Toksoplasma-loisia kystan sisällä hiiren aivokudoksessa. Kuva: Jitinder P. Dubey / Wikimedia Commons

 

Vapaan tahdon ongelma on klassinen filosofinen ongelma. Onko ihmisillä olemassa vapaa tahto tehdä päätöksiä, vai ovatko päätöksemme materiaalisen maailman ennalta rajoittamia? Vapaa tahto on myös suhteellisen tuore evoluutiobiologinen ongelma: onko käyttäytymisemme vain aivossa piilevien loistemme määräämää?

Toksoplasma (Toxoplasma gondii) on solunsisäinen loinen, joka pystyy elämään lähes missä tahansa lämpimässä tasalämpöisessä eläimessä. Joissain ihmispopulaatioissakin toksoplasman esiintyvyys voi olla lähes sata prosenttia. Arviolta puolet ihmisistä kantaa toksoplasmaa – tartunta on usein oireeton, mutta voi olla vaarallinen vauvoille tai ihmisille, joiden immuunipuolustus ei toimi.

Suunnattoman väli-isäntäkavalkadiin verrattuna toksoplasman suvullinen lisääntyminen sen sijaan on kiinni suhteellisen pienestä eläinryhmästä: toksoplasma pystyy lisääntymään suvullisesti vain ja ainoastaan kissaeläimissä. Väli-isäntä, joka ei päädy kissaeläimen suihin, on toksoplasmalle umpikuja. Vastaavasti ihminen voi saada tartunnan kissaeläimistä - merkittävin toksoplasman levittäjät ovatkin koti- ja villikissat - tai huonosti kypsennetystä lihasta, jossa on toksoplasmakystia.

Miten toksoplasma sitten löytää tiensä kissoihin? Tutkimuksessa on selvinnyt, että toksoplasmatartunnan saaneet jyrsijät ovat vähemmän pelokkaita kissojen virtsanhajua kohtaan ja ne epäonnistuvat useammin pakoyrityksissään, jos kissa yrittää saalistaa niitä.

Tämä tutkimustulos, joka on kokeen lukemattomien toistojen jälkeenkin pitänyt hyvin pintansa, on niin monella tasolla jännä, että oksat pois.

Biologia on miksi-kysymyksien temmellyskenttä, sillä biologisia vastauksia löytyy monilla eri tasoilla: Miksi toksoplasma muuttaa jyrsijöiden käyttäytymistä? Loinen nähtävästi kaappaa jyrsijän sukupuolivietin ja kohdistaa sen kissan tuoksua kohtaan. Miksi toksoplasma muuttaa jyrsijöiden käyttäytymistä? Koska toksoplasma muuttaa jyrsijän hermosolujen geenien ilmentymistä niin, että jyrsijän pedonvälttäytymiskäyttäytyminen heikkenee. Miksi toksoplasma muuttaa jyrsijöiden käyttäytymistä? Koska toksoplasmat, jotka ovat onnistuneet muuttamaan väli-isäntänsä käyttäytymistä, ovat lisääntyneet enemmän kuin epäonnistuneet lajitoverinsa.

Tämä kaikki on hienoa ja suhteellisen hyvin tunnettua. Mutta kuten kirjoitin, toksoplasma tarttuu myös ihmisiin. Pohjoismaissa arviolta joka viides kantaa toksoplasmatartuntaa. Muuttaako toksoplasma ihmisenkin käyttäytymistä?

 

Kun toksoplasman vaikutukset hiiriin ja rottiin oli huomattu, ihmistutkimus tietenkin käynnistyi saman tien. Ihmisillä tietenkin kokeellisen tutkimuksen tekeminen on vaikeampaa, joten suurin osa tutkimuksesta on tehty tilastollisesti: toksoplasmatartunnan saaneilla on 2,65-kertainen riski joutua liikenneonnettomuuteen. Lisäksi skitsofreniakohtaukset vaikuttavat olevan yleisempiä toksoplasman kantajilla.

Myös laajempia vaikutuksia on ehdotettu: toksoplasma muuttaa ihmisen sukupuolijakaumaa niin, että ihmisillä syntyy enemmän poikalapsia. Toksoplasman on nähty olevan myös eri kulttuurien käyttäytymispiirteiden takana: toksoplasmatartunnan yleisyys korreloi neuroottisuuden kanssa. Miksi ranskalaiset ovat neuroottisempia kuin britit? Koska brittien toksoplasmaesiintyvyys on huomattavasti matalampi kuin ranskalaisilla.

Myös kokeellista tutkimusta on päästy tekemään ihmisillä, joilla oli toksoplasmatartunta: persoonallisuustesteissä tartunnan saaneet miehet rikkoivat useammin sääntöjä ja olivat epäileväisempiä, kun taas naiset olivat sosiaalisempia. Kissan virtsa tuoksuu myös vähemmän epämiellyttävältä toksoplasmatartunnan saaneille miehille ja naisille. (Ja tämä puolestaan voi olla syy Chanel No. 5:n suosiolle. Tai Sauvingon Blancin houkuttelevuudelle.)

Monien ihmisten toksoplasmatutkimusten ongelma on ollut, että kokeita on ollut vaikea toistaa ja tulokset ovat usein vaihtelevia. Tulokset vaikuttavat olevan myös heikosti yleistettävissä. Niinpä, monet tutkijat epäilevät toksoplasman merkitystä - he argumentoivat, että toksoplasman vaikutukset ovat pieniä, käytännössä olemattomia ihmisillä. Blogini lukijat osannevat varmasti aavistaa, että itse lukeudun pääsääntöisesti skeptisten ihmisten joukkoon – niin tässäkin tapauksessa.

Kieli poskella on ehdotettu, että toksoplasmatartunta parantaa kansakunnan menestystä jalkapallossa. Toksoplasman prevalenssi on parempi tulosten ennustaja kuin Goldman-Sachs tai Nate Silver.

 

Aiemmin tänä vuonna tutkijat selvittivät toksoplasmatartunnan merkitystä simpansseilla. Tutkimuksen tuloksena he huomasivat, että simpanssit, joilla oli toksoplasmatartunta, olivat huomattavasti kiinnostuneempia leopardien – ainoan simpansseja saalistavan kissaeläimen – virtsan hajusta kuin toksoplasmattomat lajitoverinsa. Sen sijaan toksoplasma ei vaikuttanut tiikerin tai ihmisen virtsan houkuttelevuuteen – kumpikaan näistä lajeista ei saalista simpansseja.

Tutkijoiden tulkinta oli suoraviivainen: toksoplasmalla on kullakin lajilla spesifi toimintamekanismi, joka muokkaa käyttäytymistä juuri sellaiseksi, että sitä lajia metsästävän kissaeläimen on helpompi saada saalista. Ihmisen toksoplasmatartunnan oireet olisivat suuntautuneet niin, että ne tekisivät ihmisestä helpommin sapelihammaskissan tai leopardin uhrin.

Ehkä, ehkä ei. Joka tapauksessa, toksoplasma tulee olemaan kiinnostava tutkimuskohde niin molekyylibiologeille kuin evoluutiobiologeillekin, ja raflaavia otsikoitakin tulee varmasti vielä useita.

Kommentit (6)

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä4399

Mielenkiintoinen bloggaus ja ennenkaikkea hieno tapa kysellä eikä julistaa totuutta, vaikeaa tai helppoa totuutta.

Tämähän muistuttaa paljon enemmän tiedettä kuin politiikkaa.

Ruhollah.

Tuomas Aivelo
Liittynyt3.1.2014
Viestejä206

gdyhu kirjoitti:
Eikös olisi aika sitten pikku hiljaa hankkiutua toksoplasmasta kokonaan eroon?

Toksoplasmaa ei pystytä poistamaan ihmisen kehosta tartunnan jälkeen: solunsisäinen loinen, jolla on lepomuotoja, on aika vaikea rasti tappaa. Immuunisuppressiopotilaat (kuten AIDS-potilaat) voivat joutua syömään lääkitystä lopun ikänsä, jos saavat tartunnan.

Toksoplasman leviämistä on vaikea rajoittaa niin kauan kuin ihmiset päästävät kissansa ulos: sitä kautta kissat saavat tartunnan esim. linnuista ja jyrsijöistä ja puolestaan ulostavat kukkapenkkeihin, joista rikkaruohojen nyppijät tai mullassa ryömivät lapset saavat sen käsiinsä ja suuhunsa.

Em

Toksoplasmoosia ehkäisee hygienia. Sekä siellä puutarhassa, että koti-kissojen laatikoita tyhjennellessä - ja se, että lasten hiekkalaatikot on katettuja, eikä niitä pääse kissat kaivelemaan. Puutarhassa vain käsineet käteen ja samoin kissojen hiekkalaatikoita tyhjennellessä.

Kissoilla auttaisi varmaan myös kulkunen kaulapannassa ulkoillessa - silloin ne eivät oikein pysty lintuja ja hiiriä pyydystämään.

Onkohan Ilveksellä toksoplasmoosia? Se kun on ainoa meillä luontainen kissaeläin.

Tuomas Aivelo
Liittynyt3.1.2014
Viestejä206

Em kirjoitti:
Onkohan Ilveksellä toksoplasmoosia? Se kun on ainoa meillä luontainen kissaeläin.

Muutaman vuoden takaisessa tutkimuksessa (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23778601) suomalaisista ilveksistä noin 86% oli vasta-ainepositiivinen toksoplasmalle. Jännää sen sijaan: ilveksen ulosteista ei löytynyt toksoplasman ookystia. Tämänhetkisen käsityksen mukaan siis meidän ilveksemme ei voi toimia levittävänä pääisäntänä toksoplasmalle, toisin kuin lähisukulaisensa punailves, omituista kyllä.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1633

70-luvulla lääkäri (tai taisi olla lääkäriperhe) kirjoitti moneen kotiin tulevassa lehdessä, että he käyttävät aina jauhelihan raakana, ja suositteli samaa muillekin. Meni useita vuosia, kun ensi kertaa(?) julkisesti todettiin, että toksoplasmoosi aiheuttaa sikiövaurioita.

 Eräs tutkija totesi, että saatuaan toksoplasmoosin hän muuttui paljon uhkarohkeammaksi. Itselläni oli monta vuotta kissoja tuossa 10 v. molemmin puolin, ja 14-15 v. minulla oli vastustamaton tapa kiivetä melkein joka aamu katolle ja kävellä sen harja edes takaisin, vaikka tajusin sen vaarallisuuden. Vaikka nuorempana olin ollut huono ja innoton kiipeilemään, nyt löysin toisinaan itseni suurten kuusten latvasta asti. Kotiin ja kodista pois en yleensä kulkenut portaita, vaan  palotikkaita parvekkeen kautta voimistellen vielä ylhäällä.  Liityin myös innokkaasti palokuntaan ja kerran putosinkin palavan talon yläkerrasta lattian kanssa. Riskinottotaipumuksen voimistumisesta voisi tehdä hypoteesin, että kyseessä oli toksoplasmoosi.

Ajokortin yhteyteen pitäisi varmaan liittää toksoplasmaoppia, koska luulen, että moni ylinopeudesta ja keulimisesta johtuva onnettomuus perustuu toksoplasmaperäiseen hurjastelunhaluun. Monet parhaat ralliautoilijat ovat varmaan valinneet uransa toksoplasmoosista johtuen. 

Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan Helsingin viemärirottia, punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Blogiarkisto

2017
Heinäkuu
2016
2015
2014