. Kuva: Fir0002 / Wikimedia Commons

Hiirimaki on välttämätön osa mistelin elinkiertoa: mistelin marja tuottaa ruuansulatuselimistön läpikäytyään niin limaisen peitteen, että se muistuttaa läheisesti komeaa räkäklimppiä. Kun hiirimaki mistelinmarjoja syötyään ulostaa, se joutuu hinkkaamaan peräpäätään puun oksaan, että saa irroitettua sitkeästi roikkuvan siemenen itsestään. Näin siemen puolestaan kiinnittyy puuhun. (Linnuilla prosessi on hieman kauniimpi - tässä havainnollistava video.)

Jos hiirimaki sen sijaan menee ulostamaan ollessaan ansassa, ansa onkin sitten mistelinsiemenliman peitossa.

Misteli on monin verroin kiero loinen: se lisääntyy aivan kuivan kauden lopussa, siihen aikaan kun ravintoa on kaikkein vähiten saatavilla. Hiirimakit kun luultavasti pitäisivät mehukasta sirkkaa paljon parempana makupalana. Mutta kun misteli lisääntyy niukkuuden aikaan, sen marjat syödään innolla.

Hiirimaki on hyvä valinta, koska se pystyy pienillä käsillään liikkumaan vain melko pienillä oksilla. Näin ollen se ei todennäköisesti pyyhi takamustaan ison oksan päälle, johon misteli jäisi väärälle puolelle oksaa. Sen sijaan misteli pääsee, sitkaan liman ja painovoiman avulla, roikkumaan oksan alapinnalle.

Kun mistelin siemen on päässyt roikkumaan puun oksalle, se kasvattaa imujuurensa kohti isäntäkasvia ja hitaasti mutta varmasti nakertaa tiensä kaarnan läpi. Kun imujuuret ovat päässeet imemään vettä ja ravinteita isännästään, misteli aloittaa nopeamman kasvun. Muutamassa vuodessa se on kasvanut sukukypsäksi ja alkaa tuottaa uusia marjoja.

Misteli on löytänyt voitokkaan evolutiivisen strategian. Tästä kertoo se, että mistelilajeja on parisentuhatta, ja kasvin elämäntapa on kehittynyt santelikasvien heimossa itsenäisesti viisi kertaa. Mistelit eivät siis ole yhtenäinen ryhmä, vaan nimitys viittaa tietynlaiseen elämäntapaan. Ryhmässä on niin omenapuiden, eukalyptusten kuin kaktustenkin loisia.

Työlläkin elää, mutta se on loisiminen joka kannattaa.

Kommentit (1)

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1558

Monet seuraavassa linkissä luetellut kasvit kuten mustikka, vihreä tee ja fenkoli omaavat todistetusti terveysvaikutuksia. Oletettavasti luettelon ensimmäinenkin kasvi, misteli, omaa terveysvaikutuksen. Otaksuisin kuitenkin, että monen kasvin terveysvaikutus on niin lievä, että skeptinen mieliala voi kumota sen, kun taas usko terveellisyyteen voi aiheuttaa  terveellisyyttä voimistavan lumevaikutuksen.

Eikä aina voi luottaa sokeasti virallisiinkaan hoitoihin. Esimerkiksi erään ystäväni keuhkosyöpää hoidettiin yliopistosairaalassa sydäntautina, kunnes syöpä oli jo levinnyt selkärankaan (jotkut muuten uskovat mistelillä olevan syöpää vastustavia vaikutuksia).

http://askelterveyteen.com/10-juomaa-kehon-puhdistukseen/

Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkija Helsingin ja Zürichin yliopistoissa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan Helsingin viemärirottia, punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Blogiarkisto

2017
Heinäkuu
2016
2015
2014